Prosessien mallintaminen

Esitys aiheesta: "Prosessien mallintaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Prosessien mallintaminen
Esa Paakkanen SerAPI-hanke Kuopion yliopisto

2 Prosessien mallintaminen
Tehdäänkö uusi vai kuvataanko vanhaa? yleensä mallinnetaan nykyistä toimintaa, mutta... jos nykyinen toiminta on todella heikkoa niin on turhaa mallintaa nykytilaa vanha malli jää turhaan yhä paremmin mieleen mallinnetaan suoraan uusi, haluttu toimintatapa ja otetaan se käyttöön

3 Ajattelutavan muutos? Toimijoiden johtamisesta prosessien johtamiseen

4 Organisaatiokeskeisyys vs prosessikeskeisyys
ORGANISAATIOKESKEINEN AJATTELUTAPA PROSESSIKESKEINEN Ongelma ihmisten asenteissa Ongelma (työ)prosesseissa Arvioidaan työntekijöitä Arvioidaan prosessin sujuvuutta Löytyy parempia työntekijöitä Prosessia voi parantaa Teen omat työni Hoidetaan työt yhdessä Osaan oman työni Ymmärrän osuuteni prosessissa Korostetaan yksilösuoritusta Koko tiimillä vastuu työstä Valvotaan työntekijöitä Kehitetään osaamista Kuka teki virheen? Mikä teki virheen mahdolliseksi? Korjataan virheitä Poistetaan virhelähteet Asiantuntijat määräävät laadun Asiakas määrää laadun

5 Erilaisia prosessityyppejä
”Rutiiniprosessit” toistuvat melko samanlaisina ennakoitavissa, mallinnettavissa esim. laskun käsittely, hakemus-päätös ”Asiantuntijatyön prosessit” vain osa tehtävistä/ vaiheista on tiedossa tai ennakoitavissa tekijät suunnittelevat prosessia sen edetessä esim. suunnittelu ”Kertaluonteiset prosessit” kehittämistehtävät projektit

6 Prosessinmallinnusprosessin eteneminen
Prosessikartta Yksittäinen prosessi Toimijoiden tunnistaminen Prosessin osat Prosessin etenemisen kuvaaminen Menetelmät ja välineet Palveluiden tunnistaminen

7 Prosessikartta prosessien muodostama kokonaisuus, jossa eri prosessit kytketään toisiinsa karkealla tasolla kuvaa yrityksen ja sen sidosryhmien ydinfunktiot (perustoiminnot) ja niitä läpileikkaavat ydinprosessit yksinkertainen, havainnollinen graafinen kuvaus tärkeä työväline toiminnan uudistamisessa monet lähtötilanteen ongelmat liittyvät yleensä ydintoimintojen välisiin rajapintoihin

8 Sovellustaso

9 Prosessikartan prosessi tarkemmin
yksittäisen prosessin kulkukaavio mistä toiminnoista ja informaatiosta prosessin sisältö muodostuu miten eri osapuolet osallistuvat prosessiin

10 Yleinen hoitoprosessikuvaus (SatSHP) (prosessitaso)

11 Lääkeannostelu (ZipIT)

12 Toimijoiden tunnistaminen
Miltä abstraktiotasolta lähdetään tunnistamaan? Arkki-määrittely: Toiminnot ovat rooleja, jotka osallistuvat prosessissa eri tehtävien suorittamiseen Toiminnallinen mallintaminen perustuu IHE XDS-profiiliin jonka mukaiset toimijat ovat prosessikartassa toimijoina Arkki-määrittelyssä toimijoita tallennus- ja hakupalvelu, hakemistopalvelu, arkiston hallintapalvelu BPMN(BPD): toimija kuvataan yhden poolin sisällä

13 Prosessin vaiheet nimeäminen järjestys eteneminen

14 Tiedonkulku prosessin vaiheiden välillä toimijoiden välillä
BPMN: uimaradan sisällä toimijoiden välillä BPMN: uimaratojen välillä

15 Poikkeustilanteiden huomiointi
päätettävä otetaanko prosessimäärittelyyn mukaan yleisimmät poikkeamat "peruspolusta" joka tapauksessa määriteltävä, miten toimitaan poikkeustilanteissa (ennen käyttöönottoa...) poikkeuksien kuvaus tarkemmilla prosessinkuvaustasoilla (ei yleinen prosessi) poikkeuksien tunnistaminen vaiheiden välillä ja sisällä

16 Menetelmät tiedon hankinta kuvaus, dokumentointi ja jäsentäminen
kokoukset, työpajat, haastattelut, kyselyt, järjestelmäkuvaukset ym. dokumentit, käytön havainnointi kuvaus, dokumentointi ja jäsentäminen sidosryhmäanalyysi, kohdealueen mallinnus (organisaatio-, prosessi-, tavoite-, rooli-, riippuvuusmallinnus), käyttötapaukset, työtoiminnan kuvausmenetelmät

17 Välineet tiedon hankinta kuvaus, dokumentointi ja jäsentäminen
MS Word 2000, vaatimustenhallintatyökalut kuvaus, dokumentointi ja jäsentäminen UML-työkalut prosessimallinnustyökalut (erikseen tai osana kehitys- tai integraatiovälineitä) työnkulun ohjausjärjestelmät

18 Palveluiden tunnistaminen 1/2
Rajaus: Toiminnallisesti Toiminnot muodostavat loogisesti toisiinsa liittyvän kokonaisuuden. Toimintokokonaisuuden toteutus voisi loogisesti tulla useista eri järjestelmistä. Ajallisesti kokonaisuuteen kuuluvat käsitteet muuttuvat luultavimmin yhdessä ja yhtä aikaa. Suorituksen aikaisesti teknisesti järkevää sijoittaa suoritettavia toimintoja samaan palveluun – pätee laskentaintensiivisien sovellustason palveluiden tunnistamisessa Toimijan mukaisesti hyvin erilaisia toimintoja hyvin erilaisten käyttäjien toimesta  kokonaisuuden jakaminen pienempiin osiin?

19 Palveluiden tunnistaminen 2/2
”Sopivan kokoisten” kokonaisuuksien tunnistaminen: reaalisuus käsitettä käyttävät ja sen ymmärtävät terveydenhuollon ammattilaiset itsenäisyys käsitettä käytetään ilman, että herää kysymys siitä, minkä toisen käsitteen osa se on tarve kokonaisuus täyttää keskeisen käyttäjätarpeen tai on helposti perusteltavissa miksi mukaan otettavat vaatimukset liittyvät toisiinsa stabiilius tunnistettujen kokonaisuuksien tulee olla järjestelmässä aina tai yleensä läsnä olevia käsitteitä, vaikka niiden sisältö tai toiminnallisuus muuttuisikin, ja niiden jakaminen tai yhdistäminen jälkikäteen olisi kallista tai aikaa vievää yleiskäyttöisyys

20 Palvelujen suunnittelu: vaiheet (1/2)
Lähtökohtana vaatimukset ja olemassa olevat sovellukset + ratkaisut tarvittavan toiminnallisuuden kartoitus (vaatimukset, prosessit) palvelun rajaus ja päävaatimusten valinta sisällöllisten standardien ja valmiiden mallien tutkiminen + valinta osallistuvien sovellusten vastuiden määrittely rajapintojen tunnistaminen ja toimintojen ryhmittely niihin

21 Palvelujen suunnittelu: vaiheet (2/2)
toimintokohtaisesti operaatioiden "koko" + tarvittava / käytettävissä oleva infrastruktuuri vuorovaikutuksen määrittely (rajapinta + käyttäjä) palvelukuvauksen määrittely (rajapinnat, toiminnot, tiedot) pakollisten ja vapaaehtoisten ominaisuuksien ja sallittujen laajennusten määrittely vaatimusten tarkentaminen teknisille määrittelyille ja toteutuksille  tuloksena palvelun rajapinnan määrittely ja suuntaviivat teknisille ratkaisuille