Tiede, teknologia, yhteiskunta

Esitys aiheesta: "Tiede, teknologia, yhteiskunta"— Esityksen transkriptio:

1 Tiede, teknologia, yhteiskunta 23.10.2013.
Kalle Michelsen

2 Etiikka ja moraali - Etiikka ei ole sama asia kuin moraali. Moraalilla tarkoitetaan ihmisten ajattelu- ja toimintatapoja. Ihmisten käsitykset siitä, miten viimekädessä tulisi toimia, edustavat heidän moraaliaan. Etiikka on moraalin filosofiaa. Se pyrkii kertomaan, minkälainen on oikea moraali eli minkälaiset tavat ovat hyviä ja oikeita. - Se, mikä on eettisesti oikein ja mikä väärin, ei selviä lukemalla lakikirjoja. Vaikka laki kertoo, mikä on oikein ja mikä on väärin, laki ei kerro, mikä on eettisesti oikein ja mikä väärin. Se mikä on lain mukaan oikein, voikin eettisesti olla väärin. Ja se, minkä laki sanoo olevan väärin, voikin olla eettisesti oikein.

3 Tieteellisen tiedon ja eettisten normien välinen ristiriita
- Ihmisen on vaikea erottaa eettisiä kysymyksiä kontrolloiduista tutkimustehtävistä ja tutkimusasetelmista. Yksilön eettinen ja moraalinen koodisto perustuu kulttuurin, yhteiskunnan ja historian yhteisvaikutukseen. Jokainen koostaa näistä elementeistä itselleen oman eettisen koodiston, joka kertoo, mikä on oikein ja mikä on väärin. Koska eettinen ja moraalinen koodisto on yksilöllinen, siinä ei voida vedota objektiiviseen totuuteen. - The most widely used terms in ethics are “good or bad,” “proper or improper,” and “correct or incorrect.” In contrast, in the physical and natural sciences, we arrive at specific conclusions based on objective observations or experiments with minimal human biases. Therefore, the terms used in science are “true and false.” (Avram Steinberg; Medical Ethics)

4 Tieteen ja modernin yhteiskunnan moraalinen rajapinta
- Modernin tieteen alkuperäisenä tavoitteena ei ole ollut pelkästään objektiivisen tiedon tuottaminen, vaan paremman elämän tuottaminen ihmiselle ja ihmisyhteisöille. Tämä tavoite on ohjannut tieteellistä tutkimusta ja tiedon tuotantoa (esim. lääketiede). - Moderni tiede määrittää aina tutkimuskysymykset ja ongelmat ’järkiperäisillä syillä’ ja nämä syyt ovat aina moraalisesti latautuneita. - Järki asettuu yleisesti tunteen vastakohdaksi eli se mikä ’tuntuu hyvältä’ ja ’oikealta’ ei ole järkeen perustuvan argumentin nojalla välttämättä oikein. Esim. geenimanipuloitu ruoka tai dopingin käyttö urheilussa - Tieteellinen tutkimus ei saa vahingoittaa ihmistä, mutta tutkimukseen sisältyy riskejä, jotka voivat toteutuessaan vahingoittaa ihmistä. Pitäisikö siinä tapauksessa tutkimus kieltää vai jatkaa? Esimerkki: Ihmisen kloonaus on vaarallista, koska saatuun tietoon ja tuloksiin sisältyy valtavia riskejä. Toisaalta tutkimus voi tuottaa ratkaisun moniin sairauksiin ja ihmisen terveyttä vaarantaviin ongelmiin. Kumpi määrittää tutkijan ratkaisuja (moraalinen kysymys)

5 Tieteellisen tiedon ’neutraalisuus’
- Tieteellisen menetelmän periaatteet: - Tutkimus on aina objektiivista eli tutkija ei aseta tutkimukselle ennakkoehtoja, vaan tutkii kohdetta ’sellaisena kuin se on’. - Tieteellisesti tuotettu tieto ei anna toimenpide-ehdotuksia eikä kerro, miten tietoa pitäisi tehdä. Tutkimus tuottaa vain tietoa, joka jää yhteiskunnan käytettäväksi. - Tieteellinen tieto on modernissa yhteiskunnassa korkealle arvostettu, koska se ei sisällä a) poliittisia, b) ideologisia, c) taloudellisia ja d) kulttuurisia tavoitteita. - Vaikka tiede ei pakota ihmisiä käyttäytymään määrätyllä tavalla, tiede muuttaa ihmisen tapaa ajatella ja hahmottaa itseään, ympäristöä ja muita ihmisiä. - Nämä tavat ajatella rajaavat pois monia muita ajattelun tapoja. a) määrällinen totuus eli tiede muuttaa ihmisen ajattelun määrällisiksi suureiksi. b) tiede tekee ympäristön objektiksi ja ihmisen subjektiksi. c) tiede eriyttää ilmiöt irrallisiksi ongelmiksi, joita voidaan tutkia ja ratkaista.

6 Modernin yhteiskunnan ja modernin tieteen ideaalit
- Moderni yhteiskunta pyrkii välttämään pahan ja luomaan ihmiselle mahdollisuuden terveeseen, ahkeraan, tuottavaan ja pitkään elämään. - Moderni tiede tutkii esim. viruksia, bakteereja, ilmastouhkia, tulvia, maanjäristyksiä yms., jotka kaikki ovat ihmisen näkökulmista uhkia hyvälle ja terveelle elämälle. - Tutkiessaan uhkia, tiede määrittää ilmiöt ’hyviin ja pahoihin’ ja nämä määritelmät sisältävät moraalisia arvovalintoja. Esim. virukset ovat ’pahoja’, samoin bakteerit, joiden tuhoamiseksi on kehitetty antibiootteja. Samoin luonnonmullistukset ovat pahasta, koska ne aiheuttavat vaaroja ja hävittävät taloudellisia elinehtoja. - Tutkimuksissa syntyneitä tuloksia voidaan käyttää ’pahan’ torjuntaan ja ’hävittämiseen’ maapallolta. Samalla kuitenkin puututaan ekosysteemin kokonaisuuteen, jossa jokaisella ilmiöllä on merkityksensä. - Moderni tiede vahvistaa siten modernin ideaalia eli ihmistä, joka elää irrallaan ympäristöstä, hallitsee ympäristöä ja torjuu ylivertaisen tieteen avulla itseään ja yhteiskuntaansa vaarantavat uhat.

7 Elämän ja kuoleman valinnat
- Kun tiede tavoittelee ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, se lähestyy rajaa, jossa uhkien torjuminen edellyttää vaikeita moraalisia valintoja. Esimerkki kantasolututkimus: Mitä kantasoluilla voidaan tehdä: 1. Solu- ja kudossiirteet: Aivorappeutumasairaus, selkäydinvauriot, diabetes, syövän aiheuttamat vauriot. 2. Kantasolututkimuksen eettinen kysymys (Wallin): Mikä on alkion moraalinen status – mistä alkio alkaa? Katolinen kirkko: Hedelmöittymishetki synnyttää persoonan Oikeuslaitos: Syntymä synnyttää juridisen henkilön. Biologia: Genomin ainutlaatuisuus, alkujuova, plastisuus, hermoston kehitys. ”Rikoslakiprojektin ehdotuksessa alle 12-viikkoista alkiota tarkastellaan ikään kuin minä tahansa koekappaleena ja alkiolle sallitaan tieteen nimissä geeniteknologisia tai geneettiseen perimään koskettavia manipulatiivisia kokeita. Alle 12-viikkoinen alkio irtautetaan muusta alkio- ja sikiötutkimuksesta, ikään kuin se ei nauttisi elävän ihmiselämän suojaa. On vaara, että alkion, sikiön tai perimän kohdalla ei kunnioiteta ”vajaan elämän” ainutlaatuisuutta ja oikeutta eikä vanhemmilla ole roolia asioiden ratkaisussa ja päätöksenteossa.”

8 Teknologia ja moraali - Teknologiaa on pidetty tieteen ’nurjana puolena’ eli teknologia tuottaa ne inhimilliset ja sosiaaliset ongelmat, jotka perustuvat tieteellisesti tuotetulle tiedolle. - Teknologia on yleensä se, joka tuo tieteellisen tiedon näkyville ja ihmisten ulottuville. - Teknologian tavoitteet: Käyttäjän ongelman ratkaiseminen ja elämän helpottaminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi teknologia joutuu määrittämään ongelman, jota teknologia ratkaisee. Esimerkki: Lääketieteellinen diagnostiikka: - Diagnostiikan kehitys antaa mahdollisuuden sairauksien ja kehityshäiriöiden tunnistamiseen. - Miten diagnostiikkaa pitäisi käyttää? Mitä tehdään tiedolla, jos tarjolla ei ole parannuskeinoja tai turvaverkkoja ihmiselle, joka saa tiedon sairaudesta? - Onko tiedon tuottaminen moraalisesti epäeettistä, jos tietoon sisältyvää uhkaa ei osata torjua?

9 Teknologian ja moraalin ristiriita
Mikä on teknologian ja moraalin suhde? - Jos teknologiaa helpottaa inhimillistä elämää, mitä elämän helpottaminen ihmiselle aiheuttaa? - Jos teknologia lisää taloudellista vaurautta, mitä taloudellinen vauraus ihmiselle ja yhteisölle aiheuttaa? - Jos teknologia auttaa ihmistä hallitsemaan luonnonvoimia ja ennustamaan luonnossa tapahtuvia ilmiöitä, mitä ongelmia ennustaminen ja hallitseminen aiheuttavat luonnolle ja ekosysteemille? - Jos teknologia vapauttaa ihmisen raskaasta työstä, mitä ihminen tekee vapaudellaan? - Jos teknologia luo mahdollisuuden vapaa-aikaan ja ajatteluun, minkälaisen kulttuuri-ihmisen teknologia on luonut? - Jos teknologian kehittämistä pidetään moraalisesti ja eettisesti kannatettavana, minkälainen on teknologinen maailma? - Jos teknologia lisää ihmisen elinpäiviä ja voimavaroja, mihin ihminen käyttää lisääntyvän kapasiteettinsa? - Jos teknologia lisää ihmisen riippuvuutta koneista ja laitteista, mitä tapahtuu vapaudelle ja minkälaista on riippuvaisen ihmisen elämä?

10 Tekoäly Määritelmä: - Laskentamalleja ihmisten käyttäytymisestä: Ohjelmia, jotka toimivat ulkoisesti samalla tavalla kuin ihmiset; esim. robotit - Laskentamalleja ihmisen ajatteluprosesseista: Ohjelmia, jotka toimivat sisäisesti samalla tavalla kuin ihmiset; esim. älykkäät ohjauslaitteet - Laskentamalleja, jotka käyttäytyvät älykkäästi; esim. tietokoneohjatut shakkipelit - Laskentamalleja, jotka toimivat rationaalisesti; esim. lennonjohtojärjestelmät Voivatko mekaaniset aivot korvata Ihmisen aivot?

11 Tekoälyn kulttuuriset haasteet
- Kuka määrittää älykkyyden? - Kuka määrittää älykkään ohjelman tavoitteet? - Kuka määrittää rationaalisen toimintatavan ja tavoitteet? - Mikä on tekoälyn suhde ihmisen älykkyyteen? - Mikä on tekoälyn suhde ihmisen luovuuteen? - Mikä on tekoälyn suhde rationaaliseen toimintaan? - Mikä on tekoälyn suhde inhimilliseen ajatteluun? Kenen aivot?

12 Oppivat koneet? - Mitä oppiminen on?
- ”Ihmisen kyky hahmottaa menneisyydestä, kokemuksesta ja kommunikaatiosta toimintamalleja, jotka auttavat ratkaisemaan ongelmia.” - Oppiminen on siten kulttuuria, joka siirtyy ihmiseltä toiselle ja sukupolvien yli. - Oppiminen on käyttäytymisen muuttumista. - Oppiminen voi olla pysyvää tai hetkellistä. - Koneet opetetaan täyttämällä niiden muistit erilaisilla kokemuksilla, minkä jälkeen ohjelmat valitsevat optimaalisen ratkaisun.