Leiritoiminnan perusteet

Esitys aiheesta: "Leiritoiminnan perusteet"— Esityksen transkriptio:

1 Leiritoiminnan perusteet
Leiritoiminta on yksi nuoriso-, kasvatus- ja vapaa-aikatoiminnan muoto, jossa tavoitteellisesti toteutetaan ryhmässä niitä päämääriä, joita toiminnan järjestäjä työssään pitää keskeisinä. Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

2 Leiri- ja retkitoiminnan peruskirjallisuutta
Tekijä Ketola, Tapani Teos Leirituuli : käsikirja leiritoiminnan järjestäjille ja ohjaajille / Tapani Ketola ; [julkaisija] Suomen poikien ja tyttöjen keskus - PTK ry Julktiedot Helsinki : Lasten keskus, 2002 Tekijä Hentman, Raija Teos Reppu selässä : retkeilijän perusopas / Raija Hentman ; [valokuvat Raija Hentman] ; [piirrokset Ylermi Lahti] Julktiedot Helsinki : Edita, 1998 Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

3 Miksi leiritoimintaa? Kokonaisvaltainen kasvatus (24 h yhdessä)
Sosiaalinen kasvatus Siisteyskasvatus (astiat, käymälät, kierrätys) Persoonallinen kasvu, omien piilevien kykyjen löytyminen Kasvattaminen itsenäisyyteen (äiti ei ole mukana) Elämä ryhmässä Ohjaajien erityistaidot vahvasti esillä Kansalaiskasvatus, elämän perustaitojen opettelu Vanhemmuuden tukeminen Syrjäytymisen ehkäisy Leirituuli s. 51 Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

4 Leiri on vaativa työväline
leiri vaatii pitkää ja tarkkaa valmistelua leirin aikana työ on hyvin raskasta ja nopeatempoista leiri sitoo työntekijänsä 24 h leirillä ollaan työkavereiden ja asiakkaiden kanssa kasvokkain koko ajan ohjaajat joutuvat reagoimaan yllättäviinkin tilanteisiin nopeasti työnantaja arvostaa usein leiritoimintaa maksamalla korvaukset sekä antamalla vapaata Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

5 Leirin suunnittelu mitä suurempi leiri, sitä aikaisemmin aloitettava suunnittelu usein esim. kesäleirin budjetin valmistelu alkaa edellisenä keväänä budjettia tehdessä pitää tietää leirin koko, ohjelma, ohjaajien lukumäärä, ruoka, leiripaikka ja osallistumismaksu suurleirien ja kv-leirien suunnitteluaikataulu vielä pidempi leiriläiset mukaan suunnitteluun mindmap on hyvä suunnittelun väline Leirituuli s Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

6 Leirikirje sisältää mm: Hyvä leirikirje
lähetetään ilmoittautuneille ajoissa (varustehankinnat vievät aikaa, perheen lomasuunnitelmat tehdään ajoissa) antaa tarvittavan informaation on leirin järjestävän tahon viesti toimintansa huolellisuudesta ja luotettavuudesta luo mielikuvan tulevasta leiristä innostaa, kiinnostaa, herättää myönteisiä odotuksia toivottaa tervetulleeksi on persoonallinen ja leirin näköinen sisältää mm: tiedon leirimaksusta ja mitä se sisältää (kuljetus, majoitus, täyshoito, vakuutus?) leiripaikan nimen, yhteystiedot, sijainnin alkamisajankohdan, päättymisajankohdan varusteluettelon, vaatetussuosituksia luonnehdinnan ohjelmasta Leiriläisen henkilötiedot -lomakkeen käytännön ohjeet (kioskiraha, puhelut, majoitusmuoto jne) Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

7 Ruokailun merkitys Hyvä ruoka, parempi mieli
hyvin katettuna siististi ruokailua kunnioittaen Lasten leirillä ruokailuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota Kaikki saavat syödäkseen? Leirin voi aloittaa ruokailulla (lasten mieliruoat!) Täysi vatsa ehkäisee koti-ikävää ja auttaa sopeutumaan leirielämään Ruokailuyhteys: ”koko perhe saman pöydän ääressä” Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

8 Leirin ohjelma Ohjelma tekee leiristä leirin Ohjelman laatiminen
On vaativampaa lähteä suunnittelemaan ohjelmaa yleisleirille kuin teemaleirille Ohjelma tekee leiristä leirin erottaa lomanvietosta, vapaamuotoisesta yhdessäolosta, retkeilystä Ohjelman laatiminen on vaativa ja työläs vaihe leirin suunnittelussa sitä ei pidä jättää leirillä tehtäväksi aina suunnitelma B (jos esim. sataa) Ohjelmasuunnitelma paperille sairastapauksissa tms. kuka tahansa työntekijä pystyy pääsemään nopeasti kärryille helpommin sovellettavissa Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

9 Leirin ohjelmasuunnittelun ABC
Toiminnan ja levon rytmi Kullekin kohderyhmälle sopivaa toimintaa ja lepoa aikuisille ja perheille päiväohjelmissa myös reilusti omaa aikaa lapsille ja varhaisnuorille toimintaa ja kanavia energian purkamiseen monipuolisesti ja vaihtelevasti tilaa ja väyliä ”itsensä kokoamiseen”, lepoon, huoahtamiseen, rentoutumiseen (musiikin kuuntelu, siesta, oma aika, pienryhmät, parityöskentely, keskustelut, hiljaiset leikit) Varaudu leiriväsymykseen Pitkä leiri syö miestä yli viikon kestävä leiri tarvitsee ”vapaapäivän” retki pois leiripaikasta, vierailupäivä? Tekemistä myös silloin kun ei ole yhteistä ohjelmaa Toimintapisteet, joissa voi omatoimisesti puuhata lukunurkka, lautapeliluola, askartelupaja.. uusien leirikaverien kanssa tekemiseen rohkaiseva ajankäyttö ja mahdollisuudet Kesäaktiviteetit melonta, soutelu, pelit…(ohjeet ja leirisäännöt tehtävä selväksi heti aluksi!) Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

10 Esimerkki päiväohjelmasta
Klassinen leiripäivän runko: 07.30 Herätys, aamutoimet 08.00 Aamupala 08.45 Aamunavaus (lipunnosto) Uinti (valvonta!) 12 Lounas Ohjelma 2 14.30 Päiväjuoma Ohjelma 3 16.30 Päivällinen 17.30 Saunahiki…(peli, leikki..?) Saunaa ja uintia 20 Iltapala Iltaohjelma 21.30 Iltatoimet 22 Nukkumaan, hyvän yön toivotus 22.30 Hiljaisuus Pienten lasten leirillä päiväohjelman on oltava selkeä ja tiivis ei pitkiä istuntoja yhden teeman ympärillä vaihtelevaa ohjelmaa aamusta iltaan harkitusti ”vapaa-aikaa” (valvonta silloinkin) myös ”omaa aikaa” hyvä olla Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

11 teemaleirillä ohjelma kytketty koko ajan teemaan
Ohjelma 1 ja Ohjelma 3 luonteeltaan toiminnallisempia, liikunnallisiakin, laajojakin ohjelmakokonaisuuksia teemaleirillä ohjelma kytketty koko ajan teemaan kesäleirillä päiväjuomalla riittävä nestetankkaus (lapset!) Sauna ja peseytyminen leirioloissa hygieniasta huolehtiminen tärkeää lasten leirillä saunaan vain ohjaajan seurassa (ohjaajien saunavuorot; koko ajan joku ohjaajista saunalla) Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

12 Leirisäännöt Leirisäännöt Rangaistukset
Jokaisella leirillä on säännöt ovat julkiset saatettu ensimmäisenä päivänä tai jo leirikirjeessä leiriläisen tietoon sääntöjä myös noudatetaan ja valvotaan Mitä vähemmillä säännöillä pärjäämme, sen parempi. Jos mahdollista, anna leiriläisten olla mukana luomassa sääntöjä. Rangaistukset ”Ole johdonmukainen ja tasapuolinen.” ”Älä rankaise ellet rakasta.” Leirisäännöistä piittaamatonta on ojennettava, muuten sääntö menettää muiden silmissä merkityksensä. Jos lasta ei oikaise aikuinen, lapsi joutuu itse ottamaan vastuulleen asioita, jotka kuuluvat luonnostaan aikuisten päätäntävaltaan. Usein nuhtelu riittää oikaisemiseksi. Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

13 Leirin aloittaminen Leirin aloitus Nimilista kuntoon
Leirin aloitus on ratkaiseva hetki: ensivaikutelma, ilmapiiri, myönteiset/ kielteiset kokemukset vaikuttavat koko leirin onnistumiseen. Leiriläisen vastaanotto ja vanhempien kohtaaminen Leiriläistä vastassa oma kämppäohjaaja opastaa majoittumaan näyttää missä on WC, missä ja milloin kokoonnutaan Nimilista kuntoon saapuneet eli todellinen vahvuus soitto saapumatta jättäneille (onko tulossa?) Leirin alkukokoontuminen yhteinen tilaisuus, kaikki läsnä leirin työntekijöiden ja ohjaajien esittely leiriläisten esittäytyminen, nimikyltit ryhmäjako/ kämppäjako yhteistä mukavaa (juttu, leikki, show, action) leirisäännöt ja neuvot leirielämään leirialueen ja -paikkojen kierros siirtyminen ruokailuun Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

14 Leiripäivän kulku Säännöllisyys rytmittää, aikataulu auttaa
Leiriläinen on leirillä ”poissa kotoa, vieraalla maalla, ehkä tullut leirille tuntematta etukäteen ketään” Päiväohjelma antaa yhdessäololle ryhdin ja rytmin, muodon ja merkityksen Päiväohjelma on suunnitelma aikataulu on ”hyvä renki mutta huono isäntä” poikkeaminen päiväohjelmasta on mahdollista ja usein tarpeenkin työntekijän taito aistia leirihenkeä, kyky ”kuunnella leiriä” ja tehdä hyviä päätöksiä Päiväohjelma on leiriläisen nähtävillä esim. ilmoitustaululla jokaisena leiripäivänä myös leiriläisen täytyy tietää mitä päivä mukanaan tuo leiriläisen on saatava valmistautua henkisesti ja fyysisesti tulevaan Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

15 Aamutoimet Leirin herätys suoritetaan ystävällisesti
huutaminen, pillin vihellys, megafoni herättävät ”väärälle jalalle” lasten leirillä erityisen tärkeää: lapset tarvitsevat turvallisen illan ja aamun - yleensä myös majoituksessa yhden aikuisen/ isoisen nukkumaan samaan mökkiin/ telttaan herätyksen jälkeen ohjaajat kiertävät majoitustilat ja toivottavat hyvät huomenet ja varmistavat että kaikki ovat heränneet Aamutoimet ym. lasten leirillä ohjatusti peseytyminen vieraassa paikassa huoneen siisteys vaatteiden kuivatus, vaihto käyväthän kaikki vessassa ovatko varusteet tallessa? Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

16 Aamupala Anna aamupalaan aikaa Yhteinen ”aamunavaus”
jotta pieninkin/ hitainkin saa rauhassa aterioida Yhteinen ”aamunavaus” on hyvä päivän aloitus tilaisuus ohjaajille laskea että kaikki ovat läsnä valaa leirihenkeä, ”Me yhdessä” hyvä paikka informoida alkavan päivän ohjelmasta ollessaan mieliinpainuva (satu, tarina, lipunnosto tms. elämyksellinen hetki) jättää muistoja luo tunteen turvallisuudesta ollessaan säännöllinen uuden päivän aloitushetki (puitteet!) ” Hyvää huomenta! Toivottavasti olette nukkuneet hyvin. Tänään on torstai 13.heinäkuuta ja vuosihan on Tänään on leirimme 3. päivä ja sen teemana on ”Seikkaillen luonnossa”. Tänään on myös Ninnin nimipäivä - ONNEA! Tänään leiripäivystäjänä on Sanna, joka kertoo vähän tämän päivän ohjelmasta...” Usein päivystäjä vaihtuu aamunavauksessa, kaikilla tieto kuka päivystää Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

17 Leiritarkastus Leiritarkastus varmistaa että kaikki on hyvin
leiriläiset saavat aikaa siivota huoneet/ teltat ja tuulettaa petivaatteet esim. päivän leiripäivystäjäksi nimetty ohjaaja kiertää tarkastamassa (leikki/kisa: annetaan pisteet?) ei ole pelottava ”tarkastus”, vaan aikuisten ohjaama tilaisuus, jossa neuvotaan ja opastetaan pitämään omat varusteet kunnossa leiritarkastuksen aikana kukin on omassa mökissään; ei kurkkijoita ja ilkkujia (vasta tarkastuksen ollessa kokonaan ohi, saa liikkua vapaasti) Aamuohjelma yhdessä luonteeltaan yhdessäoloa, kuuntelua (opetusta, uuden asian esittely) Lounaan jälkeen tauko ruokalepo keittiövuorossa olevalle ryhmälle aikaa avustaa jälkien korjaamisessa Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

18 UIMATAITO uimataito kysytty vanhemmilta
leirisäännöissä annettu ohjeet uinnista (EI ilman lupaa, vain uimataitoiset jne) mahdollista myös uimataidottomille ns. kahluuranta (merkitty veteen, lupa vanhemmilta, kellukkeet, valvonta!) vähintään kaksi uimataitoista valvojaa koko ajan (pillit, uimavalvojan liivit?) mitä enemmän uimareita, sitä enemmän valvojia (2:20, 3:30, 4:40…), mielellään ”vapaa-vuorossa” olevat ohjaajat uimassa leirin mukana pelastusvälineet, ohjaajilla tiedossa toimintaohjeet hätätapausten varalle uimaan tullaan pareina ja poistutaan rannasta pareina (tai oman mökkiohjaajan kanssa) laiturilta hyppääminen, sukeltaminen uima-alue? ranta turvallinen, pohja siivottu? ohjaajien uimataito selvillä? Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

19 Iltaohjelma Esim. Klassinen iltanuotio nuotiopaikan ympärillä nuotiomestarina Ville (juontaa!) laulukirjat jaettu istuinalustoille, leiri saapuu ohjaajien tuomana hiljaisena jonona rinteeseen nuotiopaikalle Nuotiomestari sytyttää nuotion (ohjelmanumero)(5 min) laulu 12 (kitarasäestys)(5 min) Kämpän 5 poikien sketsi (5 min) laulu 24 (5 min) Kämpän 2 tyttötrion vetämä laululeikki (5 min) Päivystävän Ohjaajan Arvoitus (5 min) laulu 36 (5 min) Maskeerauskisan palkintojenjako (5 min) laulukilpailu (10 min) Leirinjohtajan tarina (10 min) YHT. n. 60 min. Iltaohjelma kokoaa leirin taas yhteen, valmistaa yöpuulle, on usein päivän kohokohta iltanuotioperinne, yöretki, tarinaperinne? ohjelmallinen tunti, jossa tilaa on myös leiriläisten kyvyille musiikki, yhteislaulut, sketsit, kilpailut ei video, filmi tms. minkä ääressä voi olla kotioloissakin kokoaa päivän tapahtumat yhteen antaa leiriläiselle tunnin aikaa istua, rauhoittua, innostua näkemästään ja tarjoaa mahdollisuuden osallistua sellaiseen mihin leirin ulkopuolisessa elämässä ei pääse (yhteislaulukokemus, esiintyminen muille, tarinan kuuntelu, viihteen tekeminen itse) on kestoltaan korkeintaan tunnin, yli 60 min on liikaa varhaisnuortenkin keskittymiselle Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

20 Iltatoimet Hiljaisuuden kanssa on toimittava jämptisti
heti leirin alussa tiukka linja ”reissussa rähjääntyy ja leirillä väsyy” - kunnon yöunet ovat kaikkien parhaaksi Hiljaisuudesta piittaamaton leiri on yön väsymyksessä ja pimennossa vaarallinen - väsyneenä sattuu kaikenlaista Ilman yöunta leiri ei jaksa --> nurinaa, leiriväsymystä, haluttomuutta Ohjaajat tarvitsevat myös unta jaksaakseen vetää leiriä Iltatoimet kuten aamutoimet viimeistään iltatoimien aikaan (miel. jo aiemmin) halukkaille taattava mahdollisuus olla yhteydessä kotiin ”22.00 Omiin huoneisiin” toimii signaalina ”on aika mennä valmistautumaan yöpuulle” jättää tilan ja ajan leiriläisille vielä keskustella rauhoittaa leirin kohti yötä ohjaajien iltakierros majoitustiloissa tuo turvaa, toivottaa hyvää yötä Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

21 Koti-ikävä Koti-ikävän ehkäisy:
leirillä, jossa on paljon vapaa- aikaa, koti-ikävä tulee helpommin hyvä ja riittävä ruoka hyvä ryhmäytys heti leirin alussa antamalla lapselle jonkun vastuutehtävän leirin vierailupäivä on leirin loppupuolella, soitto kotiin ota henkisestikin kainaloon, aktivoi, selvitä turvallisella tavalla usein aikuisuus riittää (hetki aikuisen kanssa ”poissa” leiriltä) viimeinen keino on lähettää leiriläinen kotiin. Ketään ei saa päästää kotiin ennen kuin vanhemmat on saatu kiinni varsinkin lasten leireillä koti- ikävä iskee yleensä iltaisin koti-ikävän voimakkuus on yksilöllistä ja vaikeasti ennustettavissa moni koti-ikävää poteva kertoo kaipaavansa lemmikkiään ohjaajien oltava iltatoimien aikana ”tuntosarvet kohollaan”, jokainen täytyy huomioida ilmenee ruokahaluttomuutena, syrjäänvetäytymisenä, hiljaisuutena, päänsärkynä… koti-ikävästä puhumista vältetään viimeiseen saakka, puhutaan vain oireista helpointa on jos koti-ikävän saa ennaltaehkäistyä Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

22 Kännykän käytöstä leirillä
- jo leirikirjeessä on syytä antaa ohjeet kuinka leirillä menetellään kännyköiden kanssa - kännykkää ei ole syytä kantaa kesäisessä puuhastelussa mukana, koska se a) häiritsee soidessaan leirin ohjelmaa ja leiriläisen keskittymistä b) on altis katoamaan, unohtumaan, kastumaan, särkymään - kännykköjä varten on vaihtoehtoisia tapoja: -leirinjohto säilyttää ”kännykkätelineessä” (vartioitu!) -pidetään pois päältä majoitushuoneissa muiden tavaroiden tapaan -ilmoitetaan kotiin tietyt ajat (ruokalepoajat tms.) jolloin lasta voi tavoitella kännystä - vanhemmille voidaan antaa myös leirin päivystävällä ohjaajalla kiertävän ”leirikännyn” numeron, josta lasta tavoittaa koska tahansa/ voi jättää soittopyynnön (suositeltava tapa!) Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

23 Yövalvonta Työntekijöiden ja ohjaajien lepo
Lasten ja varhaisnuorten leireillä yövalvonta tarpeen mukaan, ainakin alkuillasta nuorten leireillä kaksipiippuinen juttu saattaa turhaan provosoida yöjuoksuihin äärimmilleen vedettynä suorastaan eliminoi leirihengen kehittymistä asettaa suotta napit vastakkain leirin johdon ja leiriläisten välillä toisaalta jos nuoret saavat itse vaikuttaa nukkumaanmeno- aikaan, valvonta on helpompaa kunkin leiriläisen on tiedettävä, mistä saa keskellä yötä ohjaajan apua! Työntekijöiden ja ohjaajien lepo ”vapaavuoroin” ja työtä jakaen taataan jokaiselle riittävä yöuni, tarvittaessa työntekijät voivat keskenään sopia vuorottelusta, jossa toinen nukkuu pidempään vuoroaamuin tms., sillä ”mikään ei ole vaarallisempaa kuin leiri, jota ohjaa rättiväsynyt ihminen” Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

24 Leirikuri Hyvä kuri on suhteellisen näkymätöntä
hyvä ja mielekäs ohjelma käytännöt, joissa pysytään esim. kun käsienpesu ennen ruokaa esitellään itsestään selvyytenä, ei siitä tule edes mieleen lipsua vaali ilmapiiriä: viihtyisällä leirillä leiri toteuttaa järjestystä itsestään Kuriton ja ryhditön leiri koetaan turvattomana ja hengeltään huonona Ongelmakäyttäytyminen Usein ongelmakäyttäytymisenä näyttäytyvä toiminta on halua tulla huomatuksi: joten huomaa, anna tehtäviä, rohkaise! Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

25 jos muutosta ei synny omin voimin, on mahdollista myös
- Toistuva piittaamattomuus leirisäännöistä on ”otettava kiinni” keskustele asianomaisen kanssa rauhallisesti ja aikuisella tavalla kuuntele, anna aikaa, ymmärrä tee pelisäännöt selväksi esittele tarvittaessa vaihtoehdot ongelmakäyttäytyjä tekee muutoksen käytökseensä välittömästi tämän keskustelun jälkeen jos muutosta ei synny omin voimin, on mahdollista myös a) järjestää tilanteesta neuvottelu vanhempien kanssa b) osallistua leirille vain päivisin (vanhemmat hakevat yöksi pois) c) leirin keskeyttäminen tee sopimus ongelmakäyttäytyjän kanssa tue muutosta; esim. siirto toiseen majoitustilaan erityishuomion antaminen (sovitaan yksi ohjaajista joka huomaa ”huomaamattomasti”) vastuun antaminen Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

26 Vastuunjako antaa ryhtiä Leiriläisen tavaroiden kunnioittaminen
emme ole nuoria vastaan vaan heidän kanssaan, miksemme siis ottaisi heitä mukaan päätöksentekoon päivärutiineiden hoitamiseen ohjelmavastuuseen jne? ”kehu kaikkien kuullen, moiti kahden kesken” kärsivällisyys palkitaan ohjaajana leirillä = ohjaamassa ”keskenkasvuisia” - aikaa antamalla, harkiten, lämmöllä Leiriläisen tavaroiden kunnioittaminen kenelläkään ei oikeutta toisen tavaroihin, ei edes leirin johdolla lasten leirillä rahan katoamisen (joskus myös varastelun) estämiseksi ”leiripankki”, joka toimii kanttiinissa osa taskurahasta vanhemmilta suljetussa nimetyssä kuoressa leirinjohtajalle Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

27 Tupakointi Tupakointi on leirillä ongelmallinen asia, koska laki kieltää alle 18- vuotiaiden tupakoinnin ja tupakoinnin alueella, jossa on ala-ikäisten koulutoimintaa tai siihen rinnastettavaa vapaa-ajan toimintaa Ehdotus ongelman ratkaisemiseksi: Nuorten alle 18-vuotiaiden leirikirjeessä voidaan pyytää vanhemmilta Leiriläisen henkilötiedot - lomakkeessa rastia ruutuun ___ tiedän, että lapseni tupakoi ___ en tiedä, että lapseni tupakoi ___ haluan, että minulle ilmoitetaan mikäli lapseni tupakoi leirillä ___ minulle ei tarvitse ilmoittaa lapseni tupakoinnista leirillä Tupakkapaikka on nimettävä heti leirin alussa: mieluusti paikka, joka on muusta leiristä syrjässä paloturvallinen ei-houkutteleva, ei-viihtyisä tuhka-astia, paikan siistinä pitämisen velvoite tupakoiville Tupakkapaikalle ei ole asiaa kellään muulla kuin niillä, joiden vanhemmat tietävät lastensa tupakoivan ja hekin käyvät siellä pikaisesti ja yksitellen Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

28 Ohjaajien ja työntekijöiden tupakointi
ongelmallista samasta syystä ratkaistava niin, ettei asiasta koidu leirille hankalia tilanteita Alkoholi, huumeet Aikuisten leireillä ja erityisryhmien leireillä (esim. päihdekuntoutujat) alkoholi-asiaan tulee reagoida sen leirin tavoitteiden ja toiminnan mukaisella tavalla, mutta nuorten leireillä alkoholin käyttäminen ja hallussapito on yksiselitteisesti kielletty, koska alle 18-vuotias leiriläinen on lain mukaan leirinjohtajan vastuulla alle 18-vuotiaan alkoholinkäytöstä tai hallussapidosta leirinjohtaja ei lain mukaan voi ottaa vastuuta Huumeiden hallussapito on Suomessa kriminalisoitu teko, joten siitä on ilmoitettava poliisille ja alaikäisen kohdalla kotiin. Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

29 Leirin työntekijät Leirinjohtaja ja muut työntekijät
työntekijät nimeävät yhden leirin vastuulliseksi johtajaksi ja vastuujako hyväksytetään työnantajalla muu työnjako sovitaan keskenään; esim. ohjelmavastuu, markkinointi- ja tiedotusvastuu, käytännön asiat, ohjaajien ohjaus Leirin johtaminen selkeä käskytys kuka/ ketkä tekevät mitä tekevät miten tekevät milloin tekevät tehdyn tehtävän ”kuittaaminen” anna palautetta kiitä Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

30 Leirin työntekijät johtamistaidot ”kukaan ei ole seppä syntyessään”
”tekemällä oppii” johtajan taitoja voi kartuttaa suostumalla oppimaan seuraamalla ja arvioimalla käytöstään suostumalla vastaanottamaan palautetta Ohjaajat/ isoset/ avustajat valitaan hyvissä ajoin jotta voidaan ottaa mukaan leirisuunnitteluun tarvitsevat aikuisen jatkuvaa ohjausta, joka usein on näkymätöntäkin kiinnostusta ja hyväksynnän osoittamista annetaan vastuuta, jaetaan tehtäviä, kuunnellaan mielipiteitä, keskustellaan paljon, perustellaan asiallisesti leirin johdon tekemät päätökset päivittäin palaveri, jossa työntekijät ja ohjaajat Leirikeskuksen työntekijät kiitos keittiön, kiitos kiinteistöhuolto Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

31 Turvallisuus Leirillä noudatetaan sen työyhteisön turvallisuus-määräyksiä, joka toimii leirin järjestävänä tahona selvitä ajoissa, keskustele, kysele monessa kunnassa, seurakunnassa, järjestössä on erityinen turvallisuuskansio leiritoiminnan ohjeeksi laki on tarkentunut mm. työntekijöiden vähimmäismäärän suhteen/ osallistujamäärä pienimmälläkin leirillä väh. 2 täysi-ikäistä leirin johtajina Leirille nimetään yksi työntekijä turvallisuusvastaavaksi kantaa viime kädessä myös juridisen vastuun: kun leirisäännöt ovat olleet osallistujien tiedossa ja riittävä valvonta on järjestetty, myös turvallisuusvastaavan on helpompi olla toimessaan Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

32 Turvallisuus Henkinen turvallisuus Vakuutukset
Leiri on elämysten, tunteiden ja kokemusten kautta tapahtuvaa toimintaa. Kaikki leirillä koettu vaikuttaa turvallisuuden kokemiseen myönteisesti ja kielteisesti. Aikuisen vastuun tuntemisen kokemus osallistujille. Havainnoi leirin ilmapiiriä, leiriläisten kokemuksia. Lasten leirillä: oma ohjaaja/ kämppäohjaaja leiripari oma paikka: oma sänky, oma ”koti” mahdollisimman pian leirin alettua Vakuutukset Leiriä varten erillinen ryhmävakuutus/ vapaa-ajan vakuutus, ellei järjestävällä taholla jo ole sitä entuudestaan jatkuvana voimassa. Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

33 Turvallisuus Lääkärireissuja varten auto käytössä?
Valvonta yö- ja uimavalvonta, avotuli, nestekaasu päivävalvonta kun leiri toimii muualla kuin leirialueella teräaseet: puukko, kirves vesillä liikkuminen: melonta vain osaaville, soutelu, pelastusliivikäytäntö, varavenekäytäntö, vesilläliikkumisen opetus Ensiapu EA-pisteet ajanmukaisesti varusteltuja, näkyvästi merkittyjä poistumistiet merkitty, ohjeet leiriläisille annettu onnettomuustilanteiden ohjeet tiedossa (minne mennä jos tulee haava?) Lääkärireissuja varten auto käytössä? KELA-kortti ja leiriläisen vanhempien yhteystiedot nopeasti saatavilla EA-osaaminen Terveyskeskuksesta saa myös neuvoja! Kun joku osallistujista lähtee käymään lääkärissä, on tärkeää käsitellä asiaa yhdessä muiden kanssa tietoisuus tapahtuneesta katkaisee siivet leirihuhuilta estää pelkoja ja epävarmuuden tuntoja koteihin menee oikeaa tietoa tapahtuneesta Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

34 Leirin päättäminen Leirin päätös Leirin muistelukokoontuminen
Päätösajankohta jo leirikirjeessä Leirin päätös yhteisellä tilaisuudella Viimeisen päivän tehtävät: siivous, pakkaus yhteinen kokemusten purku hyvästit, kiitokset varmistaa että kaikki pääsevät leiriltä koteihin antaa tarvittava informaatio leiriläistä hakevalle esim. pahoinvoinneista, sattumuksista jne (Rauhallinen, kiireetön kohtaaminen on myös työntekijän ”käyntikortti” vanhempien suuntaan.) Leirin muistelukokoontuminen pitkien leirien, vaellusten, ulkomaan reissujen, voimakkaita kokemuksia herättäneiden retkien jälkeen usein tarpeellista valokuvien ym. avulla ”vielä kerran” yhdessä; palvelee osallistujan omaa kokemusten työstöä Leirin päätyttyä jälkihuolto yhteisten leiritarvikkeiden huolto, purku, palautus mahd. löytötavarasta huolehtiminen tilitykset, maksut kuntoon ja eteenpäin ohjaajien henkinen huolto Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

35 Muuta Lipunnosto-perinne Sadesää Koti-ikävä ja sen hoito
Moni leiri aloittaa ja päättää leiripäivänsä Suomen lipun tai leirilipun nostolla ja laskulla lippuetiketti (mm. ei lippua maahan) lipunnosto voi olla elämys, mutta se ei saa olla pakko: vain jos se tuntuu sopivan leirin henkeen lippumenoissa oltava asiallinen ja muistettava Suomen lipun merkitys Sadesää varaohjelma sisätiloihin Leirin johdon näytettävä viihtyvänsä silti ”Ei me olla sokerista…” Leiriläisten pukeutuminen, varusteiden kuivatus Koti-ikävä ja sen hoito ota henkisestikin kainaloon, aktivoi, selvitä turvallisella tavalla usein aikuisuus riittää (hetki aikuisen kanssa ”poissa” leiriltä) Leiri- ja retkitoiminnan perusteet