Terveyttä etsimässä: Salutogeneesin mahdollisuudet metabolisessa oireyhtymässä Yleislääkäripäivät 2012 30.11.2012 Juhani Miettola http://epublications.uef.fi/sarjat/1798-5714/6/

Esitys aiheesta: "Terveyttä etsimässä: Salutogeneesin mahdollisuudet metabolisessa oireyhtymässä Yleislääkäripäivät 2012 30.11.2012 Juhani Miettola http://epublications.uef.fi/sarjat/1798-5714/6/"— Esityksen transkriptio:

1 Terveyttä etsimässä: Salutogeneesin mahdollisuudet metabolisessa oireyhtymässä
Yleislääkäripäivät 2012 Juhani Miettola

2 Kysymyksiä Miksi maailman terveimmistä lapsista tulee maailman sairaimpia aikuisia? Miksi viestimme eivät mene perille? Puhummeko samaa kieltä potilaittemme kanssa? Tunnemmeko potilaitamme riittävän hyvin? Mitä potilaittemme mielissä oikein liikkuu?

3

4 ”…ee meillä mykkäkoolua oo pijetty varmaan ikinä. ikinä että
”…ee meillä mykkäkoolua oo pijetty varmaan ikinä...ikinä että...semmonen tuota mulle on jostaen jääny kyllä se joskus äeti on sanonu että se on ollu, sen perinteen minä alottanu tavallaan, että joka ilta nukkumaan männessä ni sillon viimestään pyyvettiin kaikki riijat anteeks..sillä tavalla se peli oli tavallaan joka aamu selevänä…”

5 Tutkimuksen lähtöasetelma
Kohtaavatko lääkärin ja potilaan maailmat? Kulttuuriset mallit, terveys ja hyvinvointi Metabolinen oireyhtymä kansanterveysongelmana Salutogeneesi ja hyvinvoinnin tukirakenteet

6 Kulttuuriset mallit Useimmiten kyseenalaistamaton, ääneen lausumaton ja jaettu tapa elää ja hahmottaa itseään suhteessa elämään, ympäristöön ja sosiaaliseen todellisuuteen. ”Jos viina, terva ja sauna eivät auta, on tauti kuolemaksi.”

7 Metabolinen oireyhtymä (MBO)
Sydän- ja verisuonisairauksille altistavien tekijöiden rypäs, jonka tunnusmerkkejä ovat: keskivartalolihavuus korkea verenpaine kohonnut veren sokeripitoisuus poikkeavat veren rasvapitoisuudet

8 MBO:n NCEP 2005 -kriteeristö
1) vyötärön ympärysmitta - miehillä yli 102 cm - naisilla yli 88 cm 2) triglyseridit vähintään 1,7 mmol/l 3) HDL-kolesteroli - miehillä alle 1,03 mmol/l - naisilla alle 1,29 mmol/l 4) verenpaine vähintään 130/85 mmHg 5) paastoverensokeripitoisuus vähintään 5,6 mmol/l Diagnoosi edellytti vähintään kolmen kriteerin täyttymistä.

9 Salutogeneesi Liikettä kohti terveyttä jatkumolla, jonka toinen ääripää on terveys ja toinen ääripää on sairaus Terveys (ease) Sairaus (dis-ease)

10 Koherenssin (eheyden) tunne ja terveys
Terveys on ymmärrettävissä (comprehensibility) Terveys on merkityksellinen (meaningfulness) Terveyteen voidaan vaikuttaa (manageability) Asennoituminen elämään

11 Koherenssin tunteen rakentuminen

12 Vahva koherenssin tunne
Positiivinen asennoituminen elämään Terveyden ja hyvinvoinnin arvostaminen Terveelliset elämäntavat

13 Postikysely* (594 henkilöä) v. 2004
Terveysselvitys** (480 henkilöä) v. 2005 Nauhoitetut teemahaastattelut (43 henkilöä) v. 2006 *Kaikki lapinlahtelaiset, joiden syntymävuosi: -39, -44, -49, -54, -59 ,-64, -69, -74 (760 henkilöä) ** Jatkotutkimukseen halukkaat postikyselyyn vastanneet

14 Tutkimuksen kulku

15 Miten kokonaiskuva rakentui?
Postikyselyn ja terveysselvityksen tulokset  metabolinen oireyhtymä, elämäntavat, terveysasenteet, terveys ja hyvinvointi Haastatteluhavainnot  terveyden ja hyvinvoinnin rakentuminen lapsuudesta aikuisuuteen Edelliset yhdessä  metabolisen oireyhtymän ehkäisyn uudet mahdollisuudet

16 Terveysselvityksen keskeisiä havaintoja
Lähes neljällä kymmenestä tutkimukseen osallistuneesta todettiin MBO. Naisilla oireyhtymä liittyi merkitsevästi alhaiseen ammatilliseen koulutustasoon, vähäiseen liikuntaan ja vähäiseen vihannesten syömiseen. Terveyden suhde ravintoon, fyysiseen aktiivisuuteen ja nautintoaineiden käyttöön tunnettiin varsin hyvin. MBO:n tuntemus oli vähäistä (ja paljon diabeteksen tuntemusta huonompaa) erityisesti miehillä riippumatta siitä, todettiinko henkilöllä oireyhtymä vai ei. MBO:n ja alentuneen hyvinvoinnin (BDI/15D) yhteys oli selvä. Terveysselvitykseen osallistuneet edustivat neljää selvästi toisistaan poikkeavaa terveysasenneprofiilia, joista MBO näytti liittyvän sosiaaliseen syrjäänvetäytymiseen ja terveyskäyttäytymisen taustalla olevien syiden vierittämiseen itsen ulkopuolelle.

17 MBO, koulutus ja elintavat
Huomattavat erot miesten ja naisten välillä. Koko aineiston tilastollisesti merkitsevät erot menivät naisten ja erityisesti yli 50-vuotiaiden naisten tiliin. Miehillä ei todettu mitään tilastollisesti merkitseviä eroja. Naisilla merkitsevät yhteydet todettiin MBO:n ja seuraavien tekijöiden välillä: alhainen ammatillinen koulutustaso (p = 0,007) vähäinen fyysinen aktiivisuus (p = 0,007) vähäinen vihannesten syönti (p = 0,005)

18 MBO ja mieliala (NCEP 2005/BDI-21)
Merkitsevät erot: 11 = ÄRTYVYYS; 15 = TOIMINTAKYKY; 17 = VÄSYMYS; 19 = PAINON LASKU; 21 = LIBIDO

19 MBO ja elämänlatu (NCEP 2005/15D)
Merkitsevät erot: LIIKKUMINEN; HENGITYS; PÄIVITTÄISET TOIMINNOT; VAIVAT JA OIREET; VITALITEETTI; LIBIDO

20 MBO ja terveysasenteet
MBO:n tilastollisesti merkitsevä yhteys: ulkoisten syiden korostaminen (blame-shifting) sosiaalinen syrjäänvetäytyminen (social alienation)

21 ”…se kysel se liäkär nuita ruokailutottumuksia, niin minä sanoin, että rasvoo syön... ylleensä sika ostetaan kokonaisena ja muut ei syö sitä läskiä kun minä ja minusta se on hirveen hyvvee... että myrkkyä kait ne on, niin anna mennä kun kerta elimistö sulattaa, eikä oo mittään vastaoireita tehny... että siinä oli minun mielestä liäkär paikallaan…”

22 Haastattelututkimuksen päähavaintoja
Lapsuusajan elämä näytti muovanneen käsityksiä terveydestä ja sairaudesta. Kulttuuriset mallit vaikuttivat vahvasti terveyskäyttäytymiseen. Perhe koettiin parhaimmillaan vankaksi tukipilariksi ja pahimmillaan rajoitteeksi terveelliselle elämälle. Vertaistukea ja hyvin toimivaa terveydenhuoltoa pidettiin varsin merkittävinä tukirakenteina. Nykyiseen julkiseen perusterveydenhuoltoon kohdistui varsin kovaa kritiikkiä, mutta työterveyshuollon toimintaa pääasiallisesti arvostettiin. Beckin depressiotestin pistemäärän ja haastatteluhavaintojen välillä oli ristiriitaa: itseään kriittisesti arvioivat saivat korkeat pisteet ja kriittiseen itsearviointiin tottumattomat saivat matalat pisteet. Mm. hyvä parisuhde rakensi hyvinvointia ja koherenssin tunnetta silloin, kun mm. lapsuuden olosuhteet ja perusturvallisuus olivat olleet puutteelliset.

23 Koherenssin tunteen typologia
1. Heikko tai epäaito koherenssin tunne 2. Vahva tai vahvistunut koherenssin tunne 3. Puutteellinen terveysymmärrys 4. Puutteelliset terveyden merkityssisällöt 5. Puutteelliset ulkoiset voimavarat 6. Puutteelliset sisäiset voimavarat Tehostetun tuen (myös viranomaistuen tarpeessa) ovat erityisesti 3., 4., 5. ja 6.

24 Mahdolliset hyvinvointistrategiat
Puutteellinen terveysymmärrys ja puutteelliset terveyden merkityssisällöt: Elämäntapoihin vaikuttaminen terveystietoa, terveysymmärrystä tai terveyden merkitystä lisäämällä. Puutteelliset ulkoiset voimavarat: Ulkoisten voimavarojen vahvistaminen henkilön omien ponnistusten tueksi erityisesti niillä, joilla elämäntapamuutoksen motivaatio on vahva, mutta joilla on käytännön elämässä muutosta estäviä tekijöitä. Puutteelliset sisäiset voimavarat: Psykososiaalinen tukeminen ja henkisten voimavarojen vahvistaminen erityisesti niillä, joilla on yleistä stressiherkkyyttä ja kohtuuttomia vaatimuksia itseään kohtaan.

25 Terveyden voimavarat Jokaisella on myötäsyntyisiä terveyttä ja hyvinvointia tukevia voimavaroja. Voimavarat vahvistuvat otollisissa olosuhteissa. Runsaat voimavarat kääntävät tappiot voitoiksi. Voimavaroja lisäävät ainakin seuraavat: turvalliset läheissuhteet lapsuudesta lähtien luottamukseen perustuva sosiaalinen tuki vertaistuki oikea-aikainen, yksilöllinen ja käytännön elämään kohdistuva asiantuntija-apu

26 Auttamisen uudet ulottuvuudet
Elämäntapamuutosten tarpeen harkinta tulee osaksi lääkärin ja potilaan normaalia vuorovaikutusta, jossa kartoitetaan sekä potilaan sisäiset että ulkoiset voimavarat. Käytännön toimenpiteet perustuvat potilaan omaan motivaatioon sekä muutoksen mahdollisuuksiin hänen elinympäristössään ja elämäntilanteessaan. Tukitoimenpiteiden painopiste on: terveyden merkityksen lisäämisessä psykososiaalisten voimavarojen kartuttamisessa ulkoisiin olosuhteisiin vaikuttamisessa

27 Mitä terveyskeskus voi tehdä?
Antaa vastaanotoilla kiihkotonta terveystietoa  terveysymmärrys lisääntyy  terveyden arvostus kasvaa. Organisoida vertaistukiryhmiä elämäntapamuutosta tukemaan. Tukea stressinhallintaa ja itsetuntemuksen kasvua yhteistyössä esim. kansalaisopiston kanssa. Reagoida viiveettä todettuihin terveystarpeisiin.

28