Osallisuus ja hyvinvointi

Esitys aiheesta: "Osallisuus ja hyvinvointi"— Esityksen transkriptio:

1 Osallisuus ja hyvinvointi
Heli Hätönen, TtT Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran mielenterveyspalvelut 1

2 Osallisuus hyvinvoinnin tekijänä
Miksi puhutaan osallisuudesta? Miten se voi toteutua? - Esimerkkejä käytännöstä 2

3 KANSALLINEN MIELENTERVEYS JA PÄIHDESUUNNITELMA
Asiakkaan aseman vahvistaminen Panostetaan edistävään ja ehkäisevään toimintaan Avo- ja peruspalveluja painottava kokonaisuus palvelujen tuottamisessa Ohjauskeinojen kehittäminen

4 MIELENTERVEYSPOLITIIKAN LINJAUS EUROOPASSA
Mielenterveyden edistäminen ja psyykkisen pahoinvoinnin ennaltaehkäisy Ongelmista kärsivien osallisuuden edistäminen, oikeuksien ja ihmisarvon suojeleminen Tiedon ja tietämyksen parantaminen Mielenterveyden Vihreä kirja, (EU, 2005)

5 Osallisuus hyvinvoinnin tekijänä
Keskeinen kansainvälinen ja kansallinen linjaus Yhteiskunnalliset muutokset Väestön tietotason ja aktiivisuuden lisääntyminen Informaatioyhteiskunan kehittyminen Itsehoidon tukemisen korostuminen Taustalla olevia oletuksia: Vähentää leimantumista Mahdollistaa päätöksentekoon osallistumisen Lisää tyytyväisyyttä palveluihin Tukee hoitoon sitoutumista 5

6 Potilas palveluiden käyttäjänä Potilas aktiivisena toimijana
(Consumerist approach) Potilas aktiivisena toimijana (Democratisation approach) Tavoite Lisätä palvelujen vastaamista potilaiden tarpeisiin Osallistaa potilaat päätöksentekoon Keinot Potilaiden tiedonsaannin lisääminen Tyytyväisyyskyselyt Valitukset Potilaiden ja palvelujentuottajien ”keskustelu” Potilaan rooli Palveluiden ideologian hyväksyminen Palvelujen arviointi Osallistuminen päätöksentekoon Palvelujen sisällöstä päättäminen (Hickey & Kipping 1998)

7 Osallisuuden edellytyksiä
Kyky suunnitella ja toimia rationaalisten päätösten mukaisesti Tuki itsemääräämisen toteuttamiseen Tuki oman äänen esille saamiseen Välineet vaikuttamiseen

8 Potilaiden osallisuuden toteutuminen
Palvelujen käyttäjä Käytettyjen palautejärjestelmien tuottamat tulokset pitkälti samoja vuodesta toiseen Palveluiden käyttäjät eivät aina tiedä riittävästi palveluiden sisällöstä ja palautemahdollisuuksista Aktiivinen toimija Nykyiset järjestelmät eivät tue potilaiden osallisuutta parhaalla mahdollisella tavalla Osallisuutta tukeva toimintakulttuuri? 8

9 Potilas palvelujen käyttäjänä Osallisuus palvelujen arviointiin

10 Potilastyytyväisyys – Arvio toteutuneesta hoidosta?
Potilaat kokonaisuudessa melko tyytyväisiä hoitoon Potilaat tyytyväisimpiä potilas-henkilökunta –suhteen terapeuttisuuteen Tyytymättömyyden alueita Tiedonsaanti Rajoitusten käyttö ja pakkotoimet Osaston ilmapiiri ja ympäristö

11 Potilastyytyväisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä
Tyytymättömämpiä: Nuoret ja naiset Vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavat Tyytyväisyyttä lisäävät esimerkiksi: Hoitohenkilökunnan hyvät työolosuhteet Tyytyväisyys hoitoympäristöön Lyhyt odotusaika hoitoon

12 Mitä mitataan potilaspalautteessa?
Hoitoonpääsy? Henkilökunnan ammattitaito? Odotukset informaatiosta ja ohjauksesta? Yksilöllinen hoito? Ympäristöä koskevat odotukset? Osallistuminen palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen?

13 Mitä arvioida, jos ei oikeastaan tiedä mitä odottaa
Mitä arvioida, jos ei oikeastaan tiedä mitä odottaa? Palautejärjestelmän kehittäminen osallisuutta lisääväksi 13

14 Potilaspalautejärjestelmän kehittäminen - ”Imatran malli”
Tavoitteena: Parantaa Imatran mielenterveyspalvelujen laatua Monipuolistaa palvelujen käyttäjien osallistumista palvelujen kehittämiseen ja arviointiin Palvelujen läpinäkyvyyden lisääminen Palvelujen käyttäjien osallisuuden monipuolistaminen Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen potilaiden osallisuuden lisäämiseksi Toimivan ja ajantasaista tietoa antavan palautejärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto

15 Osallistujat Hanketyöryhmä: Vastaa hankkeen käytännön toteuttamisesta
Edustus kaikista vastuualueen yksiköistä Palveluiden käyttäjien edustus Ohjausryhmä: Varmistaa hankkeen etenemisen suunnitelman mukaisesti Mielenterveyspalvelujen johtotiimi Yhteistyö: Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto, professori Maritta Välimäki

16 Toteutus Vaiheet Hankkeen valmistelu Palvelujen kuvaus
Palautejärjestelmän suunnittelu Palautejärjestelmän pilotointi Palautejärjestelmän käyttöönotto Tiedottaminen ja koulutus Hankkeen toteutus 2009 – 2011

17 Tuotokset 2011 mennessä Esitteet Nettisivut Työskentelytavan oppiminen
Kaikista työryhmistä Hoidon eri vaiheet Sisällöt suunniteltu ja kirjoitettu yhdessä Nettisivut Yksiköiden palvelujen yleiskuvaukset – vrt. esitteet Haasteena kaupunginsivujen rakenne Työskentelytavan oppiminen Osallisuuden varmistaminen Sitoutuminen Pitkäjänteisyys Oman toiminnan tarkastelu Miten palautetta kerätään ja hyödynnetään? Mihin on tarvetta kiinnittää huomiota?

18

19 Kokemuksia Sitoutuminen kaikilla tasoilla Kokonaisuuden hahmottaminen
Mikään ei synny itsestään Mielekästä – välillä väsyttävää Kokonaisuuden hahmottaminen Miksi ihmeessä tätä tehdään? Yhteisen ”kielen” löytäminen Eikös tämä ole itsestään selvä asia?

20 Potilas aktiivisena toimijana - Osallisuus palvelujen suunnitteluun

21 Potilaan hoitoonsitoutumisen tukemisen menetelmät
Skitsofreniaverkoston Symposium, Imatra, 21

22 Hoitoonsitoutumisen tukeminen
Haaste erityisesti vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavilla Heikko hoitoonsitoutuminen lisää sairauden aiheuttamaa taakkaa Erilaisia menetelmiä kehitetty: Ongelmana monimutkaisuus Eivät toteudu käytännössä

23 Potilaan hoitoon sitoutumisen tukeminen – Tekstiviestit mielenterveystyössä
Käyttäjälähtöinen suunnittelu Potilasjärjestöt ja hoitohenkilökunta Varmistaa uuden menetelmän hyväksyttävyys Rohkaista potilaat ja henkilökunta käyttämään menetelmää Muistutusten vaikutusten arviointi potilaan hoitoonsitoutumiseen Arvioida menetelmän helppokäyttöisyyttä, hyväksyttävyyttä ja kustannuksia

24 Tekstiviestin käytön arviointi 2011 - 2012
Mobile.Net Tekstiviestin käytön arviointi KL/JAH © Kuntarajat: Tilastokeskus

25 Yhteenvetoa Palvelunkäyttäjät mukana
Palveluiden käyttäjinä Aktivisina toimijoina Osallisuuden kautta osallisuutta tukeviksi Edellyttää mahdollisuutta keskusteluun eri näkökulmien huomiointiin osaamisen ylläpitoon ja monipuolistamiseen pitkäjänteiseen toimintaan

26 Lähteet ja lisätietoja:
Hätönen H. (2010). Patient education to support the self-management of patients with mental illness. Kuosmanen L. (2009). Personal Liberty in Psychiatric Care - towards Service User Involvement. Mobile.Net – tekstiviestihanke: Maritta Välimäki, Professori (hankkeen johtaja), Heli Hätönen, Anneli Pitkänen, Minna Anttila Potilaspalautejärjestelmän kehittäminen: