Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet maatiloilla Case Etelä-Pohjanmaa Vaasan yliopisto, Seinäjoki Heli Rintamäki Tuomas Rouhunkoski.

Esitys aiheesta: "Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet maatiloilla Case Etelä-Pohjanmaa Vaasan yliopisto, Seinäjoki Heli Rintamäki Tuomas Rouhunkoski."— Esityksen transkriptio:

1 Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet maatiloilla Case Etelä-Pohjanmaa Vaasan yliopisto, Seinäjoki Heli Rintamäki Tuomas Rouhunkoski

2 Kehityshankkeen tavoitteet Etelä-Pohjanmaalla toteutettavan maatilojen uusiutuvien energialähteiden kyselytutkimuksen tavoitteena oli saada alueellista informaatiota uusiutuvien energioiden hyödyntämismahdollisuuksista maatiloilla. Lisäksi pyrkimyksenä oli aikaansaada keskustelua uusiutuviin energialähteisiin tukeutuvista lämmön- ja sähköntuotannon vaihtoehtoisista tuotantomuodoista.

3 Selvityksessä on nostettu keskeisiksi aiheiksi mm. seuraavia tekijöitä Kuinka myönteisesti maatilat suhtautuvat uusiutuviin energialähteisiin Mitkä tekijät vaikuttavat energiavalintoihin Kuinka maatilojen kykyä hyödyntää ao. energialähteitä voidaan edelleen kehittää Kuinka Etelä-Pohjanmaan maatilojen näkemyksiä voidaan hyödyntää energialaitteiden valmistuksessa

4 Selvityksen toteutus Lomakkeita lähetettiin Lapuan, Nurmon ja Ylihärmän alueen maatiloille Yhteensä 393 kpl eli noin 30% maatiloista lomakkeita palautettiin 93 kpl vastausprosentti 23,7 %

5 Taustaa alueesta Lapua  asukkaita 13998  alkutuotanto 12,5 %, jalostus 31 %, palvelut 54 % Nurmo  asukkaita 11323  alkutuotanto 4,4 %, jalostus 57,2 %, palvelut 36,3 % Ylihärmä  asukkaita 3022  alkutuotanto 8,4 %, jalostus 53,2 %, palvelut 37,5 %

6 Taustatietoja haastatelluista maatiloista 87,1 % miehiä, 7,5 % naisia, 5,4 % ei tietoa keski-ikä 51 vuotta, suurin ikäryhmä 51-60- vuotiaat yli puolella ammattikoulutasoinen tai korkeampi koulutus Suurin osa (91,1 %) asuu tilallaan Päätoimisia viljelijöitä 54,8 %

7 Taustatietoja haastatelluista maatiloista SIJAINTI:  72 % Lapualla,  17,6 % Nurmossa,  9,9 % Ylihärmässä pinta-ala keskimäärin 68 ha keskimääräinen peltopinta- ala 29 ha (valtakunnallinen 30 ha) metsää keskimäärin 33,7 ha (valtakunnallinen 31,5 ha)

8 Taustatietoja haastatelluista maatiloista päätuotantosuunnat:  vilja 51,7 %,  maito 12,4 %,  naudanliha 10,1 %,  muu 9,0 %,  sianliha 7,9 %, muu kasvintuotanto 6,7 %, siipikarja 2,2 % metsätiloja 8,3 % sivutuotantosuuntia ilmoitti 14,6 % vastaajista liitännäiselinkeinoja ilmoitti 26,2 % vastaajista 4,6 % tiloista noudattaa vaihtoehtoista viljelytapaa (suorakylvö ja luomuviljely)

9 Maatilojen energialähteiden käyttö puuhalot tai pilke  3-100 kiintokuutiometriä, 69,9 % vastaajista hake  15-200 kuutiota, 21,5 % vastaajista puupelletti  20 kuutiota, 1 vastaaja turve  11-400 kuutiota, 8,6 % vastaajista olki, ei käytetty lämmitykseen muu kasvijäte, 2 vastaajaa kevyt polttoöljy 200-15000 litraa, 32,3 % vastaajista ostosähkö, 24,7 % vastaajista LÄMPÖ SÄHKÖ

10 Maatilojen investoinnit ja energiantarve on suunnitteilla 25,6 % maatiloista 60 % aikoo huomioida omat energiaresurssit 25 % arveli, että energiainvestoinnit ajankohtaisia 5 vuoden sisällä, 10,3 % vuoden sisällä Energiantarve  82,9 % arveli, että tilan energiankäyttö säilyy ennallaan,  12,2 % lisääntyvän,  4,9 % vähentyvän

11 Biopolttoaineeksi kelpaavien raaka- aineiden tuotanto tiloilla arviointi hankalaa muun kuin perinteisten raaka-aineiden osalta puu 4-375 kuutiota, useimmiten yli puolet energiakäyttöön hake 10-1000 kuutiota, yleensä energiakäyttöön öljykasvit 5-500.000 kuutiota, energiakäyttöön jäterypsiä (1 kpl) liete 200-800 kuutiota, ei energiakäyttöön olki 10-10000 kuutiota, vain yksi käyttää energiakäyttöön lanta 20-400 kuutiota, ei energiakäyttöön vilja, yksi vastaaja hyödyntää energiakäyttöön

12 Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuudet

13 Omien energiaresurssien käyttöä edistävät tekijät a) Investointituet b) Lainsäädännölliset tuet c) Maaseudun energiayrittäjyyden tukeminen d) Osakkuus uusiutuvaa energiaa hyödyntävässä verkostossa e) Mahdollisuus vuokrata energiantuotantoteknologia f) Mahdollisuus sähkönmyyntituloihin g) Mahdollisuus liikenne- ja työkonepolttoaineiden myyntituloihin h) Liikenteen biopolttoaineiden polttoaineveron poisto i) Diesel-veron poisto biopolttoainekäyttöisiltä ajoneuvoilta j) Lisätieto eri vaihtoehdoista ja niiden mahdollisuuksista käytännössö k) En halua lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä l) Muu, mikä

14 Omien energiaresurssien käyttöä estävät tekijät

15 Arviot maatilojen kiinnostuksesta hyödyntää uusiutuvia energialähteitä

16 Energialähteen valintaan vaikuttavat tekijät

17 Keskusteluissa esiinnostettuja kehittämis- kohteita tulevaisuudessa: Uusiutuvan energian koneiden ja laitteiden valmistusverkoston selvitystyö (metalliyritysten alihankinnan kehittäminen liittyen Etelä-Pohjanmaan metalliklusterin toimintalinjoihin) Uusiutuviin energiamuotoihin liittyvien palvelumallien kehittäminen (esimerkiksi pellettikuorma-auto- sekä huoltopalveluiden organisointi) Älytekniikan soveltaminen energia- ja elintarvikeketjun logistisiin järjestelmiin Jatkotyössä päämääränä on yhtä huoleton järjestelmä kuin öljyn käyttämisessä Selvitystyö ”paikallisen energian käytön ylittävän osuuden kaupallistaminen” Usean tilan yhteinen lietekeräysjärjestelmä Informaatioteknologian hyödyntäminen energia- ja elintarvikeketjun hallinnassa