Ikääntyneiden asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi.

Esitys aiheesta: "Ikääntyneiden asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi."— Esityksen transkriptio:

1 Ikääntyneiden asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

2 Ikäihmisten asumistilanne
75-vuotta täyttäneistä vuoden 2008 lopussa Asui kotona =tavallisissa asunnoissa 89,4% (pääosin omistusasunnoissa) Tehostetussa palveluasumisessa 4,6% (s. 5-6%) Vanhainkodeissa tai terveyskeskusten pitkäaikaispaikoilla (=laitoshoidossa) 5,9% (s. 3%)

3 Ikääntyneiden asumistarpeet ja toiveet
Suuri osa haluaa asua nykyisessä asunnossa, myös syrjäseudulla Suuri osa muuttaa taajamaan tavallisiin jo olemassa oleviin asuntoihin Osa hakeutuu uusiin kohteisiin Osa muuttaa senioritaloihin ja palvelutaloihin Kakkos- ja kolmosasunnot, osa-aika-asuminen Asuminen ulkomailla

4 55+ asumistoiveet ja lähiympäristö
Palvelujen läheisyys (kauppa, pankki, posti, apteekki, terveydenhoitopalvelut ym.) Turvallinen asuinympäristö (kylä, kaupunginosa) Riittäviä harrastusmahdollisuuksia Monipuolisia liikuntamahdollisuuksia Toimiva joukkoliikenne/kuljetuspalvelut

5 Ikääntyvien asuminen hallitusohjelmassa
Tavoite on ikääntyvien kotona asumisen tukeminen Asuntojen esteettömyyttä ja toimivuutta edistetään (vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaus-avustukset, hissiavustus, korjausneuvonta) Erityisryhmien asumisen investointiavustus turvataan, ehtojen parantaminen, ml. palveluasumisen rahoitus ARAn rahoituksen käyttöalueen laajentamista palveluasumisessa selvitetään Edistetään paloturvallisuutta erityisryhmien asunnoissa ja selvitetään avustusten riittävyys

6 Ikääntyvät ja nykyinen asuntokanta
Myös ikääntyvien kohdalla kyse asumisesta tavallisissa asunnoissa (nykyisessä kodissa tai muutto toiseen) Hissien puute vähintään 3-kerroksisessa talossa, noin porrashuoneesta  yli asuntoa ja näissä yli 65-vuotiasta asukasta Asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyys avainkysymys Osa asunnoista varustetasoltaan puutteellisia

7 Esteettömyys- ja turvallisuusratkaisut
Esteettömyys, toimivuus ja turvallisuus tukevat toisiaan Tuki ja palvelut täydentävät asumisratkaisuja Yksilölliset ratkaisut, yksilöllinen avuntarve Asunto, asuinrakennus ja asuinympäristö  kysymys kokonaisuudesta, samoin esteettömyyden ja turvallisuuden edistämisessä

8 Ennakoiva korjaustoiminta ja ikääntyvien kotona asuminen
Pääosa tulevien vuosikymmenten asunnoista on jo rakennettu panostettava niiden asuttavuuden parantamiseen ikääntyneiden tarpeista lähtien, ml. elinympäristön kehittäminen Kyse monenlaisista asunnoista ja monenlaisista tarpeista; toimivuus, esteettömyys ja turvallisuus Tiedon ja opastuksen puute, korjaushankkeiden vaikeus, urakoitsijoiden löytäminen Kuntien korjausneuvonta vähäistä, korjausavustus

9 Ennakoiva korjaustoiminta ja ikääntyvien kotona asuminen
Korjaukset riittävän ajoissa, ei vasta kun toimintakyky huomattavasti alentunut ja esim. sairaalajakso takana Korjaukset suunniteltava hyvin, ammattilaisen asiantuntemus käyttöön Hyvinvointia tukevien kotikäyntien yhteydessä myös asuinolojen ja korjaustarpeiden arviointi Kunnissa hallintokuntien yhteistyötä, esim. sosiaali- ja terveystoimi sekä asunto-/tekninen toimi

10 Ennakoiva korjaustoiminta ja ikääntyvien kotona asuminen
Helppokäyttöisiä arviointimenetelmiä korjaustarpeen arviointiin, esim. TTS Ohjeistusta ja informaatiota asunnon muutostöistä ja asuntojen korjauksista Neuvonta- ja korjausrakentamispalveluja, esim. Peruskorjauskeskus Häme Oy

11 Ehdotuksia esteettömyyden, turvallisuuden ja toimivuuden parantamiseksi
- tiedon lisääminen esteettömyyttä ja turvallisuutta edistävistä ratkaisuista - kuntien rakennusvalvonnan rooli - ohjeistus - esteettömyyden arviointimenetelmät - kuntoarvioon esteettömyys- ja turvallisuustarkastelu - tekniset ratkaisut: hissi- ja muun teknologian kehittäminen - suunnittelijoiden koulutus - rahoitukselliset keinot - päätöksentekoprosessien kehittäminen jne.

12 Avustukset olemassa olevan asuntokannan korjaamiseen
Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustukset (ARA, kunnat) Avustukset liikuntaesteiden poistamiseen ja hissiavustus (ARA) Vammaispalvelulain mukaiset asunnonmuutostyöt (kunta)

13 Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustukset
Määrärahojen riittävyys, tuen ehdot (tulorajat, avustus%) Asunnon tai asuinrakennuksen asuinkäyttötarve ja –käyttöaika, toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja energiataloudelliset vaikutukset. Suurimpana kohteena ovat olleet wc- ja peseytymistilojen muutokset Vammaispalvelulaki on ensisijainen Ongelmana korjausneuvonnan vähäisyys

14 Syyt palvelu- ja senioritaloihin muuttoihin
Toimintakyvyn aleneminen, palvelujen tarve Palvelut kaukana Samanaikaisesti usein Omakotitalon huolto- ja ylläpito-ongelmat Asunnon/asuintalon esteellisyys, hissin puute Yksinäisyys, turvattomuuden tunne ja muut sosiaaliset syyt Pelko, ettei selviä tulevaisuudessa yksin/kaksin jne.

15 65-vuotta täyttäneiden dementian esiintyvyys
Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavat 2007 2012 2020 Osuus ikäluokasta 65-74 18 512 22 755 28 819 4 % 75-84 34 531 36 147 44 203 11% 85+ 34 285 42 757 53 799 35% Yhteensä 87 328 Näistä laitoshoidon /palveluasumisen tarpeessa (1/2) 43 664 50 829 63 415

16 Palveluasumisen tilanne
Suomeen tarvitaan lisää ikäihmisten palveluasumista Dementoituneiden palveluasumisen tarve aliarvioitu Huomio palveluasumistarvetta aiheuttaviin tekijöihin → lisäpanostus esim. kotihoitoon ja -palveluihin, omaishoidon tukeen, asunto-olojen parantamiseen STM:n Ikähoiva-työryhmän raportti valmistumassa Raija Hynynen ympäristöministeriö

17 Vanhusten palveluasumisen kehittäminen
Pitkäaikaislaitospaikkojen (vuodeosastot ja vanhainkodit) vähentäminen Vanhainkotien tulevaisuus?  peruskorjataanko palveluasumiseen Dementiaryhmäkotien tarve Pelkästäänkö tehostettua palveluasumista? Palveluasumisen laadun nosto fyysisten ratkaisujen osalta, peruskorjaustarve, yhden hengen huoneet  asunto tavoitteeksi Kestäviä ja pitkäaikaisia investointeja  hyvä tarvearviointi pohjaksi, rakennusten muunneltavuutta lisää Kysyttävä myös: Miten ja kuinka pitkälle kotona asumista tuetaan?

18 Senioritalot Omistus-, vuokra- tai asumisoikeuspohjaisia
Alaikäraja, yleensä 55 vuoden ikä, pariskunnista toinen vähintään tämän iän saavuttanut Keskeinen sijainti taajamassa Sijaitsevat lähellä olemassa olevia palveluja, esim. päivä-, palvelukeskuksia ja palvelutaloja Itse talossa yleensä vähän palveluja tarjolla, kuitenkin esim. ateriapalveluja Palveluneuvonta ja –ohjaus ”Mahdollisuus palveluihin”, läheisyys ja saatavuus, myös kotiin, muttei ostopakkoa

19 Muita ”välimuotoisia” asumisratkaisuja
Yhteisölliset ratkaisut, esim. Loppukiri Asukaslähtöiset ratkaisut, esim. Vaskikodin senioritalo Tampereella ”Turva-asunnot”  turvateknologian hyödyntäminen, asunnon muutostyöt Alueelliset palvelukeskukset/vanhustenkeskukset, joissa asumista ja palveluja, myös muille alueen asukkaille palveluja Erilaisia ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin ja toiveisiin!

20 Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Hollannin esimerkkejä
YM:n selvitys ikääntyneiden välimuotoisesta asumisesta (tavallisen asunnon ja laitoshoidon väliin jäävät ratkaisut), ns. ikäspesifit ratkaisut Vanhuus ja ”normaalisuus” asumisessa Laitoshoitoa vähän, Tanskassa ei ollenkaan Ikääntyneiden asuminen muun väestön keskuudessa, kanssakäymistä muiden kanssa Asuminen erotetaan palveluista ja palvelutarjonnasta  mutta toisaalta tarkastellaan kokonaisuutena Hyvä asumisen laatu, myös palvelutaloissa ja dementiahoivakodeissa Yhteisöllisyyttä, pienimittakaavaisuutta ja vaihtoehtoja!

21 Hollantilainen naapurustomalli ikääntyneiden asumisessa

22 Hollannin naapurustomalli
Palveluvyöhyke (Woonzorg zones) noin 60 naapurustossa Palvelukeskuksen ympärillä palveluvyöhyke, jossa asuntojen ja ympäristön soveltuvuus standardeja sopivampi ikääntyneille Tukiasuntoja, asumista palvelukeskuksesta tarjottavalla hoivamahdollisuudella tai palvelutaloasumista Hoiva-asuinalue Asumista kunnostetuissa asunnoissa, tukiasunnoissa elämänkaariasunnoissa tai ikääntyneiden asuintaloissa Paikalliset hoitokodit, pienimuotoista asumista tarjoavat asumisyksiköt ja ryhmäkodit Monen palveluntuottajan/toimijan palvelut ja aktiviteetit tarjolla + Infopisteet ja läheisen palvelukeskuksen palvelut Hoivaverkosto, vapaaehtoistoimijat, esim. Trynwalden (Välikangas, 2009)

23 Johtopäätöksiä muista maista
Ageing-in-Place ajattelu Naapurustomallimalli ja palveluvyöhykkeet Hollannissa Hoiva-asumisen palvelualueet Tanskassa  Asuinaluekohtaiset ratkaisut asumisessa ja palveluissa Suomessa: - Lisää vaihtoehtoja asumiseen ja palvelutarjontaan - Asiakkaan valinta ja itsemäärääminen, ei palvelu järjestelmän - Joustavampia rahoitusratkaisuja  palveluseteli, henkilökohtainen budjetti (Hollanti)

24 Kehittämisnäkökohtia Suomen kannalta
Ikäihmisten asunnot ovat pääosin jo rakennettu Olemassa olevan asunto- ja rakennuskannan kehittäminen ja käyttö Kaikille sopiva asuminen ja elinympäristöt (esteettömyys, elämänkaariasuminen, asuntojen muunneltavuus …) Myös ikäihmisille asumisvaihtoehtoja (seniori-aso, senioritalot, yhteisöasuminen jne.) Asuminen ja siihen liittyvät palvelut kokonaisuus Poikkitieteellistä ja –hallinnollista kehittämistyötä tarvitaan

25 Julkaisuja ympäristöministeriön nettisivuilta
 Asuminen  Ohjelmat ja strategiat  Ikääntyneiden kotona asuminen Senioritalotutkimus (2005) Kuntien toiminta ikääntyneiden kotona asumisen ja palvelujen kehittämisessä (2006) Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin (2007) Ikääntyneiden asumisratkaisut vuoden 2004 Asumis- ja varallisuustutkimuksen valossa (2008) Yhteisöllisyyttä, laatua ja vaihtoehtoja – Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen ratkaisuja Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa (2009)

26 Kiitos!