Poliittisten puolueiden muuttuminen Heikki Patomäki NIGD, Network Institute for Global Democratisation.

Esitys aiheesta: "Poliittisten puolueiden muuttuminen Heikki Patomäki NIGD, Network Institute for Global Democratisation."— Esityksen transkriptio:

1 Poliittisten puolueiden muuttuminen Heikki Patomäki NIGD, Network Institute for Global Democratisation

2 Puolueiden alkuperä ja muuttuminen •Useimmat nykyiset puolueet peräisin yli 100 vuoden takaa •Massaliike  yhdistys  puolue  eduskuntaan ja mahdollisesti hallitukseen •Aiemmin: sisäkkäisten kehien malli –johto – ammattitoimitsijat – aktivistit – jäsenet – äänestäjät •Sisäkkäisten kehien mallin on kuitenkin purkautunut jo pitkän aikaa

3 Demokratian jälkeinen puolue? •Colin Crouch: ”post-demokratia puolue” •aktiivinen jäsenkunta vähenee ja sen merkitys pienenee •maatalouden ja teollisuustyöläisten määrän laskun takia äänestäjäkunta on keskimäärin keskiluokkaistunut (individualistiset konsumeristit) •puolueen johto suuntautuu median välityksellä suoraan äänestäjäkuntaan (mielipidetiedustelut, mediakampanjat etc) •puolueen ytimestä tulee politiikan ammattilaisia, joille ”politiikka” on vain yksi mahdollinen uravalinta •julkisen tuen lisäksi myös yksityinen raha tulee yhä tärkeämmäksi  alttius lobbaukselle

4 Demokratian jälkeinen puolue, osa 2 •Colin Crouch: ”post-demokratia puolue” •puolueen johto ja ammattilaiset verkottuvat poikkikansallisen liikkeenjohtoluokan kanssa  näkemykset yhdenmukaiseksi yksityisen pääoman näkemysten kanssa •yliopistollinen koulutus  hiljaiset episteemiset siirtymät (esim. taloustiede) •aikahorisontti on lyhentynyt ja ohjelmallisuus vähentynyt •vaaleissa on kyse yhä useammin paljolti vain siitä, kuka valitaan hoitamaan yhteisiä asioita (”hyvä tyyppi”) •lisäksi ”globalisaation” mekanismit ja ehdollistamiset

5 Demokratian jälkeinen puolue, osa 3 •lisäksi ”globalisaation” valtamekanismit ja ehdollistamiset •demokraattinen tili- ja vastuuvelvollisuus ei enää toteudu: hallitukset ovat käytännössä vastuussa mm. toisille hallituksille, kansainvälisille järjestöille ja poikkikansallisille sijoittajille •lait ja säädökset valmistellaan käytännössä erilaisissa poikkikansallisissa verkostoissa •”yhteisten asioiden hoitaminen” typistyy suurelta osin vain annetun uusliberalistisen globalisaatio-ohjelman toimeenpanemiseksi

6 Kapitalistinen maailmantalous •Kapitalismia on aina luonnehtinut tendenssi kohti universalisaatiota ja hyödykkeistämistä –yksityinen omistusoikeus – kapitalistinen ihmiskäsitys •Elämme kapitalistisen maailmantalouden (toistaiseksi?) korkeinta vaihetta •Emansipatorisen politiikan ehto kaikkialla: maailmanpolitiikan re-konstruktio ja maailmantalouden uudelleen säätely •Globaalit hallintajärjestelmät mielekkäitä jos: –ne samalla myös lisäävät moniarvoisuutta ja eri toimijoiden autonomiaa –avaavat tiloja ja paikkoja demokraattiselle maailmanpolitiikalle

7 ”Kansainvälisen” ja kapitalismin jälkeen…? Emansipatorinen maailmanpoliittinen projekti: 1)globaali turvallisuusyhteisö –turvallistamisen purkaminen –rauhanomaisten muutosten mahdollisuus –institutionaaliset mekanismit  demokratisaatio 2)globaalin hallinnan demokratisaatio –legitimaatio -- oikeudenmukaisuus –tehokkuus ja järkiperäisyys 3)globaalidemokraattinen uudelleen säätely –osallistavan autonomian lisääminen –säätely- ja tulonjakomekanismien luominen ja hyödykkeistymisen purkaminen –myös järkiperäisen maailmantalouden ja globaalin turvallisuusyhteisön edellytys –emansipaatio voi seuraavassa tilanteessa edellyttää demokraattista ja moniarvoista (markkina?)sosialismia

8 Uusia globaaleja poliittisia puolueita? •Uudet liikkeet, globaali kansalaisyhteiskunta: –uusia poliittisuuden muotoja ja vaikuttamisen tiloja •Ei enää yhden asian liikkeitä vaan asialista on laajentunut  uusi ohjelmallisuus ja globaalit reformit •Toistuuko modernin teollisuusyhteiskunnan kehitys globaalissa mittakaavassa? •H.G.Wells: The Open Conspiracy (1928/1933) –maailmanlaajuinen liike, rakentaa maailmanvaltion –ei keskitetty organisaatio, vaan massaliike syvällisessä merkityksessä –”multitude” (vrt. Hardt & Negri) –myöskään ”maailmanvaltio” ei ole välttämättä valtio nykyisessä suvereenien valtioiden mielessä; se voi koostua pikemminkin globaaleista funktionaalisista hallintajärjestelmistä eri alueilla •Globaalissa kansalaisyhteiskunnassa vallitsee tällä hetkellä suuri epäluulo koko puolueideaa kohtaa –mutta kehitys voi kuitenkin olla menossa tähän suuntaan nopeastikin