TEKIJÄ: Nitin Sood, 05I.

Esitys aiheesta: "TEKIJÄ: Nitin Sood, 05I."— Esityksen transkriptio:

1 TEKIJÄ: Nitin Sood, 05I

2 K E I N O T E K O I S U U S Ensiksi täytyy miettiä, mitä kuvassa omasta mielestään on vikaa. Minä haluaisin ainakin rajata ensimmäiseksi kuvan paremmin, sillä tällä hetkellä ystäväni Laura on liian keskellä kuvaa. Valokuvan rajaamisen jälkeen kannattaa miettiä, onko kuvan kontrastit kunnossa. Adobe PhotoShop voi muuttaa automaattisesti kontrasteja tai niitä voi myös manuaalisesti käyttää. Adoben “auto”-toiminto on kuitenkin laadukas ja sen käyttö voi olla suositeltavaa, jos ei tiedä mitä itse tekee. Valokuva voi olla jo valmiiksi sen arvoinen, että sen kontrasteja ei tarvitse säätää. “Lauraksi” kutsumaani valokuvan kontrasteja en muuttanut paljoa. PARANNETAAN MAAILMAA ELVYTTÄMÄLLÄ SE HENKIIN (= KUVAN EHEYTYS) Digikuvauksessa eheyttävät toimenpiteet korvaavat pimiössä olevat toiminnot yksinkertaisesti, eikä siten tarvitse olla ammattilainen voidaakseen saada valokuvastaan teknisesti paremman sekä laadukkaamman. Tätä valokuvaa (sekä muita portfolion valokuvia) eheyttäessä on käytetty Adobe PhotoShop 7.0-ohjelmaa. MITÄS JOS LEIKIN LEIKEILLÄ, JOITA EN SAISI LEIKKIÄ? Alhaalla esimerkkejä voimakkaamasta muutoksesta, jos haluaa nähdä, mitä voi saada aikaiseksi.

3 K E I N O T E K O I S U U S PART 2 Koneella on aina mahdollisuus terävöittää kuva, jota kannattaa käyttää ehdottomasti hyväkseen. (Muutos ei näy , koska kuvaa on jouduttu pienentämään.) Kuvan valoisuutta voi muuttaa Brigtnessista, jos haluaa kuvasta kirkkaaman (tai vaihtoehtoisesti tummemman). Usein valokuvia otettaessa ei ehdi miettiä valoa (erityisesti journalistiikan kuvassa). Muokata toki voi enemmän, mutta kuvani minusta näyttää tarpeeksi hyvältä. Lisään reunukset, koristelen valokuvan ja lopettelen. (Valmis kuva seuraavalla dialla.) ALKUPERÄINEN KUVA, VERTAILUN VUOKSI TOISELLA SIVULLA NÄKYVILLÄ MIKSI? MITEN? KUINKA PITKÄLLE? Valokuvia muokatessa täytyy ottaa huomioon, ettei tee kuvasta manipulaatiota. Digitaalisessa kuvauksessa muokkaaminen rajallisen määrin on sallitua, sillä se tekee samat toimenpiteet, mitä pimiössä tehdään. OBS! Valokuvissa voi säätää myös värejä Hue/Saturation kohdasta, muokkaamalla hueta. Esimerkki vieressä.

4 L A U R A (Keinotekoisuus, värivalokuva)
LAURA on “DIGITAALISEN EHEYTTÄVÄT TOIMENPITEET”-tehtävän valokuva, jonka tarkoituksena on osoittaa, mitä kaikkea muokkaamalla voi saada aikaiseksi.

5 K E I N O T E K O I S U U S PART 3 Tietokoneella on mahdollisuus tehdä värikuvasta mustavalkoinen kuva, jota käytetään varsinkin valokuvataiteessa. Mustavalkoistaminen on yksinkertaisten nappuloiden takana, jokaisella ohjelmassa tietenkin omanlaisten teitten takana. Etsi ohjelmastaan Hue / Saturation -toiminnon ja panee Saturationin nollaksi, niin valokuva on mustavalkoinen. Tämän jälkeen valokuvaa voidaan muokata samoilla menetelmillä kuin värikuvaa. Seuraavassa pieni reitti oivaan mustavalkokuvaan. (Kuvan ei toki tarvitse olla aina täysin mustavalkoinen, vaan voi olla väreiltään myös “harmaa” ja “vanhtava”. Valitaan valokuva Rajaus Mustavalkoinen Terävöitetään Kontrastit. Koska tietokoneella on todellakin mahdollisuus tehdä mustavalkoisesta vanhahtava, mutta ei täysin mustavalkoinen, kannattaa ominaisuus ottaa käyttöön. Erityisesti jos pitää sellaisesta. Mustavalkokuvaan hieman väriä. Lopputyö, reunukset sekä teksti, jos haluaa. Tekstin jättäminen tulostuskuvissa kannattaa jättää väliin, mutta jos haluaa ainoastaan koneen kautta näyttää, niin teksti on mukava lisä.

6 B E S T F R I E N D S (Keinotekoisuus, mustavalkokuva)
(The) BEST FRIENDS on “DIGITAALISEN EHEYTTÄVÄT TOIMENPITEET”-tehtävän valokuva, jonka tarkoituksena on osoittaa, mitä kaikkea muokkaamalla voi saada aikaiseksi. Mustavalkokuva.

7 K H L = S Y D Ä M I Ä (Kuvia maailmastani)
SYDÄN KOULUSSA on otettu Koillis-Helsinign lukion aulasta. Se ei ehkä suoranaisesti kuvaa koulua, mutta tarkoituksena on kuvata, kuinka monen sydän oikeasti on koulussa - monilla on ystäviä, kenties jopa omia rakkaita. Siksi itse koulurakennusta on vältetty ja rajattu pois. HEARTS on vaatimaton tapa kuvata koulua jollakin muulla tavalla kuin itse rakennuksella. Lumeen kirjoitetaan KHL ja lisätään sydämiä, niin saadaan jo aika hyvä vaikutelma koulustamme.

8 P U V I K E J A I L O A (Kuvia maailmastani)
ILOA, NAURUA kuvastaa sitä, kuinka koulussamme suhtaudutaan iloisesti tappioihin, eikä jäädä menneitä katsomaan. Lassista tuli Koillis-Helsingin lukion ensimmäinen oppilaskunnan puheenjohtaja. Ja painotan, Koillis-Helsingin lukion. PUVIKE taas on arkinen näky monelle Koillis-Helsingin lukion opiskelijoille. Tämä väriyhdistelmä on tuttu, joka on käynyt tässä lukiossa. Kenties meidän monumenttimme?

9 V A L O A T A R P E E K S I K O ? Valotusaika merkitsee seuraavaa valokuviassa. LYHYT SULJINAIKA Suljinajan ollessa lyhyt täytyy varmistaa, että valoa on tarpeeksi, sillä kuva valottuu ainoastaan lyhyen aikaa. Liikettä ei näy kuvassa suljinajan ollessa lyhyt. PITKÄ SULJINAIKA Suljinajan ollessa pitkä täytyy olla varovainen, ettei kamera liiku / tärähdä, sillä silloin kuva näyttää erittäin suttuiselta. Valottuu pitkän aikaa, jonka myötä pimeässä kuvaaminen on mahdollista. MILLOIN? Jos ei halua kuvata liikettä / valoa on tarpeeksi, niin lyhyt suljinaika on suotavaa. Kun taas haluaa kuvita liikettä / valoa ei ole, niin pitkäsuljin on suotavaa JALUSTAN kera. LYHYT SULJINAIKA (YLHÄÄLLÄ) - Lapsen / junan liikettä ei näy __________________________________________ PITKÄ SULJINAIKA (ALHAALLA) - Junan sekä matkustajan liike __________________________________________ sekä tytön pään heilahdus näkyy kuvassa

10 L I I K E J A P Y S Ä H D Y S (Suljinaika)
A MOVING.. kuvastaa, mitä tapahtuu, kun kuvataan pitkällä suljinajalla. Junan liike näkyy selvästi, ja myös valot ovat jääneet taakse. A moving.. -nimi antaa katsojalle vallan päättää, onko se juna, joka liikkee vai jotain aivan muuta. LADY FLOWER on kuvattu lyhyellä suljinajalla, mutta siitä näkyy kuitenkin jollain tavalla veden liike. Kun kuvaan syventyy tarkkaan, huomaa teoksen pysähtyneen ja juuri se on lyhyen suljinajan tarkoitus.

11 V A L O N M E R K I T Y S ? Valo on elementti, joka on otettava huomioon kuvatessa valokuvaa mihin tahansa tarkoitukseen. Journalismissa (erityisesti, kun otetaan tilannekuvia) valoa ei jäädä pitkäksi ajaksi miettimään, mutta silloinkin on otettava huomioon millaisissa olosuhteissa kuva otetaan. ISO-herkkyys on digitaalisissa kameroissa tärkeä ominaisuus, jonka avulla pimeässä kuvaaminen onnistuu. Salaman käyttöä täytyy välttää kaikessa mahdollisessa tilanteessa, sillä kuvan on mahdollisuus ylivalottua silloin. Silloin myös kuvan “luonnollinen valo” vääristyy ja kuvasta tulee jollain tavalla luonnoton (= vääränlaiset valot). Mustavalkoisissa kuvissa varjon osuus korostuu, kun värillisissä kuvissa korostuu itse väri. Studiossa valon käyttö on erinomaisesti, mutta luonnossa täytyy tyytyä päivänvaloon sekä kameran ominaisuuksiin. H A V A I N T O E S I M E R K K I __________________________________________ Kaksi valokuvaa otettu melkein samaan aikaan, samasta paikasta, samasta tilanteesta. Kumpaakaan kuvaa ei ole tietokoneella muokattu (= lisätty vain reunukset), mutta silti valo on erilailla kummassakin kuvassa. M I K S I ? Valo tulee ikkunan kautta, jonka vuoksi toinen kuva on pimeämpi - ensimmäisessä kuvassa käytettiin heijastinpahvia, jonka avulla valoa voitiin heijastaa kohteeseen. Tämän takia ensimmäinen kuva on valoisampi kuin toinen.

12 O I K Y N T T I L Ä N V A L O (Valo)
KYNTTILÄNVAO-kuvassa näkee, kuinka värit korostuvat, sillä ainoa valonlähde kuvassa on kummankin sydän. Valoa voi käyttää eri tavoilla kuvissa ja tässä kaikki on kynttilöiden varassa. Lämpimät värit yksinkertaisesti huokuvat kuumuutta ja mustat kohdat luovat kontrastia kuvaan. YKSISARVINEN on mustavalkoinen tarkoituksella, sillä vastakohdaksi viereiselle kuvalle, halusin osoittaa varjon vaikutuksen kuvassa. Valo vaikuttaa erityisen paljon objekteitihin ja tässä kuvassa ainoa valonlähde on oikeassa yläreunassa oleva kynttilä. “Yksisarvisen” varjo on pitkä ja, mitä reunnemmaksi valosta mennään, sitä tummempaa.

13 K U R K I S T E T A A N K O ? (Himmentimen aukko)
H A V A I N T O E S I M E R K K E J Ä PIENI HIMMENTIMEN AUKKO (SUURI SYVÄTERÄVYYS) Pientä himmentimen aukkoa kannattaa käyttää, kun haluaa kuvan olevan tarkan etualalta taakse, eikä halua katsojan kiinittävän huomiota pieneen yksityiskohtaan. Pientä himmentimen aukkoa käytetään usein luonto- sekä maisemakuvissa, jolloin halutaan antaa kokonaiskuva. Hämärässä valossa syväterävyys ei ole mahdollista (= ei tule tarpeeksi valoa.) SUURI HIMMENTIMEN AUKKO (PIENI SYVÄTERÄVYYS) Kun halutaan kohteen olevan tarkka ainoastaan pienenltä alueelta, on suuri himmentimen aukko suotava apuväline. Tälläin korostetaan ainoastaan yhtä tiettyä kohdetta, kun tausta jää epäselväksi (vrt. Laura-työ). MIKSI? Aukon säätäminen tekee kuvista paljon tehokkaampia sekä vaikuttavampia tapauksesta riippuen. Sen käyttäminen parantaa teknistä ilmaisua, sillä jos haluaa korostaa yhtä ihmistä kokonaisesta massta, ei suurta syväterävyyttä kannata harrastaa. __________________________________________ Kuvassa on käytetty suurta terävyyttä, jolloin koko kuva on terävä, eikä siinä korosteta yhtä tiettyä kohtaa. Pieni syväterävyys aiheuttaa sen, että katsoja kiinostuu suklaapaloista, eikä taustalla olevasta naisesta. Tausta on sumea, kun suklaat ovat tarkkoja.

14 T A R K K A K O L O P P U U N S A A K K A ? (Syväterävyys)
MAAILMA on tyypillinen maisekuva, jossa koko kuva alusta loppuun saakka on tarkka. Kuvassa on pehmeät värit, liikettä sekä loputon taivas - omasta mielestäni jollain tavalla raikas kuva, vaikkakin hyvin tyypillinen suomalainen maisemakuva. VESIPISARA RUUSUSSA oli hankala kohde kuvata, sillä järjestelmäkameran käyttö ensinnäkin tuotti ongelmia. Onnistuin kuitenkin luomaan sen, mitä tahdoin. Ruusun, pehmeän taustan sekä vesipisaroita, jotka asuvat ruusun varrella. Tämä on portfolion viimeisin työ.