Energiateknologioiden muuttuvat tulkinnat suomalaisessa ja brittiläisessä mediassa Energiapolitiikka, media ja markkinat -kurssi 25.3.2009 Tuula Teräväinen,

Esitys aiheesta: "Energiateknologioiden muuttuvat tulkinnat suomalaisessa ja brittiläisessä mediassa Energiapolitiikka, media ja markkinat -kurssi 25.3.2009 Tuula Teräväinen,"— Esityksen transkriptio:

1 Energiateknologioiden muuttuvat tulkinnat suomalaisessa ja brittiläisessä mediassa Energiapolitiikka, media ja markkinat -kurssi 25.3.2009 Tuula Teräväinen, sosiologian laitos, HY tuula.teravainen@helsinki.fi

2 Sisällys Media, ympäristö ja teknologia Media, ympäristö ja teknologia Mediarepresentaatiot energiateknologioista Mediarepresentaatiot energiateknologioista –Suomi ja Iso-Britannia Kehysanalyysi Kehysanalyysi Teknologia ilmastopolitiikassa: mitä? milloin? miten? Teknologia ilmastopolitiikassa: mitä? milloin? miten? Energiapolitiikan trendit 1991-2006 Energiapolitiikan trendit 1991-2006 1) Kestävän kehityksen politisoituminen 2) Ilmastonmuutos haastaa uusliberalistisen politiikan 3) Energiapolitiikan teknologisoituminen Teknologian muuttuvat tulkinnat Teknologian muuttuvat tulkinnat

3 Lukemista Carvalho, A. (2007): Ideological cultures and media discourses on scientific knowledge: re-reading news on climate change. Public Understanding of Science 16: 223–243. Gamson, W. A., & Modigliani, A. (1989): Discourse and public opinion on nuclear power: A constructionist approach. American Journal of Sociology, 95: 1–37.

4 Media, ympäristö ja teknologia Ympäristön politisoituminen 1960- ja 1970-luvuilta lähtien Ympäristön politisoituminen 1960- ja 1970-luvuilta lähtien Uusien teknologioiden kasvava merkitys Uusien teknologioiden kasvava merkitys Ilmastonmuutos kansainväliseen keskusteluun Ilmastonmuutos kansainväliseen keskusteluun Brundtlandin raportti 1987 Brundtlandin raportti 1987 IPCC 1988, 1. raportti 1990 IPCC 1988, 1. raportti 1990 UNFCCC 1992 UNFCCC 1992 COP-kokoukset COP-kokoukset Kioton sopimus 1997 Kioton sopimus 1997 EU 2008 EU 2008

5 Mediarepresentaatiot Tiede, politiikka, julkinen keskustelu Tiede, politiikka, julkinen keskustelu Mediarepresentaatiot eivät neutraaleja, vaan erityisiä tulkintoja todellisuudesta Mediarepresentaatiot eivät neutraaleja, vaan erityisiä tulkintoja todellisuudesta Tietoiset / tiedostamattomat valinnat: Tietoiset / tiedostamattomat valinnat: –Mistä kerrotaan? –Mitä kerrotaan? –Miten kerrotaan?

6 Kehysanalyysi Kehystäminen: Kehystäminen: –huomion kiinnittäminen tiettyihin havaitun todellisuuden aspekteihin –erityisten tulkintojen tuottaminen –Goffman 1974; Gamson & Modigliani 1989; Rein & Schön 1994 Entman (2007): prosessi, jossa valitaan joitakin elementtejä havaitusta todellisuudesta ja tuotetaan niiden välisiä yhteyksiä korostava narratiivi pyrkimyksenä edistää tiettyä tulkintaa Entman (2007): prosessi, jossa valitaan joitakin elementtejä havaitusta todellisuudesta ja tuotetaan niiden välisiä yhteyksiä korostava narratiivi pyrkimyksenä edistää tiettyä tulkintaa

7 Teknologia ilmastopolitiikassa Milloin uudet teknologiat tulivat ilmasto- ja energiapolitiikan keskiöön? Milloin uudet teknologiat tulivat ilmasto- ja energiapolitiikan keskiöön? Minkälaisiin kansainvälisiin ja kansallisiin poliittisiin muutoksiin teknologiapuhe on kiinnittynyt eri aikoina? Minkälaisiin kansainvälisiin ja kansallisiin poliittisiin muutoksiin teknologiapuhe on kiinnittynyt eri aikoina? Miten teknologian rooli on muuttunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana? Miten teknologian rooli on muuttunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana?

8 Vertaileva näkökulma Aikaväli: 1991–2006 Aikaväli: 1991–2006 –UNFCCC 1991 –Rio de Janeiro 1992 –Kioton protokolla 1997 –Johannesburgin kokous 2002 (Agenda 21:n toteutus) –Sternin raportti 2006 Suomi ja Iso-Britannia Suomi ja Iso-Britannia –EU –markkinat, teknologia, päästövähennystavoitteet –energiapolitiikan kansallinen merkitys –OECD, IPCC, YK…

9 Energian kulutuksesta ja tuotannosta Energian tuontiriippuvuus (net imports/gross consumption) Energian tuontiriippuvuus (net imports/gross consumption) –Iso-Britannia: 14% –Suomi: 55% –EU 25: 53% Energian loppukulutus sektoreittain Energian loppukulutus sektoreittain Iso-Britannia Suomi Iso-Britannia Suomi 1. liikenne (36%) 1. teollisuus (48%) 2. kotitaloudet (29%) 2. kotitaloudet (19%) 3. teollisuus (22%)3. liikenne (19%) Lähde: Eurostat 2007

10 Aineisto Iso-Britannia: Iso-Britannia: –The Times (+ the Sunday Times) –The Guardian (+ the Observer) Suomi: Suomi: –Helsingin Sanomat Esitutkimus: energiatilastot, teknologiahaut, Esitutkimus: energiatilastot, teknologiahaut, aineiston alustavat ajot ja vertailu Energiapolitiikka Energiapolitiikka Energiateknologiat Energiateknologiat

11 Kuvio 1. Artikkelit energiapolitiikasta Timesissa, Guardianissa ja Helsingin Sanomissa 1991–2006.

12

13 Energiapolitiikan trendit 1991-2006 Periodisointi: Periodisointi: 1) 1991-1996: Kestävän kehityksen politisoituminen 2) 1997-2000: Ilmastonmuutos haastaa uusliberalistisen politiikan 3) 2001-2006: Energiapolitiikan teknologisoituminen

14 Energiapolitiikan trendit 1991-2006 1990-luvun alun huipun jälkeen laskeva trendi 1990-luvun lopulle saakka 1990-luvun alun huipun jälkeen laskeva trendi 1990-luvun lopulle saakka 1992 Rion kokous  kestävä kehitys 1992 Rion kokous  kestävä kehitys Iso-Britannia: John Majorin hallitus 1991, useita politiikkadokumentteja 1990 ja 1991 Iso-Britannia: John Majorin hallitus 1991, useita politiikkadokumentteja 1990 ja 1991 Suomi: Ahon hallitus 1991 Suomi: Ahon hallitus 1991 Suomi: ydinvoimakeskustelu ja eduskunnan kielteinen ydinvoimapäätös 1992 Suomi: ydinvoimakeskustelu ja eduskunnan kielteinen ydinvoimapäätös 1992 Poikkeus: Suomi 1995 (& 1996): (EU-jäsenyys, energiamarkkinoiden avaaminen, Lipposen hallitus) Poikkeus: Suomi 1995 (& 1996): (EU-jäsenyys, energiamarkkinoiden avaaminen, Lipposen hallitus)

15 Energiapolitiikan trendit 1991-2006 1997-2000: 1997 huippuvuosi, sitten taas lievästi laskeva trendi 1997-2000: 1997 huippuvuosi, sitten taas lievästi laskeva trendi Kioto 1997 (COP 3) Kioto 1997 (COP 3) UK: Labour-hallitus: ”ympäristö kaiken politiikanteon ytimeen” UK: Labour-hallitus: ”ympäristö kaiken politiikanteon ytimeen” UK: hiilikriisi 1997/1998 UK: hiilikriisi 1997/1998 Suomi: hallituksen energiapoliittinen selonteko  ydinvoima uudestaan esille ensimmäistä kertaa eduskunnan vuoden 1992 kielteisen päätöksen jälkeen Suomi: hallituksen energiapoliittinen selonteko  ydinvoima uudestaan esille ensimmäistä kertaa eduskunnan vuoden 1992 kielteisen päätöksen jälkeen

16 Energiapolitiikan trendit 1991-2006 2000-2006: energiapolitiikan artikkeleiden määrän raju kasvu 2000-2006: energiapolitiikan artikkeleiden määrän raju kasvu Johannesburgin kokous 2002 (Agenda 21:n toteutus) Johannesburgin kokous 2002 (Agenda 21:n toteutus) EU-neuvottelut EU-neuvottelut Kansainvälinen paine päästövähennyksiin Kansainvälinen paine päästövähennyksiin Sternin raportti 2006 Sternin raportti 2006

17 1991-1996: Kestävän kehityksen politisoituminen Iso-Britannia Iso-Britannia - 1980-luvun lopulla Thatcher nosti ilmastonmuutoksen keskusteluun; Iso-Britannia ajoi kansainvälisiä sopimuksia - mutta: tieteellinen epävarmuus täsmällisistä tavoitteista kieltäytymisen strategiana - 1990-luvun alussa IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) raportti, YK:n ilmastosopimus ja Rion kokous 1992 loivat painetta CO2-tavoitteen hyväksymiseen - kestävästä kehityksestä monien maiden politiikkaa ohjaava periaate - Iso-Britanniassa: John Major ja ilmastonmuutoksen talous -ydinvoiman puolustus ja taloudelliset reformit kestävän kehityksen nimissä - tavoitteiden uudelleen määrittely 1990-luvun alussa (uudet tiedot)

18 1991-1996: Kestävän kehityksen politisoituminen Suomi Suomi - Ahon hallitus (1991–1995): kestävä kehitys ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa - Talouskasvu ja teknologinen kehitys: Holkerin jalanjäljillä - Kestävä kehitys ymmärrettiin pääasiassa talouskasvuna ja ympäristönsuojeluna (mutta: ei saa heikentää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä) - tuotannon ja kulutuksen sopeuttaminen luonnon sietokykyyn

19 1997-2000: Ilmastonmuutos haastaa uusliberalistisen politiikan Iso-Britannia Iso-Britannia - Labourin vaaliohjelman lupaukset: ympäristö kaiken politiikan ytimeen, teknologiasta kilpailukykyä ja ympäristöhyötyjä; ilmastonmuutoksen korostaminen (mm. 20% 2000:een -tavoite) - ekologisen modernisaation diskurssi - vaalit 1997  Blair - Kioton sopimus ja huoli ilmastonmuutoksesta - pian vaalien jälkeen epäilykset Labourin sitoutumisesta ympäristönsuojelutavoitteisiin - Majorin politiikan jälkeen 20% tavoite erittäin vaikea (aikaisemmin suuri osa päästövähennyksistä hiili  kaasu -muutoksen ansiota); ei laillisesti sitovaksi; Kioton tuki mutta vähäiset toimet - Blairin matala julkinen profiili ympäristöasioissa vuoteen 2000; vasta tällöin myös Labourin ilmastonmuutoksen toimintastrategia

20 1997-2000: Ilmastonmuutos haastaa uusliberalistisen politiikan Suomi Suomi - uusien energiateknologioiden viennin nopea kasvu tuki hallituksen vientiorientoitunutta kasvupolitiikkaa - HS: Suomi menestystarina -vahvisti poliittisia odotuksia uusien teknologioiden taloudellisesta potentiaalista -tuki teollisuuden huolta tiukemmista päästövähennystavoitteista (Kioton toteutus EU-tasolla) -legitimoi hallituksen markkina- ja teknologiavetoista orientaatiota - ydinvoima uudestaan esille (HS:n oma kyselytutkimus)

21 2001-2006: Energiapolitiikan teknologisoituminen Iso-Britannia Iso-Britannia - energiateknologiat nousivat kansalliselle poliittiselle agendalle - muutos julkisessa ja poliittisessa keskustelussa: teknologiat osaksi ilmastopolitiikkaa - ”clean rush” - tiukemmat päästövähennystavoitteet (”60% by 2050”) - Iso-Britannia maailman johtavaksi maaksi ympäristönsuojelussa; ”vihreä vallankumous” -mutta: myös Guardian kriittinen hallituksen toimintaa kohtaan -kunnianhimoinen puhe vs. taloudellinen panostus - myöhemmin horjumista tavoitteissa, paluu vapaaehtoisiin toimiin? - ydinvoima takaisin poliittiselle agendalle

22 2001-2006: Energiapolitiikan teknologisoituminen Suomi Suomi - kansainväliset ilmastoneuvottelut ja kiristyvät päästövähennystavoitteet - hallituksen energia- ja ilmastostrategiat 2001 & 2005 - ekologisen modernisaation diskurssi vahvistui myös Suomessa - toisaalta teknologioiden merkitys nosti myös ydinvoiman vahvasti keinovalikoimaan; lisärakentamisen päätös 2002 -ydinvoimastakin puhdas, jopa vihreä teknologia

23 Teknologian muuttuvat tulkinnat Selviytymispuhe Selviytymispuhe Taloudellinen rationalismi Taloudellinen rationalismi Valtiojohtoinen vientiorientaatio Valtiojohtoinen vientiorientaatio Kestävä kehitys Kestävä kehitys Ekologinen modernisaatio Ekologinen modernisaatio Kestämättömyyden politiikka? Kestämättömyyden politiikka?