Virtsainkontinenssi pirkko.abdelhamid@savonia.fi.

Esitys aiheesta: "Virtsainkontinenssi pirkko.abdelhamid@savonia.fi."— Esityksen transkriptio:

1 Virtsainkontinenssi

2 Virtsaelinten anatomiaa
Virtsaelimet Virtsaelinten tarkoitus on johtaa virtsa pois munuaisista ja kehosta. Elimet on yleensä jaettu ylempiin ja alempiin virtsateihin. Ylemmät virtsatiet käsittävät munuaiset, munuaisaltaan ja kaksi virtsajohdinta. Alemmat virtsatiet käsittävät rakon ja virtsaputken. 1. Munuaiset 2. Virtsajohdin 3. Virtsarakko 4. Virtsaputki

3 VIRTSANPIDÄTYSKYKY EDELLYTTÄÄ
Normaalia virtsarakon ja –putken sekä tukielinten rakennetta ja hermostollista säätelyä normaalia aivotasoista estotoimintaa Normaalia virtsaputken sulkumekanismin toimivuutta, virtsarakon venyvyyttä ja toimivuutta terveitä virtsateiden seinämiä

4 KÄSITTEITÄ normaali diureesi noin 1.5-2 l/vrk
polyuriadiureesi yli 2 l/vrk oliguriadiureesi ml/vrk anuriadiureesi alle 100 ml/vrk dysuria hematuria pollakisuria nykturia retentio urinae residuaalivirtsa

5 VIRTSAINKONTINENSSI Tahatonta virtsaputken kautta tapahtuvaa virtsankarkailua on objektiivisesti todettavissa aiheuttaa sosiaalista, psyykkistä tai hygieenistä ongelmaa

6 VIRTSANKARKAILUN LUOKITUS
Ponnistus- eli stressi-inkontinenssi Pakko- eli urge inkontinenssi Sekatyyppinen inkontinenssi Ylivuotoinkontinenssi Jälkitippuminen

7 Virtsankarkailu ponnistelujen yhteydessä on enimmäkseen naisten vaiva
Ponnistus eli stressi inkontinenssi Virtsankarkailu ponnistelujen yhteydessä on enimmäkseen naisten vaiva Virtsaa karkaa esimerkiksi yskittäessä, painavia esineitä nostettaessa tai fyysisen harjoittelun yhteydessä. Ponnistaessa paine vatsan alueella kasvaa. Jos lantionpohjan lihakset ovat heikentyneet, voi virtsaputki tällöin siirtyä pois paikoiltaan. Tämän seurauksena virtsaputkessa oleva virtsaputken sulkijalihas, jonka tehtävänä on pidätellä virtsaa, ei toimi.

8 Lantiopohjan lihakset ja sulkijalihas voivat heikentyä ja mahdollisesti vaurioitua raskauden ja synnytyksen aikana.  Vaihdevuosien yhteydessä estrogeenin määrä laskee. Estrogeenin vajaus haurastuttaa limakalvoja lisäten virtsankarkailun riskiä. Joissain tapauksissa miehet voivat potea stressi-inkontinenssia. Tällöin se voi johtua eturauhasongelmaa korjaavan operaation seurauksena tai selkävammasta.

9 Yliaktiivinen rakko / Pakkoinkotenssi
Sekä miehet että naiset voivat potea yliaktiivista rakkoa. Virtsarakko, joka on lihas, supistuu hallitsemattomasti lähettäen aivoille viestejä virtsaamistarpeesta, jota ei oikeasti ole. Tiheä virtsaamistarpeen tunne ja useasti vessassa käynti ovat yleiseimmät yliaktiivisen rakon oireita. Useat tätä potevat henkilöt kärsivät myös kiireellisestä virtsaamistarpeesta, joka on niin voimakkaasta ettei sitä voi pidätellä. Tällöin rakko äkkiä odottamattomasti tyhjenee.

10 Sekainkontinenssi Stressi-ja pakkoinkontinenssin yhdistelmää kutsutaan sekainkontinenssiksi. Usein toinen vaivoista määräävämpi, jolloin hoito kohdistetaan eniten epämukavuutta aiheuttavaan vaivaan.

11 Ylivuotoinkontinenssi
Ylivuotoinkontinenssi on lähes ainoastaan miesten vaiva. Rakon puutteellisesta tyhjentymisestä kärsivät miehet voivat poteta tätä vaivaa. Rakon täyttyessä voi esiintyä virtsankarkailua. Karkailua voi esiintyä ponnistelujen yhteydessä. Pientä karkailua voi esiintyä jatkuvastikin. Ylivuotoinkontinenssin aiheuttaja on useimmiten laajentunut eturauhanen. Se voi myös johtua sairaudesta kuten MS-taudista tai diabeteksestä. Selkäydinvamma voi myöskin johtaa tämän tyyppiseen ongelmaan.

12 VIRTSANKARKAILUN VAIKUTUKSET
kehoon kohdistuvat rajoitukset elämänlaadun heikkeneminen epämukavuus psyykkiset ongelmat itsekunnioituksen menetys taloudelliset vaikeudet sosiaalinen eristäytyminen

13 Ongelman kartoitus ongelman olemassaolo
aikaisempi hoito; tuloksellisuus haitta-aste; selviytyminen sen kanssa alempien virtsateiden muut oireet aikaisemmat / nykyiset sairaudet, hoito ja lääkitys ravinto- ja juomatottumukset vatsantoiminta seksuaalitoiminnot

14 5021 Erittäminen (ShTaL) Ruuansulatukseen, virtsateiden toimintaan,
verenvuotoon ja muuhun erittämiseen liittyvät osatekijät FinCC

15 5031 Virtsaamiseen liittyvät häiriöt
5032 Virtsan pidätyskyvyttömyys 5033 Jäännösvirtsa 5034 Virtsaumpi 5035 Tihentynyt virtsaaminen 5037 Vähentynyt virtsaneritys 5038 Virtsaamisvaikeus 5039 Lisääntynyt virtsaneritys 5040 Verivirtsaisuus 5041 Virtsaamisen muu häiriö

16 HOITOTYÖN TAVOITTEENA
Potilas uskaltaa tuoda virtsankarkausongelmansa esille Potilaan oireiden luonne ja syy selviävät Potilaan virtsanpidätyskyky paranee/palautuu Potilas ymmärtää, mihin hoitomenetelmillä pyritään motivoituu hoitomenetelmien käyttöön osaa toteuttaa oman osuutensa hoidosta

17 ShToL 1032 Virtsaamisen seuranta
1035 Munuaisten ja virtsateiden toiminnan Ylläpitäminen 1044 Virtsaamiseen liittyvä ohjaus 1033 Virtsamäärän seuraaminen 1034 Virtsan laadun seuraaminen 1036 Kestokatetrihoidon toteuttaminen 1037 Kertakatetroinnin toteuttaminen 1038 Virtsateiden tai rakon huuhteleminen 1039 Kystostomoidun potilaan hoito 1040 Virtsan pidätyskyvyttömyyden hoitaminen 1043 Virtsanerityksen edistäminen

18 AUTTAMISMENETELMIÄ käyttäytymistekniikat ja virtsaamistoimintojen harjoittelu rakkovalmennus lantiolihasharjoitukset lääkehoito katetrointi kirurginen hoito apuvälineet

19 Yleisimmät WC:ssä käyttämisen tavat
WC:ssä käytön muoto Kuvaus Aikataulun mukainen (Scheduled toileting) Henkilön vieminen WC:hen tai asettaminen astialle säännöllisin väliajoin riippumatta siitä, onko hänellä virtsaamisen tarvetta Yksilöllinen, säännöllinen (Habit training) Henkilön käyttäminen säännöllisesti WC:ssä hänen omiin tapoihinsa perustuvan mallin mukaisesti Johdateltu (Prompted voiding) Säännöllinen yhteydenotto henkilöön, jolloin tarjotaan mahdollisuutta WC:ssä käyntiin. WC:ssä käytetään vain mikäli henkilö kannustavan johdattelun jälkeen haluaa käydä virtsalla.

20 YKSILÖLLISET APUVÄLINEVALINNAT
potilaan ikä ja sukupuoli liikkumiskyky ja itsenäinen selviytyminen virtsankarkailun tyyppi ja vaikeusaste potilaan toiveet

21 APUVÄLINEET imukykyiset apuvälineet/vaipat
virtsaa keräävät apuvälineet hälytysalustat