Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen

Esitys aiheesta: "Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen
Alueelliset työpajapäivät Oulu Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta 2012–2014 Reetta Pietikäinen, kehityspäällikkö Kristiina Lehmuskoski, asiantuntija

2 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta 12/2012–12/2014 (OKM)
Kehitetään OKM:n sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuutta Työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja Nuotta-valmennus Määrittely (tutkija) Käsitteiden määrittely ja palveluiden yhteiskunnallinen asemointi Yhteisen kielen vahvistuminen, vaikuttamistyön helpottuminen Vaikuttavuus (asiantuntija & kehityspäällikkö) Palveluiden laadullisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen: mittari Tiedontuotannon kehittäminen: dokumentointi, tilastointi Vaikuttavuuden osoittamisen helpottuminen Yhteistyö (kehityspäällikkö & koordinaattori) Palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen: haasteet ja kehittämistarpeet Hyvien yhteistyökäytäntöjen leviäminen, palveluketjujen kehittäminen

3 Sosiaalisen vahvistamisen määrittelystä
Taustaa: 2006 nuorisolaki Lainsäädäntöön sosiaalisen vahvistamisen käsite Korvattiin syrjäytymisen ehkäisy Prosessi, jossa parannetaan asteittain nuoren elämäntilannetta ja -hallintaa Kokonaisvaltaista ja moniammatillista elämänhallinnan, hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemista Tarkoituksena: yhteisölliseen toimintaan kiinnittäminen ja aktiiviseksi kansalaiseksi tukeminen (Mehtonen 2011) Tunnettu lähinnä nuorisotoimialalla

4 Nuotta-valmennus työpajojen ja etsivän työn tueksi
9 nuorisokeskuksessa (vuodesta 2010) OKM:n rahoittamaa Yleisin malli: 3 pv, yöpyminen nuorisokeskuksessa Perustuu: toiminnallisuus, kokemuksellisuus, elämyksellisyys Tavoitteena: voimavarojen löytäminen, itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen vahvistuminen, arjenhallinnan kohentuminen Toiminnallisia aktiviteetteja: melonta, kiipeily, luonnossa liikkuminen, jousiammunta, gps-suunnistus, ruuanvalmistus, kädentaidot Maksuton työpajoille ja etsivälle nuorisotyölle Osallistuva taho vastaa matkakustannuksista Nuoret: itsensä ylittäminen, onnistumisen kokemukset, itseluottamus, oivallukset, motivaatio muutokseen Osallistuvat tahot: ryhmäytyminen, nuoren ja työntekijän suhteen syveneminen, nuorista esille uusia puolia, työkaluja omaan työhön Yhteys:

5 Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat
Pajoille ohjautumisesta Parantunut alkuvuodesta, paikoin yhä heikkoa TE-hallinnon uudistus… -> huono saavutettavuus Sosiaalitoimessa odotetaan usein liian pitkään pajalle ohjaamista Tarvetta kuntouttavan työtoiminnan ja starttivalmennuksen lisäämiselle Hyvä käytäntö: nimetyt pajayhteyshenkilöt, aktiivinen tiedotus Asiakaskunta yhä haasteellisemmissa tilanteissa – oikeat palvelut? Tarvetta yksilövalmennuksen lisäämiselle Ristiriita: työkokeilujaksot lyhentyneet Tutkinnon suorittaneille tarvitaan mahdollisuus työkokeiluun Haaste: yhteistyö perustuu henkilösuhteisiin Hyvä käytäntö: sopimuksellisuus, tiedotusvastaavat, verkostotapaamiset Etsivien ja pajojen yhteistyö toimii ALU-aineisto

6 Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat
Pajajakson aikaisesta sidosryhmäyhteistyöstä Ei TE-toimiston osoituksia pajajakson aikana Nuorille räätälöityjä mielenterveys- ja päihdepalveluja tarvitaan lisää Hyvä käytäntö: velkaneuvojan, terveydenhoitajan (mt) säännölliset vierailut / nimetyt työntekijät Nuotta-valmennus tukenut hyvin toimintaa Liian lyhyet jaksot hankaloittavat jatkopolkuihin panostamista Hyvä käytäntö: opinnollistaminen ja osaamistodistukset Tutkintojen osien suorittaminen ja näytöt ilman, että opiskelija ALU-aineisto

7 Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat
Jatkopoluista pajan jälkeen Heikko työllisyystilanne: vaikeus löytää työpaikkoja – yhä harvemman tavoite Työnantajien odotukset suuria Seinätön valmennus (osatyökokeilu: (paja/yritys?) Vaatii aikaa: henkilökohtaiset suhteet Hyvä käytäntö: tukipapereiden hoito, yhteiset tapaamiset (valmennus) Alihankintatyöt, edelleensijoittaminen Hyvä käytäntö: sähköiset palvelukartat Oppilaitosyhteistyö parantunut Hyvä käytäntö: etsivä tiedottaa vapautuneista opiskelupaikoista Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ei voida hyödyntää: tiukat kriteerit Tarvitaan joustavia työvaltaisia ja tuettuja koulutuspolkuja Aloitusmahdollisuus jatkuva Opitun tunnustaminen, tuettu oppisopimus ALU-aineisto

8 Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / etsivät
Työpajojen ja etsivien yhteistyö toimii Mitä tarvitaan Matalan kynnyksen kuntouttavia palveluja Nuorille räätälöityjä mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä asumispalveluita Toimintakeskustyyppisiä palveluita Etsivään työhön kytkeytyvää: ryhmätoimintaa ja starttivalmennusta Vahvaa yhteyttä terveyspalveluihin Kuntien välistä yhteistyötä ja monialaista yhteistyötä TE-palvelut lähemmäs nuorta (vrt. harvennettu toimistoverkko, sähköiset palvelut) Sosiaalisen vahvistamisen työotetta muihin palveluihin Aito, kohtaava tuki Etsivän työn selvitys

9 Nuorisotakuusta Rajautumassa hallitusohjelmaa ja alkuperäistä suunnitelmaa paljon kapeammaksi Palvelee huonosti niitä, joiden elämä ei ole edennyt tavanomaisena pidettyä reittiä Väliinputoajaryhmänä nuoret, jotka ovat jo pudonneet palvelujärjestelmän ulkopuolelle tai/ja tarvitsevat monialaisia palveluita Kuntoutuslupaus vailla katetta? Kermankuorintaa? Etsivän työn ja työpajatoiminnan rinnalle nuorille räätälöityjä mielenterveys-, päihde- ja asumispalveluita, starttivalmennusta Osaamisen kasvun tunnistamista ja näyttöjä varten tulee luoda mekanismi palvelemaan koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevia Kaikkien nuorten nuorisotakuu?

10 Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen työpajoilla
Kristiina Lehmuskoski, TPY Alueelliset työpajapäivät Oulussa

11 Miksi? Vaikutusten arviointi pelkästään sijoittumisena koulutukseen tai työelämään on riittämätön ja yksipuolinen Työpaja-jaksolla paljon muita merkityksiä ja vaikutuksia nuoren elämänkulkuun Hyvän kehityksen näkyväksi tekeminen

12 Miten mittari rakennetaan?
Nykytilan kartoitus Sova-käsitteistä konkreettisiin kysymyksiin Nuorten kuuleminen Testiversio (nuoret, valmentajat) Pilotointi Asiantuntija-arviot Valmis mittari (1. versio) Mittarin jalkautus

13 Nykytila Käytössä mm. VAT, RAND, IMBA ja MELBA, jotka toimivat parhaiten kuntoutusselvityksen ja diagnosoinnin apuvälineinä Pajoilla käytössä erilaisia arviointilomakkeita, joilla pyritään saamaan käsitys elämänhallinnan parantumisesta Ei kuitenkaan systematisoitua mittausta eri osa-alueista ja muutoksesta

14 Vaikuttavuuden määritelmä sova-mittarissa
Paja-jakso on interventio, jonka oletettu vaikutus on sosiaalinen vahvistuminen Alku- ja loppumittaukset Sekä valmentautujan että valmentajan arvio Väliin tulevia muuttujia ei pystytä eristämään Kysytään asiakkaan kokemus muutokseen vaikuttaneista syistä

15 Mittaamisen haasteet Kokemuksen subjektiivisuus
”Ihmiset ovat tunnetusti monimutkaisia” (Colin Robson arviointitutkimuksesta sosiaalialalla) Tunnettava ihmisten omat käsitykset itsestä ja maailmasta Työpajalle tuleva nuori on valmentajalle tabula rasa

16 Itsearvioinnin mahdollisuuden ja haasteet
Tukee valmentautujan subjektiksi kasvamista Lisää realistista suhtautumista omiin kykyihin ja siten auttaa tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa Kyvyt ja potentiaali ovat ihmisen selän takana Omat taidot ja tahto täytyy tunnistaa ennen kuin niitä voi käyttää Tarvitaan kehityksen näkyväksi tekemistä – valmentajan rooli tärkeä!

17 Sosiaalinen vahvistuminen
Minäpystyvyys (minäkäsitys, identiteetti, itsetunto) Elämänhallinta (ulkoinen ja sisäinen) Kontrolliodotus tai hallintakäsitys Resilienssi l. pärjäävyys Sosiaalinen pääoma (luottamus) Osallisuus Koherenssin tunne

18 Koherenssintunteen teoria
Aron Antonovsky, israelilainen terveyssosiologi Mikä selittää sairauden puuttumisen? Salutogeenisyys Henkisen tason immunologinen järjestelmä Osa-alueet: ymmärrettävyys, hallittavuus, mielekkyys

19 Koherenssin tunne, kokemus elämän eheydestä
Lähikäsitteitä määrätietoisuus, tavoitteellisuus, sisäinen autonomia Kyky psyykkiseen työhön eli ongelmien käsittelyyn omassa mielessä Kokemus siitä, että ympäristön asettamat vaatimukset ja haasteet ovat sitoutumisen ja energian sijoittamisen arvoisia

20 Koherenssin tunteen mittaaminen
Paljon tutkimusta, Suomessa mm. nuorten ja työttömien parissa Mittaa kohtalaisen pysyvää asennetta, mutta koherenssin tunteeseen voidaan vaikuttaa interventioilla, erityisesti 30 ikävuoteen saakka

21 Sova-mittariin sisältyy
Erilaisia osioita, joista koherenssin tunne yksi Sekä itsearviointi että valmentajien arviointi tieto- ja taitoresurssein kasvamisesta Työelämävalmiudet Opiskeluvalmiudet Etsivän työn ja Nuotta-valmennuksen osiot

22 Sova-mittarin hyödyt Mahdollisuus luoda valtakunnallisesti vertailukelpoista vaikuttavuustietoa ”Mitä mitataan, sitä nähdään” – mittarin merkitys omalle työlle Vaikuttavuuden arvioinnin tärkein hyöty koituu aina asiakkaalle