Vapaaehtoisuudella kohti hyvää elämää

Esitys aiheesta: "Vapaaehtoisuudella kohti hyvää elämää"— Esityksen transkriptio:

1 Vapaaehtoisuudella kohti hyvää elämää
Tampere Kevään (!) Tuomas-päivä Anne Birgitta Pessi

2 Vapaaehtoistoiminnan suomalainen maisemakuva tänään ja tulevaisuudessa
Auttamisen tila ja tulevaisuus ylipäätään? Minun hyvä elämä? Toiminnan motiivit – sekä kohti onnellisuutta ja terveyttä Meidän hyvä elämä? Esim. sosiaalinen liima Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

3 Aikamme haaste arvoille & yhteistoiminnalle
Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

4 Onnea! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

5 Onnea! Tampereen Tuomas-messun vapaaehtoisuus Yhdessä; mikä srk on?!
Avoin, jokainen Yhdessä; pyhää! Yhdessä; rakkaus! Välittäminen! Yhdessä; ilo! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

6 VAPAA-EHT. TOIMINTA motivaatio toiminta-alue organisaatio roolit
PALKATONTA PALVELUA erityisesti ”lahja” erityisesti hyvinvointi, sos.tuki vapaaehtoist. lisäresurssi järjestöille rajatut; järjestö päättää ja valitsee KANSALAIS-YHTEISKUNN. OSA vastavuoroi-suus, vertaisuus, oma-apu moninaisuus, myös aktivismi järjestöjen ohella epäviralliset ryhmät, vapaat ryhmittymät toimijoiden ideat, lahjat intressit järjestöön – tai täysin itse HYÖDYLLISTÄ VAPAA-AJAN TOIMINTAA sisäiset motiivit, henkilökoh-taisuus, yksilöllisyys moninaisuus, myös kulttuuri, urheilu myös hyvinkin pienet ryhmät, yksilö-yksilö monaisuus: osallistujasta ohjaajaan - Tämän päivän suomalaista vapaaehtoistoimintaa on syytä tarkastella kahdesta viimeksi mainitusta paradigmasta käsin. Tismalleen tätä alleviivaa myös systeemiälyn näkökulma: vapaaehtoistoiminta ovat moninaisia ilmiöitä, joita ei pidä tarkastella liian kapeista näkökulmista. Muutamissa tuoreissa kansainvälisissä vapaaehtoistoiminnan kokonaiskartoituksissa on korostettu, että vapaaehtoistoiminnan käsitteistöä ja kuvaa pitäisi laajentaa, koska kaikki toiminta ei ole samanlaista. Toiminnassa olisi hyvä luoda ikään kuin alabrändeja ja –merkkejä (palvelu, kampanjointi, johto, hallinto). Mielestäni oleellisempaa on kuitenkin juuri päinvastainen korostus: kyetä näkemään vapaaehtoistoiminnan (systeemin) sisäinen monimuotoisuus, laajakirjoisuus, monivärisyys ja –äänisyyssekä laajat ulkoiset yhteydet ja kytkökset (palaan!)  systeemiäly. Pessi, HY, 2011

7 Suomi ja vapaaehtoisuus
Ketkä? Vapaaehtoisuus? Mitä? Missä? Aineisto v / Yeung, N=1038 sekä osin v. 2006, 2008, 2011 Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

8 Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen – onko sitä?
Useampi kuin joka kolmas (33-37%) osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. Lisäksi puolet suomalaisista, jotka eivät ole mukana toiminnassa, olisi halukkaita osallistumaan, jos heitä pyydettäisiin. Osallistumisaktiivisuus ei poikkea juurikaan eri väestöryhmissä. Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

9 Missä mukana? Eniten osallistutaan urheiluun tai liikuntaan (30%), toiseksi useimmin terveys- ja sosiaalipalveluihin (25%) ja kolmanneksi kasvatusasioihin (22%). Uskonto ja hengellisyys eritoten nuorilla ja iäkkäillä (sangen) runsaasti aikaa toimintaan: lähes 18 h / kk (2001) n. 10 h/kk (2011) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

10 ”Vapaaehtoistoiminta” tuo mieleen…
Vapaaehtoistoiminta herättää suomalaisissa todella runsaasti erilaisia ja värikkäitä mielleyhtymiä Useimmille suomalaisille (34%) tulee spontaanisti mieleen jokin kohde tai järjestö. Vapaaehtoistoiminnan suurin sarka, urheilu, ei nouse mielikuvissa kovinkaan voimakkaasti esille. Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

11 - Vähän vanhat, muttei ikäloput, käy auttamassa vielä vanhempia.
- Rinkulat sun muut. - Kaikkea köyhien avustamista. - Kävin naapuria katsomassa. - Joku huumepalvelu. - Vanhuksen ja lapsiperheet tarvitsevat apua ja siinä on nämä vapaaehtoistoiminnat hyviä. - Vähän vanhat, muttei ikäloput, käy auttamassa vielä vanhempia. - Kahdenlaisia ihmisiä: toiset auttaa, toiset muuten vain hyörii kukkona tunkiolla. - Humpalla käyntiä. - Vihreisiin takkeihin puettuja ihmisiä, kaulahuivit, marttyyrejä. - Elämäntapa. - Hauskanpitoa. - Saa tehdä ihan mitä haluaa. Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

12 v. 2011 Yhteensä n. 80% myönteisiä 3% “Tehkööt muut”
35% suomalaisista: Myönteistä, positiivista, hyvä, hieno asia! Mielenkiintoista! 19% suomalaisista Tärkeää, arvokasta, tarpeellista Sitä tarvitaan! 6% yhteisöllisyyttä, yhteinen hyvä 5% “Tulee hyvä mieli” Yhteensä n. 80% myönteisiä 3% “Tehkööt muut” 2% Joku huijaa; hyväksi käyttöä Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

13 SUKUPUOLIEROJA ? Miehet hieman enemmän (38/37%) mutta käyttävät naisia vähemmän aikaa (n. 16 / lähes 20 h/kk). M: talkoot ja varainkeruu, N: palkattomuus, kohde. M: urheilu, asuinalue-toiminta, maanpuol. ja pelastuspalvelut N: terveys- ja sosiaali-ala, kasvatus Miehet osallistuvat naisia enemmän vapaamuotoiseen. M: motiiveissa korostuu ystävien ja tuttavien vaikutus, kiinnostus sekä kansalaisvelvollisuus. N: halu auttaa, into oppia uutta sekä toive tuttavista. M: ”ei mitään annettavaa”, N: ajanpuute, terveys Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

14 YLI 50-VUOTIAAT ja ELÄKELÄISET
Jopa lähes 40% osallistuu. Toimintaan käytetään myös eniten aikaa: yli 22 h / kk. Kiinnostuneita asuinaluetoiminnasta, uskonnollisesta vapaaehtoistyöstä, pelastus-palvelusta sekä terveys- ja sosiaalialoista. Osallistuvat erityisesti vapaamuotoiseen toimintaan. Motiiveissa korostuu halu saada uusia tuttavia, auttaa, ideologiset vakaumukset sekä toive säännöllisestä päiväohjelmasta. Terveydelliset syyt usein esteenä. Silti lähes 40% lähtisi pyydettäessä mukaan. Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

15 Entäpä uuden sukupolven silmin? (15-24 v.)
Selkeästi useampi kuin joka kolmas (39%). Ja keskimääräistä enemmän aikaa: yli 19 h/kk. Toimivat erityisesti lasten ja nuorten parissa, uskonnollisissa ryhmissä, ympäristönsuojelussa sekä ihmisoikeus-asioissa. Motivoi uuden oppimisen halu ja ystävien innostus Ja auttamiseen motiiveina hyvin vahvat teemat: Auttaminen on oikein Tunnen myötätuntoa Toimisin periaatteitani vastaan, jos en auttaisi Esteeksi nähdään usein se, ettei ole pyydetty mukaan, ei ole ajateltu asiaa tai toimintamahdollisuuksia. Pyydettäessä lähes 60% haluaisi lähteä mukaan. Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

16

17

18 Tuttua, pitkäkestoista? Vai hetkellistä, heittäytyvää?
Enemmistö (53%) haluaa käyttää itsellä jo olemassa olevia taitoja, kolmannes oppia enemmän uutta * Joka kuudes ei osaa sanoa Toiminnasta kiinnostuneista: * kertaluontoinen, hetkittäinen toiminta 56% esim. keikkavapaaehtoisuus * lyhytkestoinen, projektimainen 46% * pitkäaikainen, sitoutunut (34%) Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

19 Suomalaiset - auttajakansa
Vapaaehtoistoiminnan ehdottomasti keskeisin motiivi: halu auttaa! AUTTAMISESTA LAAJEMMIN: Valtaosa (n.70%) kokee auttamisen henkilökohtaisesti tärkeäksi tai hyvin tärkeäksi; 2/3 tärkein arvo Viimeisen 2 v. aikana autettu runsaasti: * Sukulaisia 84.8%, Ystäviä 91.1% * Jotakin tuntematonta ihmistä 85.7% Reilusti yli puolet: ”Ihmisten tulisi huolehtia nykyistä enemmän toisten hyvinvoinnista” Kirkon vapaaehtoisuus – missä määrin auttamista? Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

20 Altruismin teot / motiivit
Auttaminen on oikein (80%) Tunnen myötätuntoa (74.6%) Auttaminen tuottaa minulle iloa (66.9%) Toimisin periaatteitani vastaan, jos en auttaisi (63.1%) Auttaminen on minulle luonteenomaista (56,5%) Auttajia arvostetaan (23,7%) Autan jotta minua autettaisiin tulevaisuudessa (27.4%) Auttaminen on minulle elämäntapa (27,5%) Motiivit hyvin vahvoja ja sisäistettyjä! Toki sosiaalisesti suotavia vastauksia, mutta puolitettuinakin olisivat korkeita!

21 Hyvä elämä ja vapaaehtoisuus
Yksilöiden taso Minun hyvä! Esim. onnellisuus! Yhteiskunnan taso Meidän hyvä! Yhteisöllisyys! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

22 Minun hyvä! Mikä tekee minut onnellisiksi?
Mikä on minulle henkilökohtaisesti hyvää elämää – eli mitkä elementit sitä edistävät? Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

23 Mikä tekee ihmisen onnellisiksi?
Kontekstuaaliset tekijät: terveys, perhe, ihmissuhteet, työ Persoonallisuus: korkea itsetunto, itsekontrolli, optimismi, ulospäinsuuntautuneisuus, toisten auttaminen Institutionaaliset tekijät: uskonto, vapaus, vaikutusmahdollisuudet, Jonkin verran: taloudelliset tekijät Ei eroja: tausta (sukupuoli, ikä, koulutus, jne.) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

24 Lisäksi elämänlaadun ytimet:
Onnellisuuden kaikki elementit vahvasti yhteyksissä vapaaehtois- ja vertaistoimintaan! Lisäksi elämänlaadun ytimet: * hyvä mieli, ilo * tyytyväisyys – myös itseen! * ystävät, tuttavat * elämän mielekkyys * toimintakyky, virikkeet * jopa selkeät terveyshyödyt - elä pidempään! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

25 Miksi vapaaehtoiseksi? Pääsyy? Kyselytutkimuksista
TÄRKEIN SYY OSALLISTUMISELLE: 41% halu auttaa 16% aikaa, halu tehdä hyödyllistä 9% tuttava pyysi 8% oppii tuntemaan uusia ihmisiä 6% olen saanut apua 5% uskonnollinen vakaumus 3% oma harrastus tai saan opintosuorituksia/työkokemusta Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

26 Entäpä esteet? TÄRKEIN SYY OLLA OSALLISTUMATTA 44% ei aikaa
13% ei erityistä syytä 11% ei ole pyydetty mukaan 5% ei ole tullut ajatelleeksi 3% en tiedä miten pääsee mukaan 3% minulla ei ole annettavaa 1% aiemmat huonot kokemukset 1% en usko asiaan Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

27 Meitä on hyvin erilaisia – ja samanlaisia  - vapaaehtoisia
Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

28 1. Tekemisenkaipuu Tyhjä elämäntilanne Halu kokea merkityksellisyyttä
Kiinnostus sosiaalisista suhteista ja elämänkokemuksista Avoimet odotukset vapaaehtoistyölle Konkretia; sitoutuminen Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

29 2. Auttamishalu Arvoista nouseva empatia
Vapaaehtoistyö velvollisuutena Koko elämän perspektiivi Vapaaehtoistoiminta vastapainona Sisäinen motivaatio ja väljät odotukset  sitoutuminen toimintaan Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

30 3. Kokeilunhalu Oma luonne, persoonallisuus Arvot keskeisiä
Uusien tuttavien ja ystävien kaipuu Vapaaehtoistyöstä ohjelmarunko arkeen Sitoutuminen? Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

31 4. Ryhmänkaipuu Tyhjä elämäntilanne ja sosiaalisen verkoston kaipuu
Auttamishalu ja arvot keskeisiä Halu kanavoida omaa energiaa vapaaehtoistyössä Sitoutuva! Tosin jos ryhmä löytyykin muualta…? Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

32 Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

33 Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

34 Saaminen - Antaminen Mitä vapaaehtois- toiminnasta saadaan?
itsensä toteuttaminen (9) oman hyvinvoinnin edistäminen (22) ryhtiä ajankäyttöön (3) toiminnan antoisuus (11) tunne, varmuus (25) työkokemus (2)  (yht.72) Mitä vapaaehtois- toiminnassa annetaan? avuntarve, erityisryhmät (27) halu auttaa ja edistää toisten hyvinvointia (36) oma luonne (9) omat elämänkokemukset (8) toive auttamisen leviämisestä (11) tuki, vuorovaikutus (10)  (yht.101) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

35 Jatkuvuus - Uusi Millä tavoin vapaaehtoistoiminta tarjoaa jatkuvuutta?
aihepiirin tuttuus (7) elämänkaari, kasvatus (10) identiteetti (12) jatkoa palkkatyölle (4) oman hyvinvoinnin ylläpito (3) vapaaehtoiskokemukset (9)  (yht.45) Mitä uutta vapaaehtois- toiminnasta? aihepiirin kiinnostavuus (7) elämänpiirin laajentamista (10) oma muutos (3) uuden oppiminen, haasteita (10) vastapainoa (8)  (yht.38) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

36 Etäisyys - Läheisyys Millä tavoin vapaaehtoistoiminta voi tarjota etäisyyttä? epämuodollisuus (3) riittävä etäisyys (1) toiminnan joustavuus (7)  (yht.11) Vapaaehtoistoiminta kanavana läheisyyteen? ryhmähenki (37) halu kuulua ryhmään (17) keskustelut, jutustelu (19) toiminnan sosiaalisuus (19) tutustuu ihmisiin (17) vuorovaikutuksen edistäminen (4)  (yht.113) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

37 Vapaaehtoistoimintaan etsimään toiminnallisuutta?
Pohdinta - Toiminta Millä tavoin vapaaehtoistoiminnassa voi ilmentää arvojaan tai pohdintojaan? arvot toiminnassa tai taustalla (7) esikuvat (1) henkinen kasvu (2) omien asioiden läpikäyminen/- eläminen (2)  (yht.12) Vapaaehtoistoimintaan etsimään toiminnallisuutta? joutoaikaa (10) tapa jolla toiminta järjestetty (9) toiminnallisuus, tarjoaa puuhaa (18) toimintamuodon erityispiirteet (5)  (yht.42) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

38 Vapaaehtoistoiminta – oppimisen areena!

39 Pidemmän aikakaaren motivaatio: sitoutuminen
”Mikä auttaa sinua jaksamaan vapaaehtoistoiminnassa - eli mikä sitouttaa sinut toimintaan pidemmäksi aikaa?” * toiminnan mielekkyys * sosiaaliset sidokset * myönteinen palaute

40 Tuki ja sitouttaminen Miten järjestöissä tuetaan? Miten sitoutetaan
virkistystilaisuudet, opastus, koulutus. Miten sitoutetaan virkistys, tuki ja toiminnanohjaus (esim. työnohjaus), pienet huomionosoitukset, yhteydenpito, koulutus – joissakin myös palaute. Lisaksi osassa järjestöjä pyritään tukemaan toiminnan elämänkaarta (hyvä hyvä!) kehityskeskusteluilla ja muilla keskusteluilla, koulutuksella, tehtävien kierrolla sekä toimintojen ja toimintatapojen kehittämisellä. ”Työn”ohjauksellisuus…

41 ”Työnohjauksellisen” otteen viisi kulmakiveä:
Ytimessä kannustus ja kiitos toimijasta ollaan kiinnostuneita: jaksamisestaan, intresseistään, ideoistaan toimijaa kuunnellaan aidosti; kohdataan, ollaan läsnä, annetaan aikaa hänen toimintaansa arvostetaan ja kiitetään, ja tämä osoitetaan sanoin ja teoin hänen omaa erityistä panostusta tarvitaan ja pidetään tärkeänä, ja tämäkin osoitetaan hänen muutostarpeitaan kuunnellaan; miten toiminta voi elää mukana elämänkaaressa ja muuttuvissa elämäntilanteissa?

42 Meidän ja muiden hyvä elämä - sosiaalinen liima!
Yhteisöllinen toiminta, vapaaehtoisuus  sosiaalinen pääoma (luottamus, verkostot, vastavuoroisuus)  kansalaisyhteiskunta Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

43 Sosiaalinen pääoma: verkostot
Verkostot vapaaehtoistoiminnassa onnellisuuden ja hyvän elämän sekä sos.liiman lähteitä yksilöiden väliset verkostot verkostot; kukaan ei jää yksin Esim. Tuomas-yhteiset tutut ja ystävät, uudet kontaktit Avoin kirkko-toiminnan kautta, ihmiset joita pääsemme auttamaan, joilta oppimaan… toimijoiden, järjestöjen väliset verkostot; hyvän jakaminen; resurssit, yhteiset innovaatiot Esim. toiset srk, järjestöt, kunnat… Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

44 minun, meidän hyvä elämä
muiden hyvä elämä yritykset järjestöjen elinehto synergia julk.s. lukuisat pääomat I:sta… Eli mikä laajempi systeemi vapaaehtoistoiminnasta rakentuukaan! Eli tässä esitelmässä on nyt käyty läpi, systeemiälyn juonella: Miten monenlaista pääomaa vapaaehtoistoiminta yhteiskunnassamme edistääkään Miten myönteinen synergia – ja samalla herkkä riippuvuus – julkisen sektorin ja vapaaehtoistoiminnan välillä vallitsee! Myös monia uusia avauksia, kuten koulumaailma (Kansalaisareena ja SPR yms!) näiden kytkösten vahvistamiseen! (Kv; esim tuore brittitutkimus 2/3sta nuoresta mukana yli puolet kokenut auttaneen työnsaannissa!) Miten toiminta on järjestöille elinehto! Emme voi syvästi ymmärtää kansalaistoimintaa, järjestöjä ilman vapaaehtoistoiminnan ymmärrystä. Ja miten paljon saadaan aikaan, kun panostetaan kunnolla! (tässä esityksessä ei pureuduttu, mutta) Miten toiminta on kytköksissä myös yritysmaailmaan, yksityisiin yrityksiin. Sieltä, kuten järjestöistäkin, löytyy paitsi keppihyypiöitä niin etenkin joutsensiipiä; ihmisiä, jotka haluavat tehdä hyvää, oikein. Yritysten ja vap.e.järjestöjen uudet avaukset… Kansalaisareenan tutkimus: 40% (ja jos tunnettaisiin). KV: Rekryvaltti! Myös rahainkeräysmuodot netissä. Ei vain julkinen sektori, kolmas sektori, yksityinen yritysten sektori vaan myös perheet ja yksilöt: hyvää elämää! Uusia innovaatioita mm. aikapankit, vaihtopiirit, vaihtosivustot! Samalla yksilöiden omaa hyvää elämää: muiden, meidän, minun (2 palloa). Konkreettisen vastaanotetun tai annetun avun, ja sen tuoman hyvän mielen, lisäksi esim. oma elämänpiiri, oppiminen, tietotaito laajenee. Ja myös sekä terveys että onnellisuus – elä pidempään, elä onnellisempana, jos olet vapaaehtoistoiminnassa! Onnellisuutta selittävillä kolmella ydintekijällä (konteksti, kuten ihmissuhteet, toiminta + persoonatekijät kuten ulospäinsuunt., auttaminen + institutionaaliset tekijät kuten vaikuttaminen, vapaus) kaikilla kytkös vapaaehtoistoimintaan! Dalai Lama  Jos haluat toisten olevan onnellisia, harjoita myötätuntoa. Jos haluat itse olla onnellinen, harjoita myötätuntoa  Systeemi on valtava! Mikä muu näin laaja? On syst.älykästä koko yhteiskunnalta huolehtia tästä toiminnasta! Ja on systeemiälykästä yksilöltä olla mukana,!!! (vaihda slide) säteilyvaikutus yhä laajemmalle; esim vapaaehtoistoiminnan onnellisuus  onnellisuus & rakkaus kotona  omien lasten hyvää elämää koko elinkaaressa selittää vahvimminpitkittäistutkimusten mukaan yksi ainoa tekijä, lapsuudenkodissa koettu rakkaus  Pessi, HY, 2011

45 Esim. julkinen sektori - kansalaistoiminta
Vahva synergia; esim. pohjoismaat Miksi synergiassa? * luottamus, tasa-arvo * solidaarisuuden normi ja malli (erityisesti hoivatyö!) * yhteisöt voimissaan * resursseja myös yhteisöllisyyteen (esim. aika) Samoin – ellei enemmän – srk ja srk-laiset! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

46 minun, meidän hyvä elämä
muiden hyvä elämä yritykset järjestöjen elinehto synergia julk.s. lukuisat pääomat Pessi, HY, 2011

47 Esim. vertaistuen voima!
minun, meidän hyvä elämä muiden hyvä elämä yritykset järjestöjen elinehto synergia julk.s. lukuisat pääomat Esim. vertaistuen voima! Pessi, HY, 2011

48 Vapaaehtois- ja vertaistoiminta laajentaa hyvää elämää
Hyvät teot - ja pelkkä niiden todistaminen - tuovat mielihyvää, hyvää oloa! Mm. maailmankuvamme ja älyllinen kykymme, luovuutemme laajenee! Laajeneva, arvokkaampi aika Pienet teot  valtaisa muutos. Arkinen pyhyys! Silti, vapaaehtoistoiminta ei vain luo valtavia, mittaamattomia systeemejä, systeemiä vaan nimenomaan myönteisyyden, välittämisen verkostoja. Enemmän kuin useimmat muut systeemit. Muutama näkökohta kv-tutkimuksesta tiivistäen: Tutkimus on kiehtovalla tavalla tuonut esiin laajentuvaan sosiaaliseen maailmankuvaan liittyen, ettei pelkästään hyvien tekojen tekeminen vaan myös pelkkä niiden todistaminen (läsnäolo niiden tapahtuessa) antaa yksilöille miellyttävän tunteen ja tuntemuksen (`tietynlaisen lämpimän, mukavan tunteen rinnassa), joka voi edelleen laukaista halun tehdä hyvää itsekin (esim. Haidt 2003). Myös mentaaliset resurssit kuten luovuus…! On vieläpä niin, että näiden positiivisten tunteiden aikaansaamien resurssien keston ja vaikutuksen on osoitettu olevan tunteita pidempiä (mm. Richardsson). Psykiatri, professori George E. Vaillaint korostaa, että juuri kahdeksan myönteistä tunnetta tekivät ihmisestä menestyvän, yhteisöllisen eläimen: usko, toivo, rakkaus, empatia, ilo, anteeksiantamus, kunnioitus, kiitollisuus. Näitä kaikkia – yhdessä ja/tai erikseen – vapaaehtoistoiminta voi parhaimmillaan edistää. Negatiivisuus on henkinen syöpä  myönteisyys sen vastakohta! Vapaaehtoistoiminnan fundamentaali merktiys! Haluan päättää esitykseni viisaimpiin, erittäin systeemiälykkäisiin sanoihin…  Pessi, HY, 2011

49 Vapaaehtois- & vertaistoiminta laajentaa hyvää elämää edelleen
Pienet teot, arkinen hyvä elämä pieni esimerkki lopuksi: ”ilonpuutostauti”   ilo lisää todistetusti immuunitehokkuuttamme Hymy lisää tunnekokemuksiamme (esim. kynä suussa –sarjakuvatesti) Lapset hymyilevät 400 kertaa päivässä, aikuiset 15 kertaa Silti, vapaaehtoistoiminta ei vain luo valtavia, mittaamattomia systeemejä, systeemiä vaan nimenomaan myönteisyyden, välittämisen verkostoja. Enemmän kuin useimmat muut systeemit. Muutama näkökohta kv-tutkimuksesta tiivistäen: Tutkimus on kiehtovalla tavalla tuonut esiin laajentuvaan sosiaaliseen maailmankuvaan liittyen, ettei pelkästään hyvien tekojen tekeminen vaan myös pelkkä niiden todistaminen (läsnäolo niiden tapahtuessa) antaa yksilöille miellyttävän tunteen ja tuntemuksen (`tietynlaisen lämpimän, mukavan tunteen rinnassa), joka voi edelleen laukaista halun tehdä hyvää itsekin (esim. Haidt 2003). Myös mentaaliset resurssit kuten luovuus…! On vieläpä niin, että näiden positiivisten tunteiden aikaansaamien resurssien keston ja vaikutuksen on osoitettu olevan tunteita pidempiä (mm. Richardsson). Psykiatri, professori George E. Vaillaint korostaa, että juuri kahdeksan myönteistä tunnetta tekivät ihmisestä menestyvän, yhteisöllisen eläimen: usko, toivo, rakkaus, empatia, ilo, anteeksiantamus, kunnioitus, kiitollisuus. Näitä kaikkia – yhdessä ja/tai erikseen – vapaaehtoistoiminta voi parhaimmillaan edistää. Negatiivisuus on henkinen syöpä  myönteisyys sen vastakohta! Vapaaehtoistoiminnan fundamentaali merktiys! Haluan päättää esitykseni viisaimpiin, erittäin systeemiälykkäisiin sanoihin…  Pessi, HY, 2011

50 Antoisan onnellisia hetkiä vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa!
Kiitos! Antoisan onnellisia hetkiä vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa! Kaikkea mitä parhainta Tampereen tuomas-keväälle! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

51 Lounaan jälkeen (klo 13-1340)
Kahdeksassa ryhmässä neljä teemaa, joista yhden alustaja- eksperttejä ryhmänne on: 1. Omat kokemukseni: miksi lähdin vapaaehtoiseksi? Miksi jatkan ja sitoudun? Ylä- ja alamäet? 2. Mikä olisi pehmeä lasku, oikea tulokulma kirkkomme toimintaan? Keitä voimme koskettaa ja miten? 3. Kuinka, mistä, miten voisimme saada uusia vapaaehtoisia kirkon - erityisesti Tuomas-toiminnan - yhteyteen? 4. Mitä osallisuus kirkossamme ihan konkreettisesti sinulle on? Ja kuinka kehittää sitä? Johtolintujen johdolla peipot ja västäräkit x 4  Johtolinnut kokoavat laumansa sekä klo 13 että 1340 (klo 1345 ) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

52 RYHMÄMME 1 PEIPOT, ERITYISTEEMANA 1 2 VÄSTÄRÄKIT, ERITYISTEEMANA 1
Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

53 Yhteystiedot: Prof. Anne Birgitta Pessi (ent. Yeung) Tutkijakollegium
PL 4 (Fabianinkatu 24) 00014 Helsingin yliopisto Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki