Eko- ja lähiruokailta Jyväskylän kaupunginkirjasto

Esitys aiheesta: "Eko- ja lähiruokailta Jyväskylän kaupunginkirjasto"— Esityksen transkriptio:

1 Eko- ja lähiruokailta 23.11.2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto
Pentti Seuri

2 Maatalouden ympäristövaikutukset
maankäyttö (maisema, eliölajit, avoimet näkymät) eroosio (vesi, tuuli, kasvipeitteisyys) luonnonvarat (kasvinravinteet, energia) kasvihuoneilmiö (fossiilinen energia, viljelymaa, kotieläimet) maatalouskemikaalit (pinta- ja pohjavedet) ravinnekuormitus (pinta- ja pohjavedet, Itämeri) GMO (evoluutio, biodiversiteetti) Maatalous vaikuttaa ympäristöömme mitä moninaisimmin tavoin. Meillä Suomessa vesistöjen ravinnekuormituksella on ehkä suurin merkitys. Muitakaan vaikutuksia ei ole syytä unohtaa.

3 Ravinteet kiertävät; energia virtaa
Keskeinen ero ravinteiden ja energian välillä: Ravinteet noudattavat aineen häviämättömyyden lakia ja ovat näin ikuisessa kiertokulussa; ravinteet eivät voi koskaan loppua Energia noudattaa entropialakia, minkä mukaan energian hyödyntämisessä tapahtuu aina tappioita, joiden seurauksena ennen pitkää kaikki energia on muuttunut hyödyttömäksi (lämpöenergiaksi); ellei energiaa saada jatkuvasti lisää, se loppuu ennen pitkää; ekosysteemin ainoa kestävä energialähde on auringon säteilyenergia

4 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot
Aineen kiertokulku Auringon valoenergia Biodiversiteetti (vapaa kilpailu) Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa (fossiilista) Monokulttuurit, puhdaskasvustot Maatalous vaikuttaa ympäristöömme mitä moninaisimmin tavoin. Meillä Suomessa vesistöjen ravinnekuormituksella on ehkä suurin merkitys. Muitakaan vaikutuksia ei ole syytä unohtaa.

5 Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero
1) ulkopuolinen tuotantopanos KASVI tuotos jäte (kuormitus) 2) ulkopuolinen tuotantopanos KOTIELÄIN tuotos jäte (kuormitus) Vaikka maataloustuotanto perustuu elollisen luonnon toimintaan - kasvien ja eläinten kasvuun – aiheutuu maataloudesta merkittävä ympäristökuormitus. Tämä johtuu ensisijassa siitä, että kasvintuotanto ja kotieläintuotanto on irrotettu toisistaan ja ravinteiden kiertokulku on estynyt.

6 Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero
3) KASVI RAVINTEET KASVINSYÖJÄ PETOELÄIN HAJOTTAJAT

7 Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaerot
periaatekaaviot 1 ja 2 kuvaavat maatalouden kasvituotantoa (1) ja kotieläintuotantoa (2) koska tuotannossa merkittävä osa tuotantopanoksista, esim. ravinteista, tulee tilan ulkopuolelta sekä kasvintuotanto ja kotieläintuotanto tapahtuvat erillään, syntyy varsinaisen tuotannon lisäksi huomattava ympäristökuormitus luonnon ekosysteemissä (3) ravinteet ovat ikuisessa kiertokulussa -> ei tarvita systeemin ulkopuolisia ravinteita eikä aiheuteta ympäristön ravinnekuormitusta

8 Puutteellisen ravinteiden kierron seuraukset
Puutteellinen ravinteiden kierto on ehkä tärkein syy maatalouden aiheuttamiin haitallisiin ympäristövaikutuksiin; useimmat maatalouden ympäristövaikutukset aiheutuvat puutteellisesta ravinteiden kiertokulusta joko suoraan tai välillisesti Ravinnekuormitus Maaperän köyhtyminen Kasvihuonekaasupäästöt (menetettyjen ravinteiden korvaaminen) Kasvinsuojeluongelmat, torjunta-aineiden haitat (yksipuolinen viljely) Uusiutumattomien resurssien kuluttaminen (fosfori, energia) Biodiversiteetin köyhtyminen (yksipuolinen viljely, heikko viljavuus  tarvitaan enemmän viljelymaata

9 Maatalouden ympäristövaikutukset
Maatalouden ympäristövaikutukset kulminoituvat globalisaatioon, joka on ihmisten rakentama poliittinen toimintatapa Luonnonekosysteemin toimintatapaa ei voida poliittisilla päätöksillä muuttaa mihinkään! Maatalous vaikuttaa ympäristöömme mitä moninaisimmin tavoin. Meillä Suomessa vesistöjen ravinnekuormituksella on ehkä suurin merkitys. Muitakaan vaikutuksia ei ole syytä unohtaa.

10 Maatalouden ympäristövaikutukset
Maatalous on ihmisen keskeisin ravinnonlähde Globaali maailmantalous merkitsee ravinnon tuotannon ja kulutuksen irtautumista toisistaan Uusien tuotantoteknologioiden ja maailmankaupan avulla on voitu ”unohtaa” ihmisen riippuvuus ekologisesta kantokyvystä Maatalous vaikuttaa ympäristöömme mitä moninaisimmin tavoin. Meillä Suomessa vesistöjen ravinnekuormituksella on ehkä suurin merkitys. Muitakaan vaikutuksia ei ole syytä unohtaa.

11 Maatalouden ympäristövaikutukset
Luonnonekosysteemit toimivat AINA paikallisesti (toki globaalissa vuorovaikutuksessa). YMPÄRISTÖONGELMAT OVAT GLOBAALI ONGELMA, MUTTA RATKAISUT PAIKALLISIA! Maatalous vaikuttaa ympäristöömme mitä moninaisimmin tavoin. Meillä Suomessa vesistöjen ravinnekuormituksella on ehkä suurin merkitys. Muitakaan vaikutuksia ei ole syytä unohtaa.

12 Kantokykymatematiikkaa
Ihmisen vuotuinen ravinnon energiatarve on n. 300 RY (1 RY = 1 kg ohraa) Keskimääräinen hehtaarisato on 3000 RY 1 ha elättää 10 ihmistä Kotieläimet muuntavat rehua 5 – 40 % energiahyötysuhteella ihmisravinnoksi => Satoa/(peltoa) tarvitaan 2,5 – 20 –kertainen määrä Maatalous vaikuttaa ympäristöömme mitä moninaisimmin tavoin. Meillä Suomessa vesistöjen ravinnekuormituksella on ehkä suurin merkitys. Muitakaan vaikutuksia ei ole syytä unohtaa.

13 Miten kuvata ravinteiden hyödyntämistä?
kg % Tila lannoite panos lanta korjattu sato tuotos kasvi kotiel. Pel Portt Kar Pri kuormitu A 100 - 80 20 B 100-40 =60 40 62 60 C 120-20 =100 120 17

14 Ravinnetalouden tehostaminen
Kotieläintuotannon ja kasvintuotannon integrointi Paikallinen kulutus => synnyttää monipuolista paikallista tuotantoa Kulutuksen ja tuotannon välille luotava vuorovaikutus (ravinteiden kierrätys) Kotieläintuotteiden kulutuksessa pitäydyttävä kohtuudessa Olemassaolevista ruokajärjestelmistä luomutuotanto korostaa em. seikkoja, mutta luomussakin paljon kehitettävää Paikallisuus ymmärrettävä välttämättömyytenä ympäristön tilan hallinnassa Maatalouden harjoittaminen merkitsee aina jonkinlaisia ravinnetappioita. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että peltoalassa ja maatalouden kokonaistuotannossa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Maatalouden aiheuttamat ympäristöongelmat ovat kuitenkin puhjenneet vasta viimeisten vuosikymmenten aikana (1970-luvulta lähtien). Samana aikana lannoitteiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti, samoin maatalouden erikoistuminen on tapahtunut 1970-luvulta lähtien.

15 Typen kiertokulku Suomen maataloudessa (2002)
Tappiot pellosta 58 RUOKA 27 (13 +14) Typpeä maatalouteen 100 SATO 70 Kasvi- Kasvi-tuotanto tuotteet 13 Pellolle = 128 Kotieläin- tuotteet 14 Tuontirehu 7 Lannan varastotappiot 15 Lanta peltoon REHU 57 + 7 Luvut ovat suhdelukuja (100 = kaikki maatalouteen tuleva typpi). Samalla luvut ovat myös typpikiloja/peltohehtaari, koska keskimäärin maatalouteen tulee n. 100 kg/ha typpeä vuodessa. 35 Kotieläin-tuotanto LANTA 50

16

17 Primäärityppitase Sato Primääri-typpi Primääri-typpitase
Taseen ylijäämä N kg/ha % Koko maatalous 74 100 78 Kasvinvil-jelytilat 60 90 67 40 Kotieläin-tilat 88 110 80 116 Typen käytön tehokkuus maataloudessa ja erikseen kasvinviljely ja kotieläintiloilla = primäärityppitase ulkopuolinen typpipanos = primäärityppi, sisältää väkilannoitteet, laskeuman ja biologisen typen sidonnan primäärityppitase = sato/primäärityppi * 100 = montako % primääritypestä korjataan satona talteen ulkopuolinen typpipanos = primäärityppi, sisältää väkilannoitteet, laskeuman ja biologisen typen sidonnan primäärityppitase = sato/primäärityppi * 100 = montako % primääritypestä korjataan satona talteen Taulukon ensimmäisellä rivillä on koko maatalouden typpitase: Sadossa korjataan talteen 74 kg/ha typpeä, sen tuottamiseksi maatalouteen lisätään 100 kg/ha ulkopuolista typpeä. Primäärityppitase on siis 74 %. Vertailun vuoksi mukana on myös kuormitus, joka on 78 kg/ha (eli maatalouteen tulleesta 100 kg/ha typpipanoksesta on tuotteiden mukana poistunut 22 kg/ha ja loppu 78 kg/ha on menetetty tappioina). Toisella rivillä on Suomen maatalouden karjattomien tilojen typpitase: Sadossa korjataan talteen 60 kg/ha (vastaa 3300 kg/ha ohrasatoa), sen tuottamiseksi on käytetty 90 kg/ha ulkopuolista typpeä. Primäärityppitase on siis 67 %. Jos kasvinviljelytiloilla ei olisi lainkaan kiertäviä typpipanoksia, olisi kuormitus 90 kg/ha – 60 kg/ha = 30 kg/ha. Tässä on kuitenkin arvioitu, että kasvinviljelytiloilla on 10 kg/ha kiertäviä typpipanoksia (esim. siemeniä; epäkuranttia satoa, joka palautetaan peltoon; karjanlantaa karjatiloilta), minkä vuoksi kuormitus on 40 kg/ha. Kolmannella rivillä on Suomen maatalouden karjatilojen typpitase: Sadossa korjataan talteen 88 kg/ha (vastaa 4500 kg/ha kuivaheinäsatoa), sen tuottamiseksi on käytetty 110 kg/ha ulkopuolista typpeä. Primäärityppitase on siis 80 %. Koska kotieläintilat ovat hankkineet rehua kasvinviljelytiloilta (ei sisälly kasvinviljelyn ulkopuoliseen typpeen), on niillä niin paljon typpeä, että siitä jää yli 116 kg/ha kotieläintuotteiden myynnin jälkeen. (Taulukossa ei siis ole tietoja näkyvissä kotieläintilojen rehuostoista. Ostorehun määrä on n. 30 kg/ha, jolloin yhteensä kotieläintilat hankkivat 140 kg/ha typpeä, tästä n. 24 kg/ha poistuu kotieläintuotteiden mukana, loput 116 kg/ha menetetään tappioina)

18 Seitsemän luomutilan typpitalous (Seuri 2005)
kg/ha % - Farm Tuot.-suunta Primääri N-panos N pellolla N-sato primääritase Pelto-tase Portti-tase Kierrätys-kerroin N-ylijäämä 1 maito 60 92 69 115 75 34 1,53 40 2 68 108 111 30 1,6 49 3 53 83 56 106 1,56 44 4 Naud.-liha 113 84 122 74 18 1,64 5 65 73 20 1,74 6 Naud.liha/vilja 52 89 50 62 17 1,7 48 7 Vuohi/vihannes 45 80 1,3 55