1 MMM:n SEKTORITUTKIMUS yhteiskunnan strategisena tukena Markku Järvenpää pääsihteeri maatalous- ja elintarviketutkimuksen neuvottelukunta MMM

Esitys aiheesta: "1 MMM:n SEKTORITUTKIMUS yhteiskunnan strategisena tukena Markku Järvenpää pääsihteeri maatalous- ja elintarviketutkimuksen neuvottelukunta MMM"— Esityksen transkriptio:

1 1 MMM:n SEKTORITUTKIMUS yhteiskunnan strategisena tukena Markku Järvenpää pääsihteeri maatalous- ja elintarviketutkimuksen neuvottelukunta MMM markku.jarvenpaa@mmm.fi Hankehaavi 12.9.2006

2 2 VahvuudetHeikkoudet Mahdollisuudet Uhat SEKTORITUTKIMUS-SWOT Tutkimustiedon tarve päätöksenteossa Sektoritutkimuksen ohjaus integroitu osastojen politiikkavalmisteluun Hyvät resurssit (infra, talous) Osaaminen Kattavuus (keskeisimmät luonnonvara-alat edustettuina) Pitkät aikasarjat tutkimusresurssina Hallinnonalan sektoritutkimus on selkeästi asemoitu perustutkimuksen ja teknologiantutkimuksen välissä Ministeriön johtamisjärjestelmä kehitysvaiheessa Ministeriön ja laitosten näkymättömyys tutkimus- poliittisena toimijana Koordinoinnin ja yhteistyön osaamisen puute ministeriössä ja laitoksissa Alan muun T&K rahoituksen vähäisyys (tutkimus ei vastaa yhteiskunnan tarpeisiin, heikko markkinasuuntautuneisuus) Tutkimuslaitosten stabiili rakenne ja tutkijoiden heikko reagointikyky( resurssien joustamattomuus) Heikko kustannustietoisuus Muutosjohtamisen heikko osaaminen, muutosvastarinta Valtion tutkimusvoimavarojen priorisoinnin muuttaminen; näkemys perinteisten luonnonvara- alojen merkityksen vähenemisestä Tutkimusvoimavarojen karsinta ilman sitä tukevaa tuottavuusohjelmaa Tutkimustoiminnan kv. kilpailu lisääntyy Kotimainen maa- ja metsätaloustuotanto ei pärjää kv-kilpailussa Kestävän kehityksen varmistaminen Toimialan laajuus ja kansainvälisyys, erikoistumismahdollisuudet Biotieteiden merkitys kasvaa kansainvälisesti Toimiala lähellä kuluttajaa Tietotarpeiden kasvu; tutkimustiedon jalostaminen hyödynnettävään muotoon

3 3 Tutkimus- ja kehitystoimintamme tukee uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, edistää elinkeinotoiminnan kilpailukykyä sekä turvaa ihmisen ja luonnon hyvinvointia. Tuotamme tietoa ja osaamista päätöksenteon tueksi sekä innovaatioita elinkeinon kehittämiseksi. (Evidence and Innovation) MMM:n sektoritutkimuksen toiminta-ajatus

4 4 MMM:n Visio ja strategiset päämäärät MMM:n Visio ja strategiset päämäärät Suomi on uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi, monipuolisesti ja tehokkaasti hyödyntävä yhteiskunta, jossa ihminen ja luonto voivat hyvin. 1) Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa, ja luonnonvaroja käytetään tavalla, joka hyväksytään laajalti yhteiskunnassa 2) Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva tuotanto vastaa kuluttajien tarpeita ja on kansainvälisesti kilpailukykyistä 3) Elintarvikkeet ovat turvallisia; kasvit, eläimet ja ihmiset ovat terveitä 4) Maaseutu on toimiva ja elinvoimainen 5) Hallinto on asiakaslähtöinen, selkeä ja tehokas 6) Ministeriö on aktiivinen, ennakkoluuloton ja tulevaisuuteen suuntautunut

5 5 Tutkimus- ja kehitystoimintamme on kansainvälisesti korkeatasoista, hyvin verkottunutta ja vastaa yhteiskunnan tarpeisiin Toimimme kansallisen ja kansainvälisen innovaatiojärjestelmän aktiivisena osana MMM:n sektoritutkimuksen visio

6 6 Vaikuttavuus Kriittiset menestystekijät Talous ja resurssit Kriittiset menestystekijät Henkiset voimavarat Kriittiset menestystekijät Prosessit, toiminnot ja rakenteet Kriittiset menestystekijät VisioToiminta-ajatus. - Korkeatasoinen ja relevantti tutkimus - Tuloksellinen innovaatiotoiminta sekä tehokas tiedon ja teknologian siirto - T&k-toiminnan laaja hyödyntäminen yhteiskunnassa - Verkostoituminen ja asiakaslähtöisyys - Toimiva johtamisjärjestelmä ja tulosohjaus (tutkimushallinto) - Tutkimustiedon välittäminen, siirto ja käyttö - Osaamisen strateginen johtaminen (henki- löstörakenne, osaaminen) -Monialaisuuden hyödyntäminen, monitie- -teinen tutkimusosaaminen - Työnantajakilpailukyky - Kustannustehokas infrastruktuuri ja toiminta - Aktiivinen työnjako - Kestävä rahoitusrakenne, rahoituslähteiden ja sitomattoman rahoituksen lisääminen.

7 7 Näkökulmia sektoritutkimukseen Valtioneuvosto on asettanut vuonna 2006 sektoritutkimustyöryhmän, jonka yhtenä tehtävänä on pohtia "yksittäisiä elinkeinoja palvelevan sektoritutkimuksen ja Suomen elinkeinoelämän keskinäistä vastaavuutta sekä tutkimuslaitosten organisointimalleja" –Tämä pallo on heitetty MMM:lle! BKT ei mittaa kaikkea. Maa-, metsä-, kala-, ja riistatalous ovat toimialoja, joiden tutkimusresurssien mitoittamisessa on alan elinkeinojen kehittämisen lisäksi otettava huomioon yhteiskunnalliset tarpeet. Toimialan elinkeinot ovat strategisesti tärkeitä ja pinta-alaintensiivisiä. Ne vaikuttavat merkittävällä tavalla kaikkien kansalaisten elämään. Vaikutukset ulottuvat luonnonympäristön tilaan, maisemaan, elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen sekä virkistys- ja harrastustoimintaan. Ei alan tutkimustoiminta tätä vielä ole itsekään täysin hahmottanut. Sen haasteena on suuntautua muuttuvien tarpeiden mukaisesti.

8 8 MMM-sektoritutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys Maa- ja metsätalousministeriön t&k-toiminta on suunnattu sekä elinkeinoja kehittävään innovaatiotoimintaan että yhteiskuntapoliittisen päätöksenteon tarvitseman tieto- ja osaamispohjan (evidence) tuottamiseen luonnonvarojen kestävässä käytössä, hoidossa ja suojelussa. Tutkimusresurssien määrä on suhteutettava paitsi näiden elinkeinojen taloudelliseen merkitykseen yhteiskunnassa, myös siihen, miten nämä elinkeinot vaikuttavat jokaisen kansalaisen elämään luonnonympäristön tilan, maiseman, elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden kautta sekä siihen, miten luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen luo edellytyksiä virkistys- ja harrastustoiminnalle. Maailmankaupan vapautuminen ja globaali ilmastonmuutos vahvistavat osaltaan kansallisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitystä luonnonvara-alalla.

9 9 MMM-sektoritutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys Maa- ja metsätalousministeriön sektori on rakenteeltaan pienoismalli koko sektoritutkimusjärjestelmästä. –useita politiikkasektoreita, joilla kullakin on oma tutkimuslaitoksensa. Toiminta on ollut jokseenkin sektorilähtöistä, ja on ilmeistä, että politiikkasektoreiden keskinäistä vuoropuhelua tulee jatkossa lisätä sekä tutkimuksen että politiikkojen valmistelussa. Hajautetun järjestelmän etu - myös koko Suomen tasolla on, että sektoritutkimus on lähellä politiikkavalmistelua. Haitta: horisontaalinen, useaa hallinnonalaa koskeva osaaminen on pirstaleina eri hallinnonalojen laitoksissa. Arvioinneissa on esitetty, että sektoritutkimuksen koordinaatiota tulee kehittää. Ministeriö toimii näin omalla hallinnonalallaan ja on valmis osallistumaan koordinaatioon ministeriöiden välillä.

10 10 Tulosten hyödyntäminen MMM-hallinnonalan tutkimuslaitokset kehittävät aktiivisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittareita MMM-hankerahoituksessa on sisäänrakennettu hyödyntämisreitti –hankkeille nimetään ohjausryhmät, joissa tulosten hyödyntäjätahot ovat mukana hankkeen alusta asti: –hallinto, elinkeino ja sen neuvonta, teollisuus

11 11 Tutkimuslaitosten budjettirahoituksen käyttö t&k-toimintaan sekä ulkop. t&k-rahoitus 2004 Geodeettinen laitos EELAMTTMETLARKTLYht. Toimintamenot 3 11822 99831 71936 41516 362110 612 josta t&k 100 %30 %80 %92 %44 %69 % t&k-toimintamenot 3 1186 89925 37533 5027 19976 094 Ulkop. t&k-rahoitus 57777510 6848 9664 35125 353 YHTEENSÄ t&k-budjetti 3 6957 67436 05942 46811 550101 446 ulkop t&k-rahoitus t&k- budjetista 16 %10 %30 %21 %38 %25 % MMM-osuus ulkop.t&k- rahoituksesta 17 %80 %34 %16 %49 %31 % MMM-yhteisrahoitus omille virastoille 976203 6421 4382 1107 907 MMM-yhteisrahoitus 2004 yhteensä 13 200 60 %