Student Life –toimintamalli oppimisen tukena OPINTOASIAINPÄIVÄT 2013 KARI PITKÄNEN.

Esitys aiheesta: "Student Life –toimintamalli oppimisen tukena OPINTOASIAINPÄIVÄT 2013 KARI PITKÄNEN."— Esityksen transkriptio:

1

2 Student Life –toimintamalli oppimisen tukena OPINTOASIAINPÄIVÄT 2013 KARI PITKÄNEN

3 Student Life –toimintamallin tausta Ilmoitus hankkeen aloittamisesta rehtori Aino Sallisen lukuvuoden 2009-10 avajaispuheessa – Yleistavoitteena opiskelijoiden hyvinvoinnin parantaminen –Käsitteenä alusta alkaen ”Student Life” –Käsite (tietenkin) anglosaksista lainaa –Hankkeen sisältöä alettiin muotoilla vasta syksyllä 2009

4 Kansainväliset mallit kartoitettiin Alusta alkaen tavoitteena luoda Jyväskylän yliopiston oma Student Life –malli Työ aloitettiin kuitenkin kansainvälisten mallien kartoituksella Käsitteeseen törmää monissa maissa – erityinen Student Life –konsepti kuitenkin lähinnä anglosaksisissa maissa

5 Eurooppalaiset mallit Euroopan maissa (Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta) SL -käsitteen alla varsin rajattu määrä asioita –Käytännön ohjeistusta opiskelijan elämään –Vapaa-ajan tarjonnan järjestäminen (liikunta-, kulttuuritapahtumia) opiskelijoiden oman toiminnan/opiskelijaelämän rinnalle –Opiskelijan peruspalvelujen tarjoaminen (ruokailu, asuminen, yleisneuvonta - etenkin tutorointi, mentorointi)

6 Anglosaksiset maat (1/3) Vähimmäistavoitteena tarjota tukipalvelut: Opiskelija voi keskittyä akateemiseen elämään eli opintoihin –Asunto, kulkuyhteydet, ravinto, terveydenhoito –Opintososiaalinen tuki, oikeudellinen neuvonta –Fyysinen turvallisuus –Psyykkinen tuki, liikuntapalvelut (”mens sana in corpore sano”) –Kulttuuripalvelut –Tutorointi/mentorointi –Urasuunnittelu

7 Anglosaksiset maat (2/3) Usein tavoitteena tukea myös opiskelijan kehittymistä elämänsä hallitsevaksi vastuulliseksi kansalaiseksi Kokonaisvaltaisempi käsitys yliopistossa opiskelun merkityksestä ja opiskelun vaikutuksesta yksilön kehittymiseen Informaali oppiminen toiminnan kautta (extra-curricular activities ) –Osallistuminen opiskelijajärjestötoimintaan (”governance”, omien asioiden hoitamisen taidot) –Osallistaminen yliopiston hallintoon –Osallistaminen vapaa-ajan aktiviteettien järjestämiseen –Osallistuminen yhdyskuntatyöhön ja sen organisointiin –Osallistuminen opiskelijoiden tukijärjestelmien organisointiin ja itse toimintaan

8 Anglosaksiset maat (3/3) Formaali oppiminen (co-curriculum programs) –Akateemisten opetusohjelmien ohella mahdollisuus osallistua rinnakkaisopetusohjelmiin –Samoja asioita kuin informaalisella puolella, mutta voi suorittaa formaalin oppimisen muodoin –suoritetaan opetusohjelmina tavoitteellisesti ja osaamistavoittein formuloituina SL:n rinnakkaiskäsitteenä myös ”Student Success”

9 Keväällä 2010 muotoiltu JY:n hankkeen tavoite JY:n Student Life –konseptin missio –Student Life -konseptin yleisenä tavoitteena Jyväskylän yliopistossa on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden kehittymistä ja kasvua hyvinvoiviksi ja eheiksi yksilöiksi sekä monipuolisiksi osaajiksi. Yhtymäkohdat anglosaksisiin malleihin selvät –Laaja toimintojen kokonaisuus, ei yksinomaan tavanomaisia tukipalveluita –Tukee opiskelijoiden (ja opettajien) akateemista toimintaa

10 Se tärkeä ero Anglosaksissa maissa SL-toiminnot ovat hyvin yliopistokeskeisiä Heijastaa myös opiskelijan/opiskelun asemaa –Korkeakouluopiskelu ei vain yksi osa aikuisen elämää vaan oma selkeä elämänvaiheensa –Opiskelu siirtymävaihe vanhempien kotoa täysivaltaiseksi aikuiseksi Yliopistot usein oma maailmansa: Campus Life – ”kaupunki kaupungissa”)

11 Kumppanuusajattelu Suomessa vastuu opiskelijoiden tuen järjestämisessä on jaettu Jo avajaispuheessa rehtori Sallinen kutsui hankkeeseen mukaan kumppaneita –Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) –Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) –Jyväskylän kaupunki Kumppaniksi pyysi päästä myös –Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

12 Kehittämishankkeet (1/3) Student Life –hanke keskittyi aluksi pitkälti kehittämishankkeiden toteuttamiseen Hankkeita kehitettiin erityisesti neljässä (ohjausryhmän alaisessa) alaryhmässä 1.Innovatiivisten opetus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen 2.Opiskelijan hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen 3.Opiskelijan kasvu monipuoliseksi osaajaksi 4.Vertaistuen ja neuvonta- sekä ohjauspalvelujen kehittäminen

13 Kehittämishankkeet (2/3) Alaryhmissä myös sidosryhmien edustajia Rehtori rahoitti osoitti vuosittain strategisesta rahasta rahoitusta valikoiduille hankkeille –Ohjausryhmä teki esityksen alaryhmien esitysten perusteella –JYY:n lausunnolla painava merkitys hankkeiden valinnassa Kehittämisen tavoitteena olla tutkimusperusteista

14 Kehittämishankkeet (3/3) Kehittämishankkeet edelleen tärkeä osa SL – toimintamallia –Student Life –toimintamalli ei kuitenkaan vain kehittämishankkeita –Kaikki kehittäminen ei osana SL- kehittämishankkeiden kokonaisuutta

15 Esimerkkejä kehittämishankkeista Hyvis-toiminta –Hyvinvointineuvojien verkosto, laajennettu kaikille ainelaitoksille –Matalan kynnyksen ohjausmalli opiskelijan hyvinvoinnin tukemiseksi ePortfolio –kehitetään vuorovaikutteisesti laitos/opiskelijayhteistyössä Verkkotentti –Milloin, mistä vain –Kehitteillä niin tekniikka kuin myös pedagoginen malli

16 Student Life –tietoa löydätte JY:n pääsivun kautta

17