Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen Avustukset uudessa toimintamallissa Tuula Martikainen 22.11.2006.

Esitys aiheesta: "Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen Avustukset uudessa toimintamallissa Tuula Martikainen 22.11.2006."— Esityksen transkriptio:

1 Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen Avustukset uudessa toimintamallissa Tuula Martikainen

2 Tampereen kaupungin palvelutuotannon organisaatio 1.1.2004
Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Sähkölaitoksen johtokunta Kaupunginhallitus Liikennelaitoksen johtokunta Tampere Veden johtokunta Kaupunginjohtaja Tilakeskuksen johtokunta Tietotekniikkakeskuksen johtokunta Konsernihallinto Elinkeino- lautakunta Auto- ja konekeskuksen johtokunta Aluepelastuslaitos Sosiaali- ja terveys- lautakunta Koulutus- lautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aika- lautakunta Tekninen lautakunta Ympäristö- lautakunta

3 Tämän hetken toimintamalli, ollut voimassa 1990-luvun alausta.
Toimintaympäristö Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan organisaatiokaavio Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Sara Hildénin taidemuseon johtokunta Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen Hallintopalvelu- keskus Hallintopäällikkö Ismo Kallonen Hallinto- ja suunnittelupalvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Kirjastotoimi Kirjastotoimen- johtaja Tuula Haavisto Kaupunginkirjasto Pirkanmaan maakuntakirjasto Kulttuuritoimi Kulttuuritoimenjohtaja Jaakko Masonen Kulttuuripalvelut Nuorisopalvelut Kaupunginorkesteri Liikuntatoimi Liikuntatoimen- johtaja Pekka Paavola Liikuntapalvelut Käyttöpalvelut Museotoimi Museotoimen-johtaja Toimi Jaatinen Historialliset museot Taidemuseot Näyttelyt Yhteisöpalvelut Työväenpisto Rehtori Matti Saari Sara Hildén -akatemia Rehtori Heli Tiainen Sara Hildénin taidemuseo Museonjohtaja Riitta Valorinta Tämän hetken toimintamalli, ollut voimassa 1990-luvun alausta. Päivitetty © 2005 Tampereen kaupunki

4 Miksi toimintamallin uudistusta tarvitaan?
Tulevaisuuden näkymät haastavat uudistumaan väestö ikääntyy palvelutarpeet kasvavat koko ajan rahat eivät riitä kattamaan tarvittavia palveluita kaupungin omasta henkilökunnasta merkittävä osa jää eläkkeelle kuntalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään on vahvistettava Peruskysymyksenä miten vastata lisääntyvään palvelutarpeeseen, kun resurssit eivät kasva samassa suhteessa Lähtökohtana oman palvelutuotannon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä uusien palvelutuotannon vaihtoehtojen etsiminen

5 Toimintamallin uudistuksen tavoitteet
Poliittisen päätöksenteon vahvistaminen valtuuston strategisen ohjausvallan kasvattaminen luottamushenkilöpäätöksenteon vahvistaminen poliittisen johtamisen ja virkamiesjohtamisen työnjaon selkeyttäminen tilaajan ja tuottajan tehtävien eriyttäminen Palvelutuotannon tehostaminen prosessiajattelun toteuttaminen - poikkihallinnollisuus keskittyminen ydintehtäviin vaihtoehtoisten tuotantotapojen etsiminen Strategisen johtamisen vahvistaminen konsernijohtamisen uudistaminen omistajaohjauksen varmistaminen

6 Kaupunginhallituksen
Organisaatiorakenne 2007 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen jaostot Tarkastuslautakunta Tarkastus- toimikunta Suunnittelu- jaosto Henkilöstö- jaosto pormestari Keskusvaalilautakunta Tilaajalautakunnat Konsernihallinto Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeino- lautakunta Sivistys- ja elämänlaatu- palvelujen lautakunta Toimintakykyä ja terveyttä edistävien palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Yhdyskunta- lautakunta Tilaaminen Hallinto ja henkilöstö Talous ja strategia Omistaja- ohjaus ja maapolitiikka apulais- pormestari apulais- pormestari apulais- pormestari apulais- pormestari johtaja johtaja johtaja johtaja viestintä, kv-asiat ja sisäinen tarkastus palvelusopimukset Ulkoiset liikelaitokset Sisäiset liikelaitokset Hyvinvointipalvelut Yhdyskunta- tuotanto Palvelu- keskukset Sähkölaitos (johtokunta) Tilakeskus (johtokunta) Sosiaali- ja terveyspalv. palvelutuotantojohtaja Sivistyspalvelut palvelutuotantojohtaja Suunnittelu- palvelut Viran- omais-palvelut Taloushallinto Liikennelaitos (jk) Tietotekniikka- keskus (jk) Hallintopalvelut Tampere Vesi (jk) Auto- ja kone- keskus (jk) johtokunta Avopalvelut Laitoshoito sairaanhoito Erikois- Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Päivähoito ja perusopetus TAMK Katu- ja viher- tuotantoliikelaitos Työterveyshuolto (jk) Tampereen Ateria (jk) Tampereen logistiikka (jk) Aluepelastuslaitos jk jk jk jk jk hall jk Kehittämisyksikkö

7 palvelutuotantojohtaja palvelutuotantojohtaja
Konsernin johtoryhmä 2007 pormestari johtaja Lasse Eskonen johtaja Pekka Palola johtaja Juha Yli-Rajala johtaja Esa Kotilahti apulais- pormestari apulais- pormestari apulais- pormestari apulais- pormestari Tilaaminen Hallinto ja henkilöstö Talous ja strategia Omistaja- ohjaus ja maapolitiikka Lasten ja nuorten palvelut Osaamis- ja elinkeino- palvelut Sivistys- ja elämänlaatu- palvelut Toimintakykyä ja terveyttä ed. palvelut Ikäihmisten palvelut Yhdyskunta- palvelut Hyvinvointipalvelut palvelutuotantojohtaja Päivi Sillanaukee palvelutuotantojohtaja Asko Koskinen sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut

8 Muutokset poliittisessa johtamisessa
Pormestarijärjestelmään siirtyminen pormestari neljä apulaispormestaria Tilaaja-tuottaja –mallin vaikutukset poliittiseen johtamiseen tilaajalautakunnat tuotannon johtokunnat Suoran demokratian lisääminen alueellisen osallistumisen malli

9 Tamperelainen pormestarimalli
päätoiminen luottamushenkilö valtuusto valitsee valtuustokaudeksi (ensimmäinen kausi ) valitaan valtuutetuista, vastuullinen valtuustolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja rinnalla ei toimi kaupunginjohtajaa, muina esittelijänä toimivat konsernihallinnon johtajat ja apulaispormestarit johtaa sekä tilaaja- että tuottajaorganisaatioita Apulaispormestarit (4) päätoimisia luottamushenkilöitä asiakasprosessien perusteella muodostettujen lautakuntien puheenjohtajia, vastaavat 1-2 ydinprosessista eivät ole organisaatioiden johtajia tilaajalautakuntien esittelijöinä toimivat tilaajatoiminnasta vastaavat viranhaltijat

10 Tilaaja – tuottaja-mallin ominaispiirteitä
tilaaja ja tuottaja on kyettävä erottamaan toisistaan tilaajan ja tuottajan välille muodostetaan markkinoita muistuttava suhde eli ns. näennäismarkkinat palvelujen tilaaminen kuuluu kunnan poliitikkojen ja heitä avustavien viranhaltijoiden tehtäviin (”mitä palveluja tarvitaan”) palvelujen tuottaminen kuuluu tilaajasta riippumattomille tuottajayksiköille (”miten palvelu tuotetaan”) hierarkiaohjaus korvataan sopimustoiminnalla ja joissakin tapauksissa myös kilpailulla kysynnän ja talouden muutostilanteissa osapuolet joutuvat sopeuttamaan toimintaa sopimuksien puitteissa ideaalimallissa tuottajalla on suuri vapaus päättää mm. resursseistaan

11 Tilaaja – tuottaja-perusmalli
Kaupunginhallitus Konsernihallinto Konserniohjaus Tilaaja Tuottaja SOPIMUS ohjaa järjestelmää määrittää tarjottavat palvelut hyväksyy palvelun tuottajat kilpailuttaa, päättää hankinnasta rahoittaa järjestelmän (budjetti) valvoo järjestelmää - vastaa tuotanto-organisaatiosta kehittää palvelutuotantoa kehittää osaamista ja laatua rahoittaa toimintansa myynnillä kilpailee markkinoilla huolehtii asiakassuhteista

12 Tilaaja–tuottaja-malli 2007
Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus pormestari Konsernihallinto tilaa- minen hallinto ja henkilöstö talous ja strategia omistaja- ohjaus ja maapolitiikka Tilaajalautakunnat Hyvinvointi- palvelut konserniohjaus tilaajalauta-kuntien tuki sosiaali- ja terveys sivistys Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta apm johtokunnat Yhdyskunta- tuotanto Osaamis- ja elinkeinolautakunta apm palvelu- sopimukset johtokunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Ulkoiset liikelaitokset Toimintakykyä ja terveyttä edistävien palvelujen lautakunta apm johtokunnat Sisäiset liikelaitokset Ikäihmisten palvelujen lautakunta johtokunnat Palvelu- keskukset Yhdyskunta- lautakunta apm

13 Tilaajalautakunnat Tilaajalautakunnat Lasten ja nuorten palvelut Osaamis- ja elinkeino- palvelut Elämänlaatu- ja sivistys- palvelut Toimintakykyä ja terveyttä edistävät palvelut Ikäihmisten palvelut Yhdyskunta- palvelut apulaispormestarit Tilaajalautakunnat määrittävät tarjottavat palvelut, valitsevat palvelun tuottajat, rahoittavat palvelutuotannon sekä arvioivat tuotantojärjestelmän toimivuutta, tilaajalautakunnat päättävät avustuksista Lautakuntarakenne perustuu prosessiajatteluun asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet lähtökohtana ikäryhmäjako lapset ja nuoret – ikäihmiset, muut hyvinvointipalvelut jaettu kolmeen ydinprosessiin yhdyskuntapalvelut erikseen Lautakuntien puheenjohtajana on päätoiminen apulaispormestari, esittelijöinä toimivat tilaajapäälliköt Tilaajalautakunnan jäsenet ovat kaikki valtuutettuja (tai varavaltuutettuja) myös apulaispormestarin täytyy olla valtuutettu Lautakunnat vastaavat myös tarvittavasta viranomaistoiminnasta

14 Avustettavien yhteisöjen toiminnan ohjaus ja valvonta
Yleisavustukset (toiminta-avustukset): yhteisön sääntöjen mukaisen toiminnan tukemiseen ei varainhankintaan tai liiketoiminnan kuluihin ei sellaiseen toimintaan, johon on myönnetty erillistä projekti- tai kohdeavustusta huomioidaan avustettavan toiminnan laatu ja laajuus toiminnan on edistettävä kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttamista toiminnan on tuettava ja täydennettävä kaupungin toimintaa myöntäjä voi asettaa avustuksen käytölle erityisiä ehtoja

15 Avustettavien yhteisöjen toiminnan ohjaus ja valvonta
Hakemukseen liitetään viimeisin vahvistettu tilinpäätös: toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase sekä tilintarkastuskertomus kuluvan vuoden talousarvio toimintasuunnitelma yhteisön säännöt (jollei ole aikaisemmin toimitettu tai niissä on tapahtunut muutoksia) tiedot puheenjohtajasta, rahastonhoitajasta ja tilintarkastajista selvitys ed. vuoden avustuksen käytöstä selvitykset kaikista kaupungin eri yksiköiden avustamasta toiminnasta rekisteröimättömille ryhmille avustusta vain poikkeustapauksissa tarvittaessa saajan annettava myöntäjän harkitsemia selvityksiä ja tilityksiä

16 Avustettavien yhteisöjen toiminnan ohjaus ja valvonta
Maksatus yli euroa – kuukausittain tasasuurina erinä euroa 2-4 erässä enintään euroa: yhdellä kertaa aikaisintaan maaliskuussa tarvittaessa pienemmissä erissä mahdollisuus avustusennakkoihin (sitoumus palautuksesta, jos avustuksen saannin ehdot eivät täyty)

17 Avustettavien yhteisöjen toiminnan ohjaus ja valvonta
Maksetut ennakot ja myös maksetut avustukset voidaan vaatia palautettaviksi, jos asiakirjoja, selvityksiä tai tilityksiä puuttuu, avustusehdot eivät kaikilta osin toteudu tai mikäli avustettava kohde, tapahtuma tai hanke ei toteudu, se poikkeaa oleellisesti avustuspäätöksestä tai kaupunki on saanut virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa

18 Avustettavien yhteisöjen toiminnan ohjaus ja valvonta
Kohde- tai projektiavustukset (tuotantotuet) saa käyttää vain myönnettyyn tarkoitukseen myös ns. tappiontakuu on kohdeavustus haettava ennen avustettavan hankkeen tai tapahtuman toteuttamista ei saa käyttää muuhun kuin myönnettyyn tarkoitukseen anomukseen liitettävä projektin talousarvio ja rahoitussuunnitelma sekä selvitys yhteistyökumppaneista maksetaan päätöksessä tai erillisessä sopimuksessa sovitussa aikataulussa

19 Avustettavien yhteisöjen toiminnan ohjaus ja valvonta
Yhteisön hallinto ja talous oltava voimassa olevien lakien mukaan järjestetty kaupungin sisäisellä tarkastuksella oikeus tarkastaa hallintoa ja tilejä avustus kirjattava myöntämisvuoden tuloksi seuranta: yhteisön sisäinen hallinnointi ja talous yli euron avustukset: asiakirjat sisäiselle tarkastukselle 1.8. mennessä

20 Kaupungin avustukset ydinprosesseittain
Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ostopalvelut (mm. nuorisoasema, sijaishuollon palvelut, osa lapsiperheiden kodinhoitopalveluista) Pysyväisavustukset (mm. nuorten turvatalo, ensi- ja turvakoti, opiskeluterveydenhuolto, osa lapsiperheiden kodinhoitopalveluista) Yhteisöavustukset (ent. sote) Nuorisoavustukset (ent. kuvala) Toiminta-avustukset (ent. kopla)

21 Kaupungin avustukset ydinprosesseittain
Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Entiset kuvalan avustukset: Taidelaitokset (isot laitokset ja laki- sääteistä valtionosuutta saavat) Taidelaitokset ja kulttuuriyhteisöt Kulttuuri- ja harrastusjärjestöt Sivistysjärjestöt Maahanmuuttajayhteisöt Ammattitaiteilijoiden työskentelyapurahat ja jatkokoulutusapurahat Museoavustukset Toiminta-avustukset urheiluseuroille, erityisliikunnan toiminnan tukemiseen, suurtapahtumiin ym. Muut: Vapaa sivistystyö (Näpsä aikuisten osuus, Ahjolan tilavuokra)

22 Kaupungin avustukset ydinprosesseittain
Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Ostopalvelut Pysyväisavustuket Yhteisöavustukset (ent. sote) Ikäihmisten palvelujen lautakunta Pysyväisavustukset Eläkeläisjärjestöjen kulttuuriavustukset (ent. kuvala)

23 Uudet menettelyt 2007 Ryhmä 1:
Ostopalvelusopimukset ja sopimuksiin perustuvat yhteistyösopimukset tilaajalautakunnat päättävät ostopalvelujen kilpailutuksesta päätösten delegoinnit käsitellään uusissa lautakunnissa Ryhmä 2: Pysyväisluonteiset avustukset haku joulukuun loppuun päätökset tammikuun lautakunnissa suora tiedotus yhteisöille ja yhdistyksille

24 Uudet menettelyt 2007 Ryhmä 3: Muut toiminta-avustukset
haku helmikuun loppuun lehti-ilmoitukset to ennakot maaliskuussa tilinpäätösasiakirjat toimitettava toukokuun loppuun mennessä lautakuntapäätökset elokuussa postitus ydinprosesseille, paitsi kulttuuriavustukset kulttuuritoimistoon ja liikunta-avustukset liikuntatoimeen avustusten vastikkeellisuuttaa lisätään: avustusmäärärahojen kohdentaminen ja tuotantotuet

25 Kohdeavustukset Kulttuuritoimistoon: kulttuuritoimenjohtajalle osoitetut anomukset (kulttuuri ja nuoriso) Liikuntatoimeen: liikuntatoimenjohtajalle osoitetut anomukset