SUOMEN OPETUKSESTA TOISENA KIELENÄ

Esitys aiheesta: "SUOMEN OPETUKSESTA TOISENA KIELENÄ"— Esityksen transkriptio:

1 SUOMEN OPETUKSESTA TOISENA KIELENÄ
Suomen kielen opetuksen konferenssi Eskilstuna Maisa Martin

2 RAKENNE Määritelmiä Lukuja Opetusjärjestelyt ja -suunnitelmat
Oppimateriaalit Ylioppilaskoe Opettajankoulutus Ajankohtaista keskustelua

3 MÄÄRITELMIÄ Suomi toisena kielenä = suomea opitaan suomenkielisessä ympäristössä Suomi vieraana kielenä = suomea opitaan muunkielisessä ympäristössä Finska = suomea opitaan ruotsinkielisessä koulussa

4 ÄIDINKIELI Äidinkielen kriteerit: ensin opittu käytetään eniten
osataan parhaiten identiteetin pohja

5 ULKOMAAN KANSALAISET 1980 - 2008

6 SUURIMMAT VIERASKIELISET RYHMÄT 1998 JA 2008

7 Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan 31. 12
Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus                                                               

8 Kouluikäiset 2004 1 – 6 v. 7 – 15 v. 16 – 20 v. Yht.
Ikäluokka yhteensä Suomi tai ruotsi ei äidinkieli 10 699 15 967 10 122 36 788 % 3,1 2,8 3,2 3,0

9 NYKYTILANNE SUOMESSA oppilaitoksissa kaikilla tasoilla
omat opetussuunnitelman perusteet (ks. peruskoulu lukio aikuisopetus ei oppiaine, vaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen oppimäärä

10 OPH:n näkemys Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien osuus perusopetuksen oppilaista on kasvussa. Suurimmissa kaupungeissa maahanmuuttajaoppilaiden osuus on joissakin kouluissa jo yli puolet. Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7–17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin.

11 Valmistava opetus Perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää maahanmuuttajataustaisille oppilaille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen tai ruotsin kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6 –10-vuotiaille vähintään 450 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Opetusta varten ei ole määrätty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää, vaan opetusta annetaan perusopetuksen oppiaineissa oppilaalle laadittavan opinto-ohjelman mukaisesti. (Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.)

12 Opetussuunnitelman perusteet
Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta.

13 S2-tavoitteet: Oppilas oppii perusopetuksen kuluessa
ymmärtämään normaalitempoista kasvokkaista puhetta, keskustelemaan yleisistä aihepiireistä ja saamaan hyvin selvää opettajan puheesta eri aineiden tunneilla sekä radio- ja televisio-ohjelmista, jos aihepiiri on tuttu selviämään käytännön puhetilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella ja tekemään puheessaan eron keskeisten puheen rekisterien välillä ymmärtämään eri oppiaineita sekä yleisiä aihepiirejä käsittelevää tekstiä, lukemaan itsenäisesti ja valitsemaan tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta sekä kehittämään sen avulla sanastoaan ja ymmärtämystään ja löytämään kirjallisuudesta elämyksiä kirjoittamaan yksityisiä ja opetukseen liittyviä tekstejä ja esittämään ajatuksiaan kirjallisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina sekä käyttämään kirjoittaessaan kirjoitetun kielen rekisteriä kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan käyttämään erilaisia kielenopiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja, tunnistamaan omia oppimisstrategioitaan sekä tarvittaessa muuttamaan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi arvioimaan kielitaitonsa kehittymistä kehittämään kielitaitoaan myös muiden oppiaineiden tunneilla ja luokkahuoneen ulkopuolella vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria sekä viestimään ja toimimaan suomalaisessa kulttuurissa, ymmärtämään oman ja suomalaisen kulttuurin juuria ja arvostamaan molempia kulttuureita.

14 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvin epätasainen. Kielitaito: Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: B1.1–B1.2 Kulttuuritaidot: Oppilas tuntee suomalaisen yhteiskunnan, kulttuurin ja suomalaisia tapoja, ymmärtää ja arvostaa monikielisyyttä ja monikulttuurisuutta, ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omiinsa. Kielenopiskelutaidot: Oppilas on tottunut säännöllisesti käyttämään kieliopinnoissa tehokkaiksi todettuja työskentelytapoja.

15 Tavoitetaso B1: luetun ymmärtäminen
Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista.

16 Tavoitetaso B.1: kirjoittaminen
Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia.

17 OPPIMATERIAALIT Tukia – Mustonen – Aaalto –Taalas: Suomi2 - Minä ja arki Suomi2 - Minä ja media Suomi2 - Minä ja yhteiskunta

18 Uutta näkökulmaa ja materiaalia S2-opetukseen!

19 Verkkomateriaaleja http://www.linguanet-europa.org/plus/welcome.htm

20 S2- YLIOPPILASKOE Valinnainen, voi suorittaa joko S2-kokeen tai äidinkielen kokeen (suomi) tai molemmat eri kerroilla Luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen, ei puheen ymmärtämistä (vrt. vieraat kielet) tai puhumista Tehtävätyypit: Avoimet kysymykset Selittämistehtävät Tiivistelmä / kommentti tai kannanotto Monivalintatehtävät Monivalinta-aukkotesti Produktiivinen aukkotesti Kirjoitelma

21 OPETTAJANKOULUTUS Kelpoisuus koululaitoksessa: Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuus S2-osuus vaihtelee huomattavasti eri yliopistojen välillä S2-opettajien yhdistys:

22 AJANKOHTAISTA Suomen kielen tulevaisuus: Virittäjä 3/2009: Kalliokoski s. 435 – 443 Latomaa & Aalto s. 444 – 448

23