Yliopistokeskusten ohjaus- ja rahoitusmallin kehittäminen

Esitys aiheesta: "Yliopistokeskusten ohjaus- ja rahoitusmallin kehittäminen"— Esityksen transkriptio:

1 Yliopistokeskusten ohjaus- ja rahoitusmallin kehittäminen
Kehitysjohtaja Pentti Malinen Kajaani, yliopistokeskuspäivät

2 Lähtökohdat Yliopistokeskukset ovat osa korkeakoulu-järjestelmää
Rahoitusmallin ydin kolmikanta –ajattelu: OPM, yliopisto ja alue OPM:n rahoitusmalli: yhteiskunnallinen palvelutehtävä Yliopistojen rahoitus: tutkimus- ja koulutus-toiminnan toteuttaminen yo-keskuksissa Alueen rahoitus: kunta- ja EU-rakennerahastorahoitus (hankkeet)

3 Keskustelutilanne TTS-kauden 2007-9 tulosohjausmalli on valmistelussa
yliopistokeskuksilla oma rahoitusselvitys julkinen keskustelu vie huomiota: korkeakouluyksiköiden määrään ammattikorkeakoulujen valtiollistamiseen onko aitoa kiinnostusta yliopistojen vuorovaikutustehtävän rahoitusmallin rakentamiseen?

4 Yliopistokeskusten rahoitusselvitys
Rahoitusselvityksessä yliopistokeskusten toimintaa ja talouspohjaa lähestytään kolmesta näkökulmasta: yliopistokeskusten rooli alueellaan, yliopistokeskusten toiminnan painopisteet ja yliopistotoiminnan alueellinen vaikuttavuus. Selvitys valmistuu helmikuussa 2006 ja prosessina tukee yliopistokeskusten tts-valmisteluja Tavoite: selkeä, toiminnan tavoitteita tukeva ohjaus- ja rahoitusmalli

5 Yliopistokeskusten rooli alueilla
Vuorovaikutuksen dynamiikka ja 2-suuntaisuus aluelähtöisyys aluevaikuttavuus Vuorovaikutusmalli: Triple Helix Yliopistokeskusten rooli näkyy käytännössä keskeisenä roolina osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmien toteuttamisessa Alueellinen rooli osana innovaatioympäristöä näkyy myös yliopistokeskusten ja amk:jen aluestrategioissa

6 Korkeakoulun ja alueen vuorovaikutus
OPETUS 44.4 OSAAMINEN TAIDOT INNOVAATIOT HILJAINEN TIETO KULTTUURI ELINKEINOT YHTEISÖ KORKEAKOULU ALUE TUTKIMUS KEHITTÄMINEN 1. TASO 3. TASO Dynaaminen korkeakoulun ja alueen rajapinta NALLISET PALVELUT 2. TASO YHTEISKUN-

7 Triple Helix -malli Yliopistojen, elinkeinoelämän ja hallinnon vuorovaikutusta on alettu nimittää alan tutkijan Henry Etzkowitzin antamalla termillä "Triple helix" (kolmoiskierre). Oleellista vuorovaikutteisessa mallissa on se, että osaamisen siirto ei kulje ketjumaisesti perustutkimuksesta sovellukseen, vaan tieteen ja käytännön välinen suhde on monimuotoinen ja moni-suuntainen.

8 Toimintaympäristön haasteet
kansainvälistyvä tutkimus- ja koulutuspolitiikka Eurooppalainen tutkimus- ja koulutusalue globaalin kilpailun haaste johon kansallisesti vastataan innovaatiovetoista taloutta vahvistamalla alueet ja yritykset kilpailevat osaajista Avaintekijäksi alueellinen innovaatioympäristö (Millaisilla alueilla yliopistokeskukset toimivat?)

9 Yliopistokeskusmaakunnat
Yliopistokeskukset perustettiin maakuntiin, joissa ei ole omaa yliopistoa yhteinen piirre: alueiden alhainen koulutustaso ja yritysten alhainen t&k-intensiivisyys alueiden osuus Suomen väestöstä on 20 % käytössä kansallisen ja EU-aluepolitiikan instrumentit: tavoiteohjelmat, osket ja akot; Kainuussa lisänä hallintokokeilu

10 Alueellinen innovaatiojärjestelmä
osaamiskeskittymien rakentaminen vastauksena globaaliin kilpailuun yrittäjyyden ja kansainvälistymisen tarve innovaatiojärjestelmä alueella = kehittäjäverkosto, jolla on vertikaaliset ja horisontaaliset toimivat yhteistyösuhteet osaamisinstituutiot ja välittäjäorganisaatiot rahoittajat huippuosaamisen hyödyntäminen: kehittämisvälineenä osaamiskeskustoiminta

11 Esimerkki: Yliopistokeskus Kainuun innovaatiojärjestelmässä

12 Kainuun oske: Measurepolis-Kajaani
Kainuun osaamiskeskus-ohjelman avulla terävöitetään kuvaa Kainuusta korkean teknologian ja kulttuurin maailman luokan tekijänä. Mittaustekniikan osaamisalan tavoitteena on kehittää edelleen vahvaa Kajaanin seudun mittaustekniikan tutkimus-, koulutus- ja yritystoimintaa. Measurepolis-Kajaani vahvistaa asemaansa Kainuun korkean teknologian tukijalkana, kansallisesti merkittävänä mittaustekniikan tutkimus- ja yrityskeskittymänä sekä kansallisesti ja kansainvälisesti aktiivisena alan vaikuttajana Kainuussa vahvistetaan mittaustekniikan ja kamarimusiikin osaamisen hyödyntämistä

13 Satakunta Osaamiskeskus on luonut uuden, toimivan mallin kehityshankkeiden synnyttämiseksi ja merkittävästi lisännyt yliopistojen, tutkimus-yksiköiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä Satakunnassa. Etäteknologian ja materiaali-tekniikan aloille on lyhyessä ajassa rakentunut monipuolinen koulutus- ja tutkimustoiminta sekä elinkeinoelämää tukeva palvelu-rakenne ja innovaatioympäristö.  VAHVA YRITYSPOHJA mahdollistaa huipputeknologian kehityksen

14 Päijät-Häme Lahden tiedepuiston tavoitteena on tehostaa alueellista verkos-toitumista ja resurssien hyödyn-tämistä. Lahden mallina tunnetun järjestelmän mukaisesti alueelta on tunnistettu useita osaamisen ydinprosesseja. Ne kokoavat osaamista ja asiantuntijoita keskustelemaan, kehittämään ja viemään eteenpäin uudistumista ja uudistamista alueella. Osaamiskeskus kokoaa muotoilu-, laatu- ja ympäristöosaajat

15 Etelä-Savo Tavoitteena on moninkertaistaa tutkimus- ja tuotekehityspanos sekä tuotannon volyymi vuoteen 2010 mennessä. Alan yritysten liikevaihdon odotetaan kolminkertaistuvan 500 miljoonaan euroon. Samalla kaksinkertaistuu yritysten tutkimus- ja kehityshenkilöstön määrä ja tuotannon työpaikkojen määrä kasvaa puolitoistakertaiseksi. Tutkimus- ja kehityspalvelujen lisääntyvä tarve kasvattaa alan tutkimuslaitosten henkilöstön määrän kolminkertaiseksi Kasvua komposiitti- ja pinnoiteteknologian imussa

16 Etelä-Pohjanmaa Seinäjoen seudun osaamiskeskuksen kivijalka on elintarvikealan ja älytekniikan huippuosaamisessa. Elintarvikealalla tämä tarkoittaa tutkimustoiminnan huipputulosten soveltamista käytännön tuotekehityksen kautta uusiksi herkullisiksi tuotteiksi, asiakkaan tarpeiden ja toivomusten analysointia markkinatutkimuksen keinoin sekä laadun ja ympäristön huomioimista koko kehitysprosessissa. Älytekniikan puolella tämä tarkoittaa yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisen tutkimus-, koulutus- ja kehitys-toimenpiteiden avulla synnytettäviä tuotanto- ja palvelujärjestelmiä, uusia älykkäitä kone- ja laiteratkaisuja sekä mm. anturi- ja mittausteknologian uusia sovelluksia. Herkullista tulevaisuutta ja älykkäitä ratkaisuja

17 Keski-Pohjanmaa Ohjelman painopistealue on kemian teolliset sovellutukset - kärkenä kemian uudet teknologiat asiakaslähtöisessä tuotannossa. Osaamiskeskus edistää kemian huippuosaamisen kehittymistä ja siirtää monistettavaa tietotaitoa tuotannonalalta toiseen siten, että klusterit vahvistuvat ja niiden lisäksi muodostuu toimialojen välisiä alliansseja. OSKE-laboratorio tukemaan yritysten tutkimus- & kehitystoimintaa

18 Elintarvikealan oske AlueElo verkostossa Satakunta: Pyhäjärvi-instituutti Etelä-Savo: Ekoneum ry (= Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI, Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimusja koulutuskeskus, Mikkeli ja MTT Ekologinen tuotanto) Kainuu: Oulun yliopisto - Kajaanin yliopistokeskus - Biotekniikan laboratorio Valtakunnallisesti verkostoituneen osaamiskeskuksen toiminta-alueena on koko Suomi. Verkosto koostuu valtakunnallisista elintarvikealan tutkimus-laitoksista, yliopistoista ja korkeakouluista sekä eri puolilla maata toimivista 11 elintarvikealan osaamis-keskittymistä, alue- ELOista.

19 Aluekeskusten osaamislähtöinen kehittäminen
Maakunta- ja aluekeskus-ohjelmat (ako) painottavat osaamiseen perustuvaa elinkeino-politiikkaa Aluekeskus –ohjelmia toteutetaan kaikilla yliopistokeskuspaikkakunnilla Innovaatioympäristöt, koulutus- ja tutkimus, innovaatiot ja osaaminen ovat aluekeskusohjelmien keskeisiä kehittämiskohteita (ks. seuraava kuva)

20 Osaaminen aluekeskusten kehittämisessä

21 Kajaanin ako ja osaamisen kehittäminen

22 Aluestrategioiden painopisteet
Aluestrategioiden avainsanoja: osaava,oppiva ja yrittävä alue osaamisen ja yrittäjyyden luovaa kipinöintiä yhteistyö, työnjako ja profilointi osaamiskärjet, vaikuttavuus, verkostoituminen ja kansainvälisyys Tasapainon löytäminen alueen tarpeiden ja toteutus-mahdollisuuksien välille

23 Yliopistokeskusten päätoiminnot
avoin yliopisto -> arvosanat, kk-tutkinto? perustutkinto-opetus -> alemmat ja ylemmät kk-tutkinnot (nuorisoaloituspaikat) maisteriohjelmat -> ylemmät kk-tutkinnot alueellinen tieteellinen jatkokoulutus/valmennus -> tohtoritutkinnot, valmiudet jatko-opiskeluun täydennyskoulutus -> ammatillinen erikoistumis- ja lisäkoulutus t&k-toiminta ja palvelututkimus -> yrityksiä palveleva tutkimus aluetutkimus ja –kehittäminen -> aluetta palveleva tutkimus

24 Yliopistokeskus ja amk -yhteistyö
Esimerkkinä Kokkolan yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyön painopistealat Perustana alueen elinkeinoklusterit ja niiden pysyvät osaamistarpeet Selkeä työnjako tai pitkälle viety yhteistyö esim. koulutusjatkumo

25 Yliopistokeskusten rahoitusmalli?
Nykymalli hajanainen ja liiaksi tilapäisrahoitukselle rakentuva Tavoite: selkeä, toiminnan tavoitteita tukeva ohjaus- ja rahoitusmalli Yliopistokeskustoiminnan ominais-piirteiden huomiointi tutkimuksen ja opetuksen tulosrahoitus yhteiskunnalliset palvelut perustehtävänä dynaaminen vuorovaikutus perustehtävänä

26 Rahoitusmallin kehittämistarpeita
Tutkintoihin perustuva perusrahoitus T&k-toiminnan perusrahoitus Alueelliseen palvelutehtävään liittyvä perusrahoitus (mittarit) Hankerahoituksen riskien hallinta Yliopistokeskusten toimitilarahoitus (Tarkemmin tiivistelmätekstissä)

27 Lisätietoja KIITOS ! Pentti.Malinen@oulu.fi
p tai f