Elinvoimaseminaari 22.11.2011 Elinvoiman eväät – hankkeen taustat ja tavoitteet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja.

Esitys aiheesta: "Elinvoimaseminaari 22.11.2011 Elinvoiman eväät – hankkeen taustat ja tavoitteet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja."— Esityksen transkriptio:

1 Elinvoimaseminaari 22.11.2011 Elinvoiman eväät – hankkeen taustat ja tavoitteet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

2 ||| Lähtökohta Uusi Kunta 2017 työssä, jonka perustehtävä Rakentaa yhdessä kuntien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä sekä erityisesti hakea toimintamalleja, miten kunta toiminnallaan voi edistää elinvoimaansa. 1.7.20142

3 ||| Elinvoimanäkökulmalle tilausta • Tavoitteena elinvoimaiset kunnat »Elinvoimainen kunta = elinvoimainen paikallistalous • Katse kehittymispotentiaaliin tulevaisuudessa  millaisilla rakenteilla tuetaan kasvua elinkeinotoiminnassa = vahvistetaan kunnan tulopohjaa • Kunta: kehittäjänä, asiakkaana, viranomaisena, palvelun tarjoajana jne. »Kuinka kuntapäätökset vaikuttavat paikallistalouteen (yrityksiin, yhteisöihin ja kansalaisten valintoihin) 1.7.20143 Suorat vaikutukset lyhyellä aikavälillä Palvelutaso, tuotantokustannus Välilliset vaikutukset pitkällä aikavälillä Palvelun tarve, yritysten toimintaedellytykset, verotulot, kaupallisten palveluiden kehittyminen, vetovoimaisuus…

4 ||| Miksi elinvoimajohtamisessa tarvitaan uutta osaamista • Elinkeinorakenteen muutos kiihtyy mm. ainakin Euroopan hitaan kasvun, globalisaation, teknologia- ja ikärakennemuutoksen sekä energia- ja raaka-ainevarojen niukkenemisen johdosta  tarvitaan elinkeinojen kehittämistoimintamallin uudistamista • Tuottavuuspaineet  kuntasektorin avautuminen  monituottajamalli palveluissa  yksityinen ja julkinen sekoittuvat ( liittyy kunnan kaikkiin toimintoihin ) »Toimivat markkinat, avoimuus, syrjimättömyys  Hankintaosaaminen ja EU:n valtiontukisäädösten huomioon ottaminen ja markkinoiden tunteminen korostuvat • Erot toimintaympäristöissä kasvavat  räätälöityjä ratkaisuja • Teknologian nopea kehittymien, asiakastarpeiden muutokset  uudet kustannustehokkaat palveluprosessit, joissa ei kuitenkaan sitouduta yhden toimijan järjestelmään 1.7.20144

5 Elinvoiman edistäminen ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii johtamista - vaikutusmekanismien tunnistamista ja valintoja Kuntaliitto haluaa olla tässä tärkeässä teemassa aloitteellinen ja vahvistaa kuntakentän osaamista elinvoimaisen paikallistalouden kehittämisessä. Tahdomme nostaa elinvoimanäkökulman sille kuuluvaan arvoon päätöksenteossa sekä tarjota konkreettisia työkaluja elinvoimajohtamisen tueksi.  ”Elinvoiman eväät – kunta elinvoiman johtajana” kehittämistyö osana Uusi Kunta 2017 työtä. Valmistelua tehty erilaisten kuntien näkökulmia kokoavassa sparrausryhmässä, jossa mukana: Eero Holstila (Helsinki), Lauri Lamminmäki (Kouvola), Heikki Laukkanen (Juva)  Kysymys ennen kaikkea johtajuudesta

6 ||| Elinvoiman eväät –hankkeen tavoite •Nostaa elinvoimaisuuden vahvistaminen entistä näkyvämmäksi osaksi kuntien toimintaa laajasti koko kuntaorganisaatiossa – laajentaa elinkeinopolitiikan käsitettä ja instrumentteja sekä nostaa sen strategista merkitystä •Kuinka elinvoimaisuutta voidaan luoda verkostojohtamisen ja markkinoiden kautta tehtävän johtamisen keinoin (aktivoi kuntalaisia kehittämiseen ja vastuuseen omasta hyvinvoinnista, yrityksiä toimintansa kehittämiseen ja yhteisöjä uusien ratkaisujen hakemiseen toiminnassaan) •Jäsentää tekijöitä, joista elinvoima syntyy ja määrittää kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa elinvoimaisuuden kehittymiseen •Tuottaa tietoa eri tavoin toteutetun elinkeinopolitiikan vaikutuksista •Tarjota kehittämistukea mukaan lähteneille kunnille elinvoimaa vahvistavien toimenpiteiden suunnittelussa (elinvoiman kasvuohjelma) ja tehostaa hyvien käytäntöjen leviämistä kuntakentän sisällä.

7 ||| Elinvoiman eväät ja kunnan rooli niiden kehittämisessä 1.7.20147 Millaisista tekijöistä elinvoima koostuu ja Kuinka kunta voi siihen vaikuttaa Johtajuus • elementtien tiedostaminen • toimintaympäristön antamat edellytykset • kokonaisuuden hallinta • strategiset valinnat Johtaminen kuntaorganisaatiossa - Kaikki kuntaorganisaation yksiköt ja palvelut vaikuttavat elinvoimaan Verkostojohtaminen ja markkinoiden kautta johtaminen - vaikutus kunta- laisten sekä sidosryhmien tekemiseen ja valintoihin Osaamisen johtajuus: • Koulutuspolitiikka ja omistajaohjaus • verkostojen kautta hankittu osaaminen • osaavan työvoiman saanti Elinvoimaa nakertavien tekijöiden minimointi: • Syrjäytyminen, ikääntyminen… Hankinnat: • Palveluiden kehittäminen • Innovaatioiden edistäminen • Palvelusektorin kehitys • Sosiaaliset kriteerit – syrjäytymisen ehkäisy EU:n valtiontukisäädökset: • Infrahankkeet • Toimitilat ja tontit • Työllisyyden hoito • SGEI ja maaseudun peruspalvelut Viihtyisä elinympäristö: • Sujuva arki • Luonto + rakennettu ympäristö • Saavutettavuus Teemoja joihin vaikutus ulottuu Instrumentteja, jotka toteutuksessa syytä tuntea Kuntalaisten muuttuvat roolit ja osallisuus päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä Käyttäjälähtöisyyden edistäminen: • kuntalaisten/palvelujen käyttäjien perinteinen kuuleminen • uudet innovatiiviset keinot osallistaa palvelujen käyttäjät palvelujen suunnitteluun ja tuotantoon

8 ||| Vaiheistus ja tulokset 1.7.20148 2. Kunta elinvoiman johtajana tutkimus ja kehittämisosio • Havainnollistaa kuntien vaikuttamismahdollisuuksia elinvoima rakentumiseen: • Hierarkisen johtamisen keinoin • Markkinoiden kautta • Verkostojohtamisen keinoin • Sisältää laajan kuntapilotoinnin (työseminaarit, vertaisryhmät, teemaseminaarit) Syntyy tarkastelukehikko, jonka avulla kunnat voivat koostaa elinvoimajohtamisen kasvuohjelman 3. Tarkastelukehikon jalkauttaminen osaksi kuntien johtamista • johtoryhmä-, hallitus- ja valtuustotyöpajojen kautta (2013 alkava valtuustokausi) 1.Elinvoimajohtajuutta palvelevat esiselvitykset • Tulokset hyödynnettävissä sellaisenaan kunnissa • Määrittävät elinvoimajohtamisessa kunnilla käytössä olevia instrumentteja •  pohjaa vaiheelle 2

9 ||| Esiselvityshankkeet • Elinvoimaisuuden osatekijöiden määrittäminen • Toimintaympäristössä olevien erojen tunnistaminen ja huomioiminen elinvoimajohtamisen toimenpiteissä • Kunta ja osaavan työvoiman saannin turvaaminen • Kuntien omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa ja yritysyhteistyö keinoina työvoiman saatavuuden turvaamisessa • Työelämäyhteistyö keinona syrjäytymisen ehkäisyssä • Yhteenveto kansainvälisistä kokemuksista työssäoppimisesta syrjäytymisen ehkäisyssä • Kuntien elinkeinopolitiikan organisointi elinvoimajohtamisen näkökulmasta • Kooste elinkeinopolitiikan organisointitavoista kunnissa • Elinvoiman edistäminen ja EU:n valtiontukisäännökset • Mallinnetaan päätöksentekoprosesseja • Hankinnat osana elinvoiman johtamista • Tukimateriaalia hankintastrategioiden laadintaan – esimerkkejä toimintamalleista • Uusia keinoja palveluiden kehittämiseen – case vanhuspalvelut • Osuustoimintamalli maaseudun vanhuspalveluiden organisoinnissa eri intressiryhmien näkökulmasta • Toimintaympäristön potentiaalin hyödyntäminen elinvoiman luomisessa • Kuinka kehitetään vetovoimaisuutta rakennetun ympäristön toiminnallisuutta kehittämällä 1.7.20149

10 ||| Elinvoiman johtamisen pilotointi • Elinvoiman johtamista käsittelevään osioon otetaan mukaan 15 pilottikuntaan »5 keskuskaupunkia, 5 seutukaupunkia ja 5 maaseutukuntaa • Pilottikunnat saavat 3 vuoden aikana: »Johdatus elinvoimajohtamiseen – avausseminaari (kaikki pilotit) »Elinvoimajohtamisen lähtötilannearvio (kuntakohtainen) • Päivän työpaja, jossa käydään läpi tilannetta hierarkisen johtamisen, markkinoiden kautta tapahtuvan johtamisen ja verkostojohtamisen näkökulmista »Vertaisryhmän työpajat (2 kpl) • Käydään läpi elinvoimajohtamisen instrumentteja ja arvioidaan niitä kunkin ryhmän kuntiin »Teemaseminaarit (2 kpl, kaikki pilotit) • Käsitellään elinvoimajohtamisen eri tulokulmia (esiselvitykset) »Elinvoimajohtamisen kasvuohjelma –työpaja (kuntakohtainen) • Luodaan toimenpideohjelma, jolla elinvoimanäkökulmaa tuodaan mukaan kunnan päätöksentekoon • Osallistumismaksu »Maaseutukunta 5 000 euroa, seutukaupunki 7 000 euroa, keskuskaupunki 15 000 euroa 1.7.201410

11 ||| Toteutus ja resursointi • Tavoitteena 3 –vuotinen hankekokonaisuus • Kokonaisuutta koordinoiva projektipäällikkö KL:ssa, osahankkeet yhteistyössä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen, kuntien, maakunnan liittojen, Tem:n, Sitran, yrittäjäjärjestöjen, YTR:n, Kaks:n… kanssa • Hankkeet vahvassa vuorovaikutuksessa käytännön tekijöiden kanssa kunnissa – varataan osaamista ja resursseja • Rahoitusta haetaan eri lähteistä – tavoitteena laaja yhteistyö • Kehittämiskokonaisuuden budjetti noin 1 milj. euroa/ 3 vuotta Vuonna 2011 toteutetaan esiselvitys, jonka tavoitteena juosta hankekokonaisuus kasaan

12 ELINVOIMAINEN KUNTA VETOVOIMAINEN YMPÄRISTÖ → HOUKUTTELEE JA SITOUTTAA IHMISIÄ JA YRITYKSIÄ ALUEELLE KILPAILUKYKYINEN YRITYSKANTA → EDISTÄÄ TYÖLLISYYTTÄ, TOIMEENTULOA JA TURVATTUA ARKEA KILPAILUKYKYINEN YRITYSKANTA → EDISTÄÄ TYÖLLISYYTTÄ, TOIMEENTULOA JA TURVATTUA ARKEA OSAAMINEN JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS → TURVAAVAT PALVELUT JA YRITYSTOIMINNAN VAHVA KUNTATALOUS → MAHDOLLISTAA UUDISTUSTEN TOTEUTTAMISEN SOSIAALINEN PÄÄOMA JA YHTEISÖLLISYYS → LUOVAT UUTTA JULKISET JA KAUPALLISET PALVELUT → MAHDOLLISTAVAT SUJUVAN ARJEN