Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Akavan harjoittelubarometri 2012 Alustavia poimintoja harjoittelubarometrin tuloksista Ville Kauppila Korkeakouluharjoittelija, Akava.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Akavan harjoittelubarometri 2012 Alustavia poimintoja harjoittelubarometrin tuloksista Ville Kauppila Korkeakouluharjoittelija, Akava."— Esityksen transkriptio:

1 Akavan harjoittelubarometri 2012 Alustavia poimintoja harjoittelubarometrin tuloksista Ville Kauppila Korkeakouluharjoittelija, Akava

2 Opiskelijavastaukset

3  Harjoittelubarometrilla kartoitettiin suomalaisten korkeakoulujen harjoittelukäytänteitä ja -olosuhteita.  Vastaukset kerättiin huhtikuun lopussa avoimena internet- kyselynä kahden viikon vastausajalla  Kyselyyn vastasi yhteensä 2620 korkeakouluopiskelijaa ammattikorkeakouluista (26 %) ja yliopistoista (74 %) sekä 180 korkeakoulujen henkilöstön edustajaa. Henkilöstön edustajat olivat lähinnä ura- ja rekrytointipalveluiden työntekijöitä sekä harjoitteluvastaavia.  Vastaajakunta oli naispainotteinen: lähes kolme neljästä oli naisia.  Barometri tehtiin nyt toista kertaa. Edellinen toteutettiin vuonna 2010. Tämänkertaiset tulokset vastaavat pitkälti kahden vuoden takaisen tutkimuksen tuloksia

4 Harjoittelutukijärjestelmä epätasa-arvoinen ja riittämätön (1/2)  Harjoittelutukeen liittyvät asiat ovat osalle yliopisto-opiskelijoista kovin tuntemattomia.  Peräti 29 prosenttia vastanneista ei osannut sanoa, onko harjoittelutukea saatavissa heidän yliopistostaan. Vastauksien perusteella näyttää siltä, että harjoitteluasioista ei juuri puhuta opiskelujen alussa, vaan harjoitteluasioihin perehdytään vasta harjoittelun tullessa ajankohtaiseksi.  Opiskelijoiden mukaan, useimmissa yliopistoissa harjoittelutukea ei ole riittävästi saatavilla. 32 prosenttia vastanneista kertoi harjoittelutukea voitavan hakea, mutta se ei riitä kaikille. 24 prosenttia kertoi harjoittelutukea olevan saatavissa ja riittävän hakijoille. 15 prosenttia vastasi, ettei heidän yliopistossaan ole mahdollisuutta saada harjoittelutukea. Harjoittelutuen niukkuutta kommentoitiin muun muassa seuraavasti:  Valtiotieteellisessä harjoitteluapurahoja riittää n. joka toiselle hakijalle. Julkiset harjoittelupaikat (jonne työllistymiseen sitä tukea siis tarvitsisi) taas vaativat tuen olemassaoloa  Yliopistosta voi hakea työharjoitteluajalle harjoittelurahaa, mutta sitä voi saada vasta kun kandidaatin tutkielma on suoritettuna. Meillä harjoittelu kuuluu kandidaatin opintoihin, joten ei ole mitään mahdollisuuksia saada rahallista tukea 3kk kestävään harjoitteluun.

5 Harjoittelutuen määrä riittämätön (2/2)  Yliopistovastaajilta kysyttiin, onko heillä mahdollisuus saada korkeakoulustasi taloudellista tukea (harjoittelutuki) harjoittelun suorittamiseen?

6 Harjoittelun tärkein tehtävä on oman alan työkokemuksen kartuttaminen  Korkeakouluopiskelijat kokevat harjoittelun tärkeimmäksi tehtäväksi oman alan työkokemuksen hankkimisin sekä oman alan työtehtäviin tutustumisen. Harjoittelupaikka on suurimmalla osalla korkeakouluopiskelijoista ensikosketus oman alan työpaikkaan.  Kaikkein tärkeintä työharjoittelussa on työkokemuksen saaminen ja tutustuminen omaan alaan käytännössä. Vastaajien kommentteja harjoittelusta:  Tällainen tutustuminen voisi parantaa opiskelumotivaatiotakin, kun on saanut kokeilla minkälaista alan työelämä voi olla.  Ensimmäisen vuoden opiskelijana en vielä oikein tiedä, mitä kaikkea ja missä kaikkialla voisin edes työskennellä. Työharjoittelu laajentaa tietämystä.  Pakollinen harjoittelu olisi oiva keino lisätä opiskelujen kiinnostavuutta. Usein yliopistotason opinnot keskittyvät liikaa teoriaan ja käytäntö unohtuu. Erittäin tärkeää olisi myös saada tietoa oman alan työllistymismahdollisuuksista. Näin ns. oikealla alalla olemisen voisi varmistaa.

7 Vastaajat saivat valita mielestään enintään kolme tärkeintä harjoitteluun liittyvää tekijää

8 Harjoittelupalkkakäytännöissä suuria ala- ja tutkintokohtaisia eroja (1/3)  Yliopisto-opiskelijoista 70 prosenttia suorittaa palkallisen harjoittelun.  Ammattikorkeakouluopiskelijoista palkkaa saa 41 prosenttia vastaajista.  Pääsääntönä näyttää olevan, että vapaaehtoiset harjoittelut ovat lähes poikkeuksetta palkallisia. Pakolliset harjoittelut ovat vapaaehtoisia useammin palkattomia. Maksetaanko harjoittelusta palkkaa?

9 Harjoittelupalkkakäytännöissä suuria ala- ja tutkintokohtaisia eroja (2/3)  Yleisintä palkaton harjoittelu on opetus- ja kasvatusaloilla (82 %) sekä matkailu-, ravintola- ja talousaloilla (73 %).  Sosiaali-, terveys- ja liikuntasektoreilla 61 prosenttia suorittaa palkattomia harjoitteluita.  Tekniikan ja liikenteen aloilla harjoittelu on sen sijaan palkallista yli yhdeksällä kymmenestä Harjoittelun palkallisuus aloittain tarkasteltuna

10 Harjoittelupalkkakäytännöissä suuria ala- ja tutkintokohtaisia eroja (3/3)  Yrityksissä harjoittelut selvästi julkisyhteisöjä ja koulutussektoria useammin palkallisia. Harjoittelun palkallisuus harjoittelupaikan mukaan tarkasteltuna

11 Enemmistö tyytyväisiä suorittamiinsa harjoitteluihin  Yli 70 prosenttia vastaajista on melko tai erittäin tyytyväisiä suorittamiinsa harjoitteluihin.  AMK- ja yliopisto-opiskelijoiden välillä ei ollut merkittäviä eroa.  Ammattikorkeakouluopiskelijoista vain 5 prosenttia ja yliopisto-opiskelijoista 4 prosenttia olivat melko tai erittäin tyytymätön suorittamaansa harjoitteluun.  Opiskelijoiden tyytyväisyys suorittamiinsa harjoitteluihin

12 Henkilöstövastaukset

13 Taustatietoa henkilöstövastaajista  Korkeakoulujen henkilöstöön kuuluivat ura- ja rekrytointipalveluiden henkilökuntaa sekä eri koulutusohjelmien harjoitteluasioiden parissa työskenteleviä henkilöitä (harjoitteluvastaavia).  Harjoitteluvastaavien toimenkuvat ja tehtävänimikkeet vaihtelivat korkeakoulu- ja koulutusohjelmakohtaisesti, esimerkkejä vastaajien tehtävänimikkeistä; harjoitteluvastaava, harjoitteluinsinööri, harjoittelukoordinaattori, lehtori, amanuenssi, suunnittelija, opintoasiansuunnittelija ja koulutuspäällikkö.  Yhteensä vastauksia kertyi 180 kappaletta, ammattikorkeakoulujen henkilöstövastaajia oli 98 ja yliopistoista 82 kappaletta.  Vastauksia saatiin varsin vaihtelevalla menestyksellä eri korkeakouluista, eikä vastaajamäärä suoranaisesti korreloinut korkeakoulun koon kanssa.

14 Erilaiset yliopistojen harjoittelutukikäytänteet eriarvoistavat opiskelijoita  Harjoittelutukien määrät vaihtelevat varsin voimakkaasti eri yliopistojen välillä.  Usein yliopiston harjoittelutuki myönnetään opiskelijalle yhdeksi tai kahdeksi kuukaudeksi ja sitä on mahdollista saada vain kerran.  Harjoittelutukea myöntävissä yliopistoissa harjoittelutuen määrät vaihtelivat 500 ja 4209 euron välillä opiskelijaa kohden.  Harjoittelutuen määrän keskiarvoksi muodostui henkilöstön vastauksien perusteella 1463 euroa per opiskelija. Mediaani oli 1300 euroa per opiskelija.  Harjoittelutukikäytäntöjen erilaisuudet asettavat opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan rekrytointitilanteessa sekä korkeakoulujen sisällä että välillä. Opiskelijoiden tasapuolisen kohtelun kannalta, vaadittiin harjoittelutukijärjestelmän yhtenäistämistä:  Harjoittelutukijärjestelmä on mielestäni huono. Se vääristää rekrytointitilanteita ja eriarvoistaa opiskelijoita. Tukea voitaisiin ohjata työnantajille ja he voisivat sitten valita harjoittelijaksi siihen parhaiten soveltuvan henkilön.  Käytänteitä tulisi yhtenäistää, tai ainakin pitäisi olla jokin yhteinen taho jolta harjoittelutukea voisi hakea. On epäkäytännöllistä ja eriarvoistavaa että raha-asiat jätetään yksittäisten laitosten hoidettavaksi.  Harjoittelutukijärjestelmää voitaisiin parantaa yhtenäistämällä (harjoittelu)käytäntöjä  Harjoittelutukikäytäntöjen erilaisuudet mahdollistavat tukijärjestelmän systemaattisen väärinkäytön, osa yliopistoista subventoi yhden ja toiset kahden kuukauden harjoittelutuen.  Harjoittelutuki tulisi olla sama kaikilla korkeakouluopiskelijoilla, jotta työnantajat eivät voi käyttää hyväksi tukisysteemiä. Esim. jotkut valtion työnantajat vaativat tietyn määrän tukea (esim. 2 kk).

15 Yliopistojen henkilökunta kokee harjoittelutuen riittämättömäksi  Harjoittelutuen riittämättömyys nousi esille myös henkilöstön vastauksissa.  Yli 60 prosenttia vastaajista kertoi, että opiskelijoilla on mahdollisuus hakea harjoittelutukea, mutta sitä ei riitä kaikille halukkaille.  32 prosenttia kertoi harjoittelutukea olevan saatavilla kaikille opiskelijoille Onko opiskelijoillanne mahdollisuutta saada harjoittelutukea harjoitteluun

16 Käytännöt harjoittelijan ohjauksen varmistamiseksi vaihtelevat  Opiskelijan onnistuneen harjoittelukokemuksen takaamiseksi on olennaista, että harjoittelijalla on ohjaaja. Ohjauksen riittämättömyys voi johtaa siihen, ettei harjoittelu palvele tarkoitustaan:  Tulisi varmistaa ohjauksen riittävyys ja laatu sekä se, ettei harjoittelija päädy sijaiseksi harjoittelijan palkalla tai peräti palkatta.  Vastanneista ammattikorkeakoulujen henkilöstövastaavista 82 prosenttia kertoi korkeakoulun varmistavan, että harjoittelijalla on ohjaaja harjoittelupaikassa.  Yliopistoissa harjoitteluohjaajan varmistaminen on harvinaisempaa, 68 prosenttia varmistaa ohjauksen saatavuuden.  Toisaalta on huomioitava, että harjoittelun ohjaajan olemassaolo ei aina takaa riittävää ohjausta:  Tuetussa harjoittelussa esim. ohjauksen saatavuus on pyritty takaamaan harjoittelusopimuksessa ohjaajan nimeä kysyttäessä. Eri asia kuitenkin on, miten asia käytännössä toteutuu. Varmistatteko, että harjoittelijalla on ohjaaja harjoittelupaikassa?

17 Korkeakoulujen henkilöstön huolenaiheena resurssipula (1/2)  Harjoittelutuen riittämättömyyden ohessa monissa korkeakouluissa taistellaan henkilöstön resurssipulan kanssa.  Yliopistojen henkilöstön vastaajista peräti 49 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteestä: ”korkeakoulujen resurssit laadukkaan harjoittelukokemuksen tarjoamiseksi opiskelijoille ovat riittävät”.  Ammattikorkeakoulujen henkilöstöllä vastaavasti hieman harvempi, 28 prosenttia.  Täysin samaa mieltä väitteestä on yliopistojen henkilökunnasta vain yksi prosentti, ammattikorkeakouluvastaajista viisi prosenttia. Ovatko korkeakoulunne resurssit laadukkaan harjoittelukokemuksen tarjoamiseksi opiskelijoillenne riittävät?

18 Korkeakoulujen henkilöstön huolenaiheena resurssipula (1/2)  Harjoitteluresurssien vähyydestä johtuen, ensimmäisenä on jouduttu luopumaan korkeakoulun taholta opiskelijalle annettavasti ohjauksesta, kuten harjoittelupaikoilla vierailusta. Juuri harjoittelupaikkakäyntien koetaan olevan yksi parhaista yhteistyön muodoista:  Opettajien saamia harjoitteluresursseja on leikattu koko ajan ja lisää tullaan leikkaamaan. Ja sitten puhutaan vielä koulun ja työelämän yhteistyön lisäämisestä. Yhteistyö tapahtuu parhaiten, kun ko. opintojaksoa opettanut ammattiopettaja vierailee harjoittelupaikassa tavaten työelämäohjaajia puhuen sisällöistä ja samalla tavaten opiskelijaa  Resursseja lisää korkeakouluun, jotta opettaja pystyisi oikeasti ohjaamaan harjoittelupaikan ohjaajia ja kehittämään harjoittelukäytänteitä sitä kautta  Resurssien kohdistaminen ohjaukseen ja yhteistyöhön harjoittelutyöpaikkojen kanssa olisi olennaista  Harjoitteluvastaavat eivät voi vierailla fyysisesti tai pitää muuten yhteyttä harjoittelijaan niin paljon kuin tarve olisi. Harjoitteluvastaavat kommentoivat henkilöstöresursseihin liittyen:  Puhelinkontaktit ovat korvanneet henkilökohtaiset ohjauskäynnit.  Resursointi harjoittelun ohjaamiseen on pielessä, 1980-1990- luvuilla harjoitteluvastaavalla oli mahdollisuus käydä harjoittelupaikoissa tapaamassa harjoittelijaa/harjoittelun ohjaajaa. Nykyinen 400 opiskelijan ohjausvastuuni resurssi menee täysin hallinnollisiin tehtäviin.  opiskelijamäärä / harjoitteluvastaava on niin suuri ja resurssit liian pienet, että vastaava pystyisi pitämään yhteyttä harjoittelupaikkaan.

19 Harjoittelubarometrin lopulliset tulokset julkaistaan syksyllä 2012 Lisätiedot: Opiskelija-asiamies Elina Havu elina.havu@akava.fielina.havu@akava.fi, puh. 050 341 4894


Lataa ppt "Akavan harjoittelubarometri 2012 Alustavia poimintoja harjoittelubarometrin tuloksista Ville Kauppila Korkeakouluharjoittelija, Akava."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google