Työ hyvinvointivaltiossa Jussi Vauhkonen TKK 11.11.2008.

Esitys aiheesta: "Työ hyvinvointivaltiossa Jussi Vauhkonen TKK 11.11.2008."— Esityksen transkriptio:

1 Työ hyvinvointivaltiossa Jussi Vauhkonen TKK 11.11.2008

2 Palkkatyö toi uusia riskejä  Palkkatyön yhteiskunnassa toimeentulo on vain palkanmaksun varassa, eikä korvaavia toimeentulon lähteitä ole monellakaan.  Vaihdantataloudessa ja moniin rinnakkaisiin elinkeinoihin perustuvassa toimeentulossa asia oli toisin.  1800-luvulla syntyi käsitys riskien sosiaalisesta luonteesta.  Ei Jumalan tahto tai omaa syytä, vaan seurausta asemasta yhteiskunnan työnjaossa.

3 Uhka toimeentulolle  Työkyvyn menetys  tapaturman, sairauden tai vanhuuden vuoksi  Tulonhankintamahdollisuuksien menetys  äitiyden tai työn puutteen vuoksi  Sosiaaliset, taloudelliset ja moraaliset argumentit pysyvästi jännitteisiä  Kaksi ratkaisumallia vakiintui 1800-luvulla:  keskinäinen apu  vakuutus

4 Keskinäinen apu  Tausta käsityöläisten apukassoissa  Tarpeen arviointi tai kaikille samaa  Vanhin tyyppi leski- ja orpokassa ja hautausavustus  Työväen kassat keskittyivät sairaus- ja työttömyyskassoihin  Erimielisyys työttömyyden luonteesta  Suomessa: talvityöttömyys  Koskeeko ongelma vain palkkatyöntekijöitä?

5 Vakuutus  Tausta karavaani- ja merikuljetuksissa, vakuutustoiminta erilleen lainanannosta 1300-luvulla  Perustyypeiksi vakiintuivat vahinko- ja henkivakuutus  Vakuutusliikkeen kehittyminen paljolti kinni tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan kehityksestä, ratkaisevat edistysaskeleet 1600- ja 1700-luvuilla  Toimeentulon vakuuttaminen  Ensin lesken ja lasten  Vanhuuden toimeentulon eli eläkevakuutus (elinkorko)  Ryhmävakuutukset 1800-luvun lopulla

6 Riskin jakaminen yhdistää  Sekä keskinäisen avun (kassatoiminnan) että vakuutustoiminnan perusajatus on jakaa riskit yksittäistä ihmistä tai perhettä laajemmalle joukolle.  Vakuutus voi olla myös tekniikka, jolla keskinäinen apu toteutetaan.  Esim. kaupunkien palokassat ja palovakuutus  Käsitys riskien luonteesta ja niitä jakavan joukon oikeudenmukaisesta koostumuksesta avainkysymys.  Keihin palkkatyön uudet riskit kohdistuvat?  Suomessa 1870-luvulla: ”työväenkysymys”

7 Valtion mukaantulo  Valtiolla monta mahdollista roolia  Heikomman suojelija ja riiston estäjä  Tulonjakaja  Työnantaja  Suomessa maatalousväestön poliittinen painoarvo on nostanut valtion roolia ”omaa työtä tekevien” tulojen takaajana.  Valtiointervention ja kuntien itsehallinnon jännite  2008: toimeentulotuki Kelaan?

8 Riskien jakamisen kronologia Suomessa  Tapaturmat: 1895  Työttömyys: (1917) 1960  Vanhuus : 1937  Äitiys: 1947/1964  Sairaus: 1964  Huoltajan kuolema: 1967  Näinä vuosina säädetyillä laeilla riskien kustannukset ulotettiin jaettavaksi laajemmassa joukossa kuin yhdessä yrityksessä, perheessä tai työntekijäryhmässä.

9 Sosiaaliturvan kaudet  Mikä ongelma? 1870 – 1935  Toiset ongelmat polttavampia, vaikeus tunnistaa rakennemuutosta  Missä järjestyksessä? 1935 – 1965  Tulonjakokamppailu, ”maaltapako” vai ”modernisaatio”  Kaikki mukaan! 1965 – 1985  Edistyksen suuri toivo, ”kultaiset vuodet”  Ei varaa! 1985 – 1995  Ideologinen vastaisku ja taloudellinen katastrofi  Kuka vastaa? 1995 –  Kilpailuyhteiskunnan ”välttämättömyydet”

10 Työmarkkinajärjestöjen rooli  Työttömyyskassat  Ammattiyhdistysten yhteyteen (ns. Ghent-järjestelmä)  1950-luvulla kiista: siirrettävä valtiolle? – ratkesi kassojen hyväksi v:n 1960 lailla  Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke  Ryhmäkohtaiset järjestelyt, universaali kansaneläke 1937  Erityisesti toimihenkilöjärjestöjen vaatimuksesta ansiosidonnainen eläke (työeläke) 1961  Sairausvakuutus  Työpaikkakohtaisia kassoja, sama kiista kuin työttömyyskassoista – ratkesi päinvastoin v:n 1964 lailla

11 TUPO ja sosiaalipaketit  Sosiaalipolitiikka 1960-luvulla alusta osaksi työmarkkinasopimista  Muodolliset sopimuksen osat, ns. sosiaalipaketit mukaan 1968  Ei vain työnantajat ja työntekijät vaan myös yrittäjät ja maatalousyrittäjät  Viimeisimpiä esimerkkejä vuoden 2005 työeläkeuudistus  Eläkepolitiikassa sopiminen riippumatonta tupoista

12 Etujen vastakkaisuus?  Samuel Barr, B&O, 1893: Why pensions? 1) guarantee of fidelity 2) encourages efficient officers 3) retains good men in service 4) induce to retire when old/inefficient 5) prevents old employees from falling into disgraceful dependence or distressing positions, which would be a public scandal and deter possible persons from entering the service

13 Instituutioiden yhteensopivuus  ”Kaikki riippuu kaikesta” ei ole vain vanha klišee; työmarkkinoiden, tuotannon ja sosiaaliturvan instituutiot ovat vuorovaikutuksessa keskenään  Suuryritysten synty 1800-luvun jälkipuolella tuotti uudenlaisia tarpeita työnantajille ja työntekijöille, perheiden työnjaon muutos aiheuttaa tarpeita vanhempainvapaan muotoihin jne.  Miten vastuu jaetaan, on ideologinen, tekninen ja tarkoituksenmukaisuuskysymys.

14 Tulokset 1945 –  Tuottavuuden huomattava kasvu  1960-luvulla trendi 5%  Rationalisointi, koulutus  BKT:n kasvu  Trendi 1930 – 2006 3,5%  Poikkeukset 1939 – 1940, 1945 ja 1990 – 1993  Veroasteen nousu  Absoluuttisen köyhyyden katoaminen

15 Suomi ja muut  Pieni, avoin talous jo vuodesta…  Kansainväliset vertailut vaativat täsmällisyyttä ja perehtyneisyyttä  Vientiteollisuuden hintakilpailukyky tärkeä argumentti jo 1800-luvun puolella  Kilpailu työntekijöistä  Pohjoismaiset työmarkkinat 1954 –  Maastamuuton huippuvuosi 1968  Globalisaatio – mitä uutta?  Volyymi ja maantieteellinen ulottuvuus  Kansallisen kilpailukyvyn uusi korostus  Sekoittuu Euroopan integraation vaikutuksiin