Tietojohtamisen haasteita julkishallinnossa

Esitys aiheesta: "Tietojohtamisen haasteita julkishallinnossa"— Esityksen transkriptio:

1 Tietojohtamisen haasteita julkishallinnossa
Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV

2 Näkökulma VTV perustuslaissa säädetty ylin kansallinen ulkoinen tarkastusviranomainen, joka tekee valtiontalouden tilintarkastusta, laillisuustarkastusta ja tuloksellisuustarkastusta sekä toimii vaali- ja puoluerahoituksen laillisuusvalvojana VTV:n vuosikertomus eduskunnalle K 20/2010 vp. julkisen sektorin konserniohjaus osana uutta Suomi –strategiaa tietojohtamisella merkittävä rooli siinä => HE 246/2010 vp. laiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta vasta rakenteellinen alku, sisältö ja tiedon ja tietoprosessien johtaminen tarvitaan jatkossa mukaan entistä vahvemmin VTV:n suorittaman ulkoisen tarkastuksen kohteena laajalti myös informaatiohallinto ja ICT-toiminta esim. sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-hankkeet ja –arkkitehtuuri (valmistuu 2010 lopulla)

3 Tietojohtamisen 5 haastetta julkishallinnossa
1. Tietojohtamisen antamia mahdollisuuksia ei ole vielä riittävästi hahmotettu 2. Tietojohtaminen ei ole vielä tarvittavalla painoarvolla hallintopolitiikan asialistalla 3. Tietojohtamista ei ole riittävästi ajanmukaisesti vastuutettu 4. Julkisjohtajat eivät osaa riittävästi tietojohtamista, ICT-hallintaa ja informaatio-oikeuden perusteita 5. Hallinnon rakenteet eivät vastaa informaatiohallinnon ja tietojohtamisen aikakauden tarpeita

4 Tietojohtaminen Suomen pirullisiin haasteisiin vastaamisessa:
Kokonaisveroaste ja julkisten palveluiden kehitys Lähde: Kinnunen ja Kostiainen: BoF Online 1/2010

5 Miten tietojohtaminen auttaa näihin vastaamisessa
Tietoperusteinen politiikka => vaikuttavuus ja tehokkuus Tuloksellisempi palveluiden järjestäminen vertailukehikko palveluiden kehittäjille ja kansalaisille tuottavuus => prosessien tehokkuus tieto liikkuu ja sitä voidaan tehokkaasti ilman tarpeettomia prosessointikustannuksia hyödyntää uusi tapa tehdä työtä; kokousten määrä ja laatu tiedosta ja tietovirrasta syntyvät innovaatiot Vaikuttavammat palvelu-ja interventio- sekä muut toimintamuodot => tieto- ja näyttöperusteinen lähestymistapa vaikuttavuus ja kustannustehokkuus edellyttää tiedon ja tietojohtamisen viemistä palvelun arjen tasolle ja integrointia palvelua koskevaan päätöksentekoon Vaikuttavampi kehittämispolitiikka toistuvista kehittämishankkeista ratkaisuihin

6 Mistä puhumme kun puhumme julkisesta tietojohtamisesta
Tietoprosessien, tietämyksen ja dokumenttien ja informaatioaineistojen tehokasta hallintaa sekä tässä ICT:n ja kognitiivisten apuvälineiden tehokasta hyödyntämistä Uuden tiedon muodostamista monipuolisten informaatioaineiston muokkauksella ja analyysillä Tiedon ja tietämyksen tehokasta jakamista ja hankkimista sekä aktiivista vuorovaikutusta verkoissa ja verkostoissa Informaatio- ja tietopääoman ja informaatio- ja tietoverkkojen ja niissä hyödynnettävän ICT:n strategista johtamista Uusi tietojohtaminen lähtee kansalaisen ja käyttäjän näkökulmista Uusi tietojohtaminen hakee tuottavuutta toiminnan ja ICT:n yhdistävillä innovaatioilla sekä vaikuttavuutta paremmin kohdennetuilla ja paremmin purevilla toimenpiteillä Julkinen tietojohtaminen: otetaan huomioon julkisen sektorin ja palvelun erityiset piirteet ja yhteiskunnalliset tehtävät

7 Julkinen tietojohtaminen on laaja muuhun johtamiseen ja arjen toimintaan integroituva näkökulma
Tietojohtaminen tarkoittaa periaatteita sekä tekniikoita, prosesseja ja käytäntöjä, joiden mukaan tiedon ja tietämyksen luominen, haku, levittäminen ja hyödyntäminen organisaatiossa, organisaatioiden välillä ja organisaation toiminta- ja yhteistyöverkostoissa on järjestetty Julkinen tietojohtaminen tarkoittaa myös julkisen tieto- ja informaatiopääoman ja tietämyksen systemaattista johtamista, hallintaa ja mittaamista Ei siis ole pelkästään tietohallintoa ja IT –järjestelmiä koskeva kysymys

8 Julkisessa tietojohtamisessa
Rakennetaan toiminta- ja työympäristöä, jossa tieto välittyy tehokkaasti Huolehditaan tiedon ja asioiden järjestelmällisestä dokumentaatiosta ja tiedon hyödynnettävyydestä Käsitellään, hyödynnetään ja jaetaan dokumentoitua tietoa Siirretään hiljaista tietoa ja tietämystä Kehitetään ja luodaan tietoa ja osaamista tehokkaasti siirtäviä rakenteita Hallitaan ja hyödynnetään monipuolisesti tietosisältöjä ja varantoja

9 Tietojohtaminen ei ole tarvittavalla painoarvolla hallintopolitiikan asialistalla
Julkisen hallinnon malli ja paradigma on muuttumassa Uusi hallinto on informaatiohallintoa ja informaatiohallintaa Informaatiohallinnon kehittämisessä tietojohtaminen on ratkaisevan tärkeässä asemassa Tietojohtaminen on myös perusoikeuksien ja kansalaisuuden toteuttamista Hallituksen esitys julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausta koskevaksi laiksi eli yhteentoimivuuslaiksi (HE 246/2010 vp.) on oikeansuuntainen avaus laki antaa mahdollisuuksia myös tietojohtamisen kehittämiseen lakiesityksen tarkoittama muutos sisältää myös riskejä tietojohtaminen ei näy vielä lakiesityksessä tietojohtamista ei ole vielä nostettu selkeästi asialistalle hallintopolitiikassa => seuraavan hallitusohjelman jälkeen strateginen ICT –hallinta ja tietojohtaminen olisi perusteltua määritellä hallintopolitiikan keskiöön ja tärkeäksi kehittämiskohteeksi

10 Informaatiohallinto uuden hallinnon ja yhteiskunnallisen ongelmanratkaisun ja koordinaation malli julkisen hallinnon perusmuotona on informaation käsittely, tuottaminen ja viestintä tietoverkoissa tietoprosessit ovat keskiössä irtautuu perinteisellä tavalla ymmärretystä paikasta ja organisaatiorakenteesta perustuu verkko-ja verkosto-organisaatioon riippuvuus tiedosta, tietojärjestelmistä ja tietoverkoista 24 h perusoikeuksien toteutus siirtyy tietoverkkoihin

11 Tietojohtamista ei ole riittävän ajanmukaisesti vastuutettu
Yhteentoimivuuslaissa säädettäisiin myös tietoarkkitehtuurien suunnittelusta => osa tietojohtamista Tuottavuusnousut tapahtuvat vain toiminta- ja informaatioprosessien kehittämisen kautta => yhteentoimivuuslain perusteella VM:n informaatio-ohjauksen kohteena Valtioneuvoston ohjesääntö ja mininisteriöistä annetut valtioneuvoston asetukset eivät selkeästi määrittele eikä kukaan ole riittävän selvästi ottanut vastuuta tietojohtamisen kokonaisuudesta => VNK ja VM ottavat yleisohjauksen luodaan selkeä matriisi tietojohtamisen strateginen ja kehittäminen ohjaus osaksi JulkIT –toimintaa ja VNK.n johdolla tapahtuvaa VN:n toiminnan johtamista

12 Julkisjohtajat eivät osaa riittävästi tietojohtamista, ICT-hallintaa ja informaatio-oikeuden perusteita Uudessa hallinnossa välttämätön osa johtamisen osaamista Käyttäjien, johdon ja järjestelmien / informaatiohallinnan ja prosessien kehittäjien yhteistyö ei toimi Tietojohtamisesta ei tule eikä saa tulla uutta johtamisen erillisoppia vaan osa ammattitaitoa yleisjohdossa Informaatio-oikeuden perusosaaminen kuuluu välttämättä myös julkisjohtajien perusammattitaitoon

13 Hallinnon rakenteet eivät vastaa informaatiohallinnon ja tietojohtamisen aikakauden tarpeita
Hallintomme rakenteet vastaavat 1900-luvun teollisuusyhteiskuntaa => palvelukeskeinen, jälkiteollinen informaatioyhteiskunta on ihan muuta Tietorakenteiden ja tietoprosessien merkittävyys ja niiden operatiivinen ylläpito tietojohtamisvirasto perustietovarantojen yhteisempi käsittely => perusrekisteri/perustietovarantolaki osa ylläpitotehtävistä yhteisempään virastoon

14 Hyvinvoiva tulevaisuuden Suomi?
Tarvitsemme yhteisen Suomi –strategian Vastaamalla näihin haasteisiin Suomi on luvulla maailman johtava kansalaiskeskeinen tietoyhteiskunta ja informaatiohallinnon mallimaa - ennen kaikkea hyvinvoiva ja valistunut yhteiskunta!