Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalvelujen toteuttamisen tueksi

Esitys aiheesta: "Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalvelujen toteuttamisen tueksi"— Esityksen transkriptio:

1 Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalvelujen toteuttamisen tueksi
Marja Rahkola, THL, STM –apuvälinetyöryhmä Alueellinen apuvälinekoulutus Turku

2 Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä
Toimikausi on Tehtävät Laatia ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toteuttamisen tueksi Tehdä päivitysehdotuksia sekä uusia ehdotuksia Yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin apuvälineisiin liittyen Tehdä esityksiä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeista, joilla voidaan edistää apuvälinepalvelujen toteutumista käyttäjälähtöisesti ja laadukkaasti Marja Rahkola

3 Monialainen työryhmä Outi Töytäri, pj, Tuula Hurnasti, vpj,
THL Tuula Hurnasti, vpj, Minna Salmi, siht., Helsingin kaupunki Henrik Gustafsson, Vammaisfoorumi/ Invalidiliitto Raija Hurri, Joensuun kaupunki Elina Lindström, Espoon kaupunki Esa Halonen, KHSHP Anne Kanto-Ronkanen, PSSHP Anja Kylävalli, VSSHP Sirpa Palamaa, HUS Marja Rahkola, PPSHP Anu Nemlander, Kuntaliitto Mari Laurén, STM Anne-Mari Raassina, Marja Rahkola

4 Monialainen työryhmä Outi Töytäri

5 Ohjeita apuvälinepalveluiden toteuttamiseen terveydenhuollossa
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut toteutetaan lainmukaisesti sekä yhdenmukaisesti ja laadukkaasti Suunnattu terveydenhuollon apuvälinepalveluiden toimijoille Julkaistaan 2014 alussa Marja Rahkola

6 Lainsäädäntöä ja muuta ohjeistusta
Terveydenhuoltolaki Apuvälineasetus Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Asetus potilasasiakirjoista Asiakasmaksulaki Hallintolainkäyttölaki Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Valviran määräykset Lääkintälaitedirektiivi 93/42/ETY Laki kotikuntalain muuttamisesta Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Työturvallisuuslaki Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta Apuvälinepalvelujen laatusuositus Erityistyöntekijöiden palvelujen dokumentointi Rakenteisen kirjaamisen opas Pitkäaikaista laitoshoitoa, asumispalveluja ja perhehoitoa tarvitsevien henkilöiden oikeus vaihtaa kotikuntaa ja asuinpaikkaa Asumispalveluyksiköiden apuvälinepalvelut, Kuntainfo 2/2013 Yksilölliseen käyttöön valmistettu laite Käypä hoito –suositukset Toimintakykyyn liittyvä kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Kelan ohjeet Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa Muutto ulkomaille Tietopaketti toimijoille Marja Rahkola

7 Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalvelujen toteuttamisen tueksi
Apuvälinetarpeen havaitseminen Palveluun hakeutuminen Apuvälinepalvelujen porrastus Apuvälinepalvelut muuttotilanteissa Ulkokuntalaisen apuvälinepalvelut Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen Laitoksessa hoidettavien apuvälinepalvelu Asumispalveluyksikössä asuvien apuvälinepalvelu Apuvälinetarpeen arviointi ja arvioinnin toteutus Apuvälineratkaisu Apuvälineen sovitus, kokeilu ja valinta sekä muutostyöt Apuvälineen hankinta ja rekisteröinti Apuvälineiden vakuuttaminen Vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin korvaamat apuvälineet Apuvälineen luovuttaminen ja käytön ohjaus Apuvälineen käyttöturvallisuus Terveydenhuollon toimintayksikön tehtävät koskien apuvälineen käyttökuntoisuutta Apuvälineen käyttäjän tehtävät koskien apuvälineen käyttökuntoisuutta Apuvälineeseen tai sen käyttöön liittyvät vaaratilanteet ja potilasvahingot Seuranta Apuvälineen huolto ja korjaus Apuvälineen palautus Ohjeita terveydenhuollon apuvälinepalvelujen toteuttamisen tueksi Hyvän apuvälinepalvelun toimintaperiaatteita Tyytymättömyys apuvälinepalveluun Apuvälinepalveluun liittyviä käsitteitä Apuvälinepalvelun kirjaaminen Apuvälineprosessi terveydenhuollossa Marja Rahkola

8 Hyvän apuvälinepalvelun toimintaperiaatteita
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat osa potilaan muuta kuntoutusta ja hoitoa. Terveydenhuoltolain mukaisesti palvelujen kehittämisessä tavoitteena ovat asiakaskeskeiset ja saumattomat palvelut, joissa korostetaan potilaan roolia oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa. Hyvän apuvälinepalvelun toimintaperiaatteita ovat käyttäjälähtöisyys eettisyys apuvälineiden ottaminen järjestämissuunnitelmaan apuvälinepalveluun pääsyn aikarajat apuvälinepalvelun asiakasmaksut työn- ja vastuunjaosta sopiminen - hoitovälineet apuvälinepalvelusta tiedottaminen Marja Rahkola

9 Tyytymättömyys apuvälinepalveluun
Jos apuvälineen tarvitsija/käyttäjä on tyytymätön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluun tai siinä tehtyyn apuvälineratkaisuun, tulee hänelle kertoa mahdollisuudesta käyttää seuraavia oikeusturvakeinoja Potilaan oikeusturvakeinot Keskustelu keskustelu apuvälinepalvelua toteuttaneen henkilön tai hänen esimiehensä kanssa Potilasasiamies Kirjallinen muistutus Kantelu Hallintoriitamenettely  Marja Rahkola

10 Apuvälinepalveluun liittyviä käsitteitä
Lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutettu apuväline Yksilöllisesti sovitettu apuväline Yksilöllisesti valmistettu apuväline Henkilökohtainen apuväline Itsenäinen suoriutuminen Terveydenhuollon ammattihenkilö Apuvälinealan asiantuntija Ammattimainen käyttäjä Marja Rahkola

11 Apuvälinepalvelun kirjaaminen
Jokaisen potilaan apuvälinepalvelusta tulee kirjata tarpeelliset ja laajuudeltaan riittävät tiedot potilasasiakirjoihin; potilaskertomukseen ja apuvälinerekisteriin. Potilaskertomukseen kirjaaminen Kansalliset otsikot ja apuvälinepalvelunimikkeet Kansalliset otsikot ja oman nimikkeistön apuvälinepalvelua kuvaavat nimikkeet Apuvälinerekisteriin kirjaaminen Apuvälineluokitus (SFS ISO 9999) Myös huolto- ja korjaustoimenpiteet Marja Rahkola

12 Apuvälinepalveluprosessi terveydenhuollossa
Marja Rahkola

13 Apuvälinetarpeen havaitseminen
Apuvälinepalvelun aloite Organisaatiokohtaisesti sovittu ja ohjeistettu: missä tilanteissa ammattihenkilö raportoi havaintonsa apuvälinetarpeesta kirjallisesti (esim. lähete tai aloite) miten organisaation sisäinen aloite tai muu dokumentaatio ohjautuu apuvälinepalvelua järjestävälle taholle Organisaation ulkopuolisten asiantuntijoiden, esim. yksityislääkärin tai kuntoutuslaitoksen apuvälinesuositus toimii yleensä julkisessa terveydenhuollossa suuntaa antavana aloitteena, jonka pohjalta potilaan apuvälinepalveluprosessi suunnitellaan Marja Rahkola

14 Palveluun hakeutuminen
Terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee tuntea oman alueen apuvälinepalvelujen järjestämisvastuut henkilökunnan tulee osata ohjata apuvälineen tarvitsija oikeiden palvelujen piiriin. Hoitoon pääsyä koskevia aikarajoja on noudatettava lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluissa Aikarajat pth ja esh Marja Rahkola

15 Apuvälinearviointiin pääsyn aikarajat -perusterveydenhuolto
Potilaan yhteydenotto - Käynti - Puhelin - Sähköinen asiointi Palvelutarpeen arviointi - Kiireellisyyden arviointi Apuvälinetarpeen-arviointi - heti tai -ajanvarauksella kohtuullisessa ajassa Käyttäjällä sopiva apuväline käytössä Ei palvelutarvetta - Ilmoitus potilaalle - Tarvittaessa ohjaus muuhun palveluun Enintään 3 vrk Enintään 3 kk

16 Apuvälinearviointiin pääsyn aikarajat -erikoissairaanhoito
Lähete/Aloite saapuu Apuvälineyksikköön Erikoisalalle Palvelutarpeen arviointi -Kiireellisyyden arviointi -Potilaalle ilmoitetaan aikataulusta -Jos tarvitaan palvelutarpeen arviointiin käynti ammattilaisen luona se toteutuu 3 kk sisällä Apuvälinetarpeen-arviointi ajanvarauksella - kohtuullisessa ajassa Käyttäjällä sopiva apuväline käytössä Ei palvelutarvetta - Ilmoitus potilaalle - Tarvittaessa ohjaus muuhun palveluun Enintään 3 vkoa Enintään 6 kk

17 Apuvälinetarpeen arviointi
Apuvälineet ja niiden tarve tulee arvioida ja ottaa huomioon kuntoutus- tai hoitosuunnitelmia laadittaessa. ICF -luokitus antaa hyvän viitekehyksen apuvälinetarpeen arvioinnille. Asiantuntijoiden arviointi kohdistuu potilaan toimintakykyyn toimintakykyä mahdollistaviin ja rajoittaviin tekijöihin potilaan toimintaympäristöissä minkälaisin apuvälineratkaisuin voidaan toimintakykyyn myönteisesti vaikuttaa Marja Rahkola

18 Apuvälineratkaisu Apuvälineratkaisut ovat terveydenhuollon yksilöllisiä hoitoratkaisuja. Apuvälineratkaisun tekee terveydenhuollon ammattilainen Apuvälinepalvelussa ratkaisut koskevat yleensä apuvälineen luovuttamista käyttöön apuvälineen tarpeen voi todeta ja sen luovuttamisesta voi päättää lääkärin lisäksi muukin terveydenhuollon ammattihenkilö toimintayksikössä sovitun työnjaon mukaan Apuvälineratkaisut kirjataan potilasasiakirjaan Apuvälineratkaisu ja sen perusteet tulee kirjata potilasasiakirjaan potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset tiedot palvelutapahtumasta tulee tehdä merkintä ja tiedoista tulee mm. saada selville valitun hoidon ja tehtyjen hoitoratkaisujen perusteet Marja Rahkola

19 Apuvälineen hankinta Apuvälineiden rekisteröinti
Terveydenhuollon toimintayksikön hankkimat apuvälineet tulee kirjata rekisterijärjestelmään SFS-EN ISO luokitusta käyttäen. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (2010/629) mukaan ammattimaisen käyttäjän tulee pitää asianmukaista luetteloa käytössään olevista, edelleen luovuttamistaan tai muutoin hallinnassaan olevista apuvälineistä. Rekisterijärjestelmään tulee myös kirjata apuvälineen huoltohistoria ja järjestelmän tulee mahdollistaa apuvälineiden jäljitettävyys. Marja Rahkola

20 Apuvälineen luovuttaminen käyttöön ja käytön ohjaus
Lainaustosite Luovutustilanteessa käyttäjälle annetaan lainausohjeet suullisesti ja kirjallisesti (lainaustosite). Lainaustositteesta tulee ilmetä apuvälineen omistajan tiedot apuvälineen käyttäjän tiedot apuvälineen tiedot apuvälineen käyttöaika (alkaen–päättyen) apuvälineen lainaus- ja palautusohjeet palauttaminen ja tiedusteluihin liittyvät yhteystiedot huoltoon ja korjaukseen tai vaaratilanteisiin liittyvä informaatio ja tarvittavat yhteystiedot muuttamiseen liittyvä informaatio apuvälineen vahingonkorvausvastuusta tiedottaminen suositus käyttökuntoisuuden ylläpitoon liittyvistä toimista. Lainaustositteessa voi olla paikka apuvälineen vastaanottajan ja sen luovuttajan allekirjoituksille. Allekirjoitukset eivät muuta sopimusta juridisesti sitovammaksi Esimerkiksi velvoite apuvälineen palauttamiseksi määräaikaan mennessä on sitova, vaikka lainaustositetta ei olisi allekirjoitettu. Marja Rahkola

21 Apuvälineen huolto ja korjaus
Apuvälineen käyttöturvallisuus Apuvälinetoiminnan vaatimukset Apuvälinepalvelun kaikkien toimijoiden tulee täyttää terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain  (2010/629) vaatimukset. Terveydenhuollon toimintayksikön tehtävät uuden apuvälineen vastaanottotarkistus käytöstä palautuneen apuvälineen tarkastus ennen uutta käyttöönottoa apuvälineen määräaikaishuolto apuvälineen korjaus ja huolto apuvälineen muutostyöt ja valmistus yksilölliseen käyttöön Marja Rahkola

22 Apuvälineen käyttäjän tehtävät koskien apuvälineen käyttökuntoisuutta
Luovutustilanteessa, apuvälineen käytön ohjauksen yhteydessä, käyttäjälle ohjataan apuvälineen käyttöön liittyvät käyttökuntoisuutta varmistavat toimet Apuvälineen käyttäjää suositellaan suorittamaan kyseiset toimet Mikäli käyttäjä itse ei pysty suoriutumaan tehtävästä, selvitetään, voisiko hänen tukiverkostonsa avustaa siinä Apuvälineen käyttöön liittyviä toimenpiteitä ovat mm. laitteen puhdistaminen silmämääräinen kunnon tarkistaminen ilmanpaineiden tarkistaminen/lisäys käyttötoimintojen tarkistaminen Marja Rahkola

23 Apuvälinepalvelut muuttotilanteissa
Kotimaassa muuttavat Apuvälineen käyttäjän muuttaessa toiselle paikkakunnalle hänen käytössään olevat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet, joita hän tulee tarvitsemaan uudessa asuinkunnassaan, muuttavat hänen mukanaan ja siirtyvät uuden kotikunnan tai sairaanhoitopiirin omaisuudeksi korvauksetta. Myös apuvälineiden huolto- ja korjausvastuu siirtyy apuvälineiden uudelle omistajataholle Apuvälineiden muuttokustannuksista apuvälineen käyttäjä vastaa itse Marja Rahkola

24 Opiskelijoiden apuvälinepalvelut
Opiskelupaikkakunnalla on järjestämis- ja kustannusvastuu opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä. Perusterveydenhuollon tasoiset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut kustantaa opiskelupaikkakunnan perusterveydenhuolto kaikille opiskelijoille riippumatta opiskelijan kotikunnasta. Erikoissairaanhoidon kustannuksista vastaa opiskelijan kotikunta Marja Rahkola

25 Ulkokuntalaisen apuvälinepalvelut
Pysyvä hoitovastuu kotikunnan ulkopuolella Valinnanvapaus, pth ja esh Kotikunta korvaa aiheutuneet kustannukset Maksusitoumusta ei tarvita Tilapäinen vierailu kunnassa Kiireellinen hoito Vierailun mahdollistamiseksi Asuminen ja oleskelu pidempiaikaisesti kotikunnan ulkopuolella Ei terveydenhuollon valintaa Sopiminen kuntien välillä - maksusitoumus Ulkopaikkakunnalla asumispalveluyksikössä asuvan apuvälinepalvelut  Kuntamuutos, valinnanvapaus tai ei kumpaakaan Marja Rahkola

26 Asumispalveluyksikössä asuvien apuvälinepalvelut
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut asumispalveluyksikössä asuvalle henkilölle Asumispalveluyksiköiden asukkailla, jotka täyttävät apuvälineasetuksessa mainitut edellytykset, on oikeus yksilöllisen arvion perusteella luovutettaviin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin. Apuvälinearvioinnissa huomioidaan apuvälineen käyttöön liittyvä toimintaympäristö. Apuvälinetarve tulisi kirjata asukkaan hoito- tai palvelusuunnitelmaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet omistava yksikkö huolehtii luovuttamiensa apuvälineiden huollosta ja korjauksesta. Apuvälineen käyttötarpeen päätyttyä apuväline tulee palauttaa takaisin terveydenhuoltoon, Sitä ei voida luovuttaa toisen asukkaan käyttöön. Marja Rahkola

27 Asumispalveluyksikön varustetasosta sopiminen
Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011 ) mukaan toimintayksikössä, kuten asumispalveluyksiköissä tulee olla riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet sekä toiminnan edellyttämä henkilöstö. Toimitilojen tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle, kasvatukselle ja muulle huolenpidolle sopivat. Kunnan tulisi asumispalveluja kilpailuttaessaan ja uusia sopimuksia tehdessään ottaa laatutekijöinä huomioon yksikköjen varustetason. Vaatimukset on määriteltävä palveluntuottajan ja kunnan välisessä sopimuksessa. Marja Rahkola

28 Työntekijöiden turvallisuus
Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä mm. huolehtimalla riittävistä työvälineistä. (Työturvallisuuslaki 738/2002 (364/2013)). Näiden välineiden käyttöturvallisuudesta huolehtii niiden omistaja. Marja Rahkola

29 Työn- ja vastuunjaosta sopiminen - Hoitovälineet
On tarkoituksenmukaista, että apuvälineyksiköt neuvottelevat hoitovälineisiin liittyvästä kustannusten, työn- ja vastuunjaosta hoidosta vastaavien tahojen kanssa. Mikäli apuvälineyksikkö tuottaa hoitovälineisiin liittyvää palvelua, tulee se voida erottaa lääkinnällisen kuntoutuksen toiminnasta. Näin sekä hoitoon että apuvälinepalveluun käytettyjä resursseja voidaan seurata myös valtakunnallisesti. Hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet ja kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon yhteydessä annettavat hoitosuunnitelman mukaiset hoitotarvikkeet. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 24 § ja 25 §). Tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta1363/2011, 1 §). Marja Rahkola

30 Jatkotyöhön Työn- ja vastuunjako – Hoitovälineet
Mitä välineitä koskee? Hyvän käytännön malli kentältä? Vakuutusyhtiöiden (Täky) apuvälinepalvelut Kustannusten korvaaminen terveydenhuollolle Toimintamalli Rajat ylittävä terveydenhuolto Apuvälinepalvelut ja korvausmenettelyt Avustajakoirat Kommunikoinnin apuvälineet Marja Rahkola

31 Monet asiat vaikuttavat yhtenäisiin käytäntöihin
Mm. Avustajakoirat Auton hankintajärjestelmä Shp:t: tk:n kanssa: Alueellinen suunnitelma: työn- ja vastuunjaot. Luovutusperusteita. APUVÄLINEPALVELUIDEN YHTENÄINEN TOTEUTTAMINEN Apuväline-asetus 2012 Apuväline-palveluiden laatusuositus 2003 Ohjeita apuväline-palveluiden toteuttamisen tueksi Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet av-palveluissa 2004 Vaikea-vammaisten apuväline-palvelut-selvitys Terveyden-huoltolaki 2011 Apuväline- palveluiden saatavuus- selvitykset -2007 Alueelliset apuvälinekeskukset 2003- Erikoissairaan-hoidon av-palvelun perusteet 2004 Kuntakirje asumispalveluyksiköiden av-palveluista 2013 33§, 34§, 36§, 43§ Outi Töytäri Marja Rahkola

32 Ohjeet THL apuvälinepalvelut sivulla
Linkki: Kommentointi mahdollisuus pari kuukautta Päivitys THL:n toimesta Marja Rahkola

33 Kiireettömän hoidon perusteet - apuvälinepalvelun osion päivittäminen/uudistaminen
Webropol kysely sairaanhoitopiireille(20) ja suurille terveyskeskuksille(9) Tulokset: Tunnetaan hyvin Käytössä toiminnan ohjaamisessa Tarpeelliset Pitää päivittää ja laajentaa Toiveena valtakunnalliset saatavuusperusteet, konkreettiset linjaukset ja ohjeet Marja Rahkola

34 Ajankohtaista THL:lla
Sähköpyörätuoli ja -mopedi osallisuutta edistämässä : NOMO-tutkimuksen ( ) tuloksia THL verkkosivut Kuntoutus 4 /2013; Sähköpyörätuolin ja –mopedin myöntämisen vaikuttavuus ja kustannukset ICF Toimintakyvyn kuvaaminen ICF-luokituksen avulla Tietopaketti THL verkkosivut Vammaislainsäädännön uudistus Vaikutusten arviointi Marja Rahkola

35 Marja Rahkola