TIPTOP: käyttöliittymien kehittäminen TaY:ssa. Käyttöliittymän rooli suunnittelutyössä – Oikeaa sovellusta riittävällä tavalla muistuttavan käyttöliittymän.

Esitys aiheesta: "TIPTOP: käyttöliittymien kehittäminen TaY:ssa. Käyttöliittymän rooli suunnittelutyössä – Oikeaa sovellusta riittävällä tavalla muistuttavan käyttöliittymän."— Esityksen transkriptio:

1 TIPTOP: käyttöliittymien kehittäminen TaY:ssa

2 Käyttöliittymän rooli suunnittelutyössä – Oikeaa sovellusta riittävällä tavalla muistuttavan käyttöliittymän avulla loppukäyttäjiltä mahdollisuus saada palautetta, joka vaikuttaa suunnitteluratkaisuihin ja niiden käytettävyyteen • Toimintalogiikka – onko toimintojen järjestys ja rakenne ymmärrettävä • Terminologia – mitkä sanat johtavat harhaan • Nämä yhdessä muodostavat toimintaprosessin semantiikan – Erityisesti alkupuolella projektia käyttöliittymien iteroinnin merkitys on vaatimusten tarkentaminen, ennen kuin toteutus on edennyt kovin pitkälle – Mitä helpommin saadaan tehtyä muutoksia, joista saadaan palautetta, sitä useampia iteraatioita mahdollista toteuttaa.

3 Käyttöliittymän rooli suunnittelutyössä – Varsinaista palveluiden teknistä toteutusta tehtäessä pätee edelleen, mitä helpommin saadaan tehtyä muutoksia, joista saadaan palautetta, sitä useampia iteraatioita mahdollista toteuttaa. – Mikäli toimintojen peruslogiikka on saatu haarukoitua kuntoon kevyemmillä menetelmillä, sitä helpompi on lisätä toimintoihin ominaisuuksia. – Lopullinen palvelu ja sen käyttöliittymä täsmentyy tässä vaiheessa, osittain suhteessa siihen, mikä on teknisesti/resurssien puitteissa mahdollista.

4 Työskentelyyn osallistujien roolit/osaaminen – Opetuksen ja opiskelun sisällön asiantuntijoita, osalla myös osaamista ja kokemusta käytettävyysasioista – Käytettävyysasiantuntija – Tekniset asiantuntijat: osaamista ja kokemusta ohjelmoinnista Javalla

5 Käyttöliittymien ja määrittelyjen kehittyminen – Ensimmäisiä luonnoksia siitä, mitä toimintoja HOPS- palvelu voisi pitää sisällään valmisteltiin jo ennen varsinaisen projektin alkamista – powerpoint-pohjat osoittautuivat erittäin kömpelöiksi ja työläiksi ylläpitää – Lucidilla tehtyjen käyttöliittymäluonnosten pohjalta käytyjen keskustelujen avulla saatiin käsitys rajatun HOPSin ja avoimen HOPSin suunnittelulähtökohdista suhteessa ohjaustahoihin: • suunnitelma itsessään muokattavissa • suunnitelmaa voidaan tarkastella osana työnkulkuja (HOPS-ohjaus ym.) liitteenkaltaisesti • rajatun HOPSin tietosisältö jaettavissa työnkuvien perusteella • avointa tekstiä sisältävien osioiden kanssa tärkeää, että opiskelija ymmärtää kuka tekstiä voi lukea

6 Käyttöliittymien ja määrittelyjen kehittyminen – Seuraavassa otoksia käyttöliittymien kehittymisestä alkuprojektin aikana – Komponenttien tunnistamisesta kokonaisrakenteeseen – Muokkauksia, joita on käsitelty eri suunnittelu palavereissa on tehty todella paljon – Lucidissa on joitakin rajoituksia käytettävien elementtien suhteen, mutta välineenä se on soveltunut kohtuullisesti tähän työhön – Toiminnallisen proton kehittämisessä on sovitettu näitä suunnitelmia Vaatimen tarjoamien mahdollisuuksien suhteen – Perehtyminen Vaatimen mm. graafeja käsitteleviin komponentteihin aloitettu.

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22 Käyttöliittymän tekninen toteutus suhteessa TIPTOPin tavoitteisiin – Käyttöliittymäkerroksen tekninen toteutus on joka tapauksessa kohtuullisen työläs osuus koko TIPTOP- palveluiden toteutuksessa – Tässä vaiheessa toteutetut toiminnoissa eivät vielä ole mitanneet, mihin käyttöliittymäteknologiat venyvät esim. graafisen esitystavan suhteen – Portaalin käyttäminen voi aiheuttaa käyttöliittymille rajoitteita – Oleellista on pystyä tekemään riittävän hyviä käyttöliittymiä rajallisten resurssien puitteissa sillä osaamisella, joita toteuttajilta löytyy – valmiiden komponenttien käyttö näyttää tärkeältä tämän suhteen

23 TIPTOP-esimerkkitoteutus ja tulosten yleinen käyttökelpoisuus – Miten paljon palvelukehitys sitoutuu yhteen portaaliratkaisuun (LifeRay)? – Minkälaisella työllä ratkaisut ovat siirrettävissä johonkin toiseen portaaliin tai ajettavissa tarvittaessa omana sovelluksen? – Miten tiukasti esim. halutaan satsata täysin yhtenäiseen ulkonäköön suhteessa saatavaan tuotokseen? – Nykyisillä henkilöresursseilla (osaaminen&aika) ei Tampereen yliopiston toteutustiimin ei-teknisten henkilöiden osalta ole mahdollisuuksia käyttöliittymien tekniseen kehitykseen – Teknisten kehittäjien näkökulmasta Vaatimen käyttö on ollut tuloksellista, myös suhteessa aiempaan Java-kehitykseen

24 TIPTOP-esimerkkitoteutus ja tulosten yleinen käyttökelpoisuus – Teknisten kehittäjien näkökulmasta Vaatimen käyttö myös järkeistää testauksen niveltämistä kehitystyöhön • erikseen tehtävä käyttöliittymäkoodi tuottaisi yhden työvaiheen lisää ohjelmoijille ja vaatisi myös erikseen tehtävää testausta käyttöliittymäkoodille