Olli-Pekka Salminen kaupunginsihteeri

Esitys aiheesta: "Olli-Pekka Salminen kaupunginsihteeri"— Esityksen transkriptio:

1 Olli-Pekka Salminen kaupunginsihteeri
Paras-hankkeeseen liittyvät vastaukset valtioneuvostolle Keuruun kaupunki kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto Olli-Pekka Salminen kaupunginsihteeri

2 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen?
Ei Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen? Kyllä, suunnitteilla Jyväskylän seututerveyskeskus. Perusterveydenhuollon lisäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoiminta- alueella? Sosiaalitoimen palveluiden järjestämistä ko. yhteistoiminta-alueella selvitetään.

3 Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto
järjestetään? Ympäristöterveydenhuolto järjestetty YPIKEMU-hankkeen osana, josta toteutui 1/3. Ympäristöterveyden-huollon alue on tällä hetkellä Keuruun, Mäntän ja Vilppulan muodostama Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelun  yhteistoiminta-alue. Alueen laajentamisesta on tehty aloite Ruoveden, Multian ja Virtain suuntaan sekä Jämsän seutukunnan suuntaan ja niistä asian valmistelu on vireillä. d Ympäristöterveydenhuolto Keuruun kaupungin hallinnoima Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto. Monijäsenisenä toimielimenä toimii Keurusselän ympäristölautakunta, jossa edustus alueen kunnista. Henkilöstö Keuruun kaupungin alaisuudessa. Työterveyshuoltoa selvitetään seututerveyskeskushankkeen toimesta.

4 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen
vähintään noin asukkaan väestöpohja- tavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? Keuruun kaupunki on jäsenenä Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä joka ylittää as. rajan ja osakkaana Mäntän seudun koulutuskuntayhtymässä, jonka väestöpohja on n asukasta. Väestöpohja täyttyy nykyisen koulutuskuntayhtymän kautta.

5 2Mihin lain 6 §:ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin
sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? (vastaus yhteinen sairaanhoitopiirin kuntien kanssa) Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? Ei. Mitkä erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? Ei mitään palveluja. (lisäksi käytetään sovitusti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palveluja, erityisesti Mäntän sairaalaa sekä Jämsän ja Ähtärin kaupunkien sairaaloita)

6 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään
kuntayhtymässä (piirissä)? Ne palvelut, joita kunnat tai yhteistoiminta-alueet eivät järjestä. Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue? Kunnat ja yhteistoiminta-alueet järjestävät kehitysvammaisten erityishuollon palvelut. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? Erityishuollon johtoryhmän tehtävät. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? Ei mitään.

7 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa
em. kohdissa tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? Laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista kuntayhtymä vastaa seuraavasti: Erikoissairaanhoidon vastuiden osalta ei tapahdu muutoksia, joten vastuut jatkuvat       Kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtyvät kuntayhtymälle

8 Väestö- ja palvelutarveanalyysi
Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrä – vuotiaiden määrää kohden. Väestöllinen huoltosuhde v ,3 v ,8 v ,1 v ,3 v ,8

9 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen
tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. Huoltosuhteen kehittyminen osoittaa, että se asettaa tulevaisuudessa suuria haasteita palveluiden rahoittamisessa ja käytännön järjestämisessä etenkin sosiaali- ja terveys –sektoreilla.

10 Perusterveydenhuollossa?
Väestö vähenee 20 vuodessa 1376 henkilöllä ja yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa 649 henkilöllä. v yli 75-v 1202 (10,7 %) v yli 75-v 1357 (13.3 %) v yli 75-v 1851 (18,9 %)

11 Kunnan päättämissä muissa opetus- ja
kulttuuritoimen tehtävissä? Oppilasmääräkehityksen perusteella näyttää siltä, että perusopetuksen osalta kouluverkkorakennetta on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti säännöllisin väliajoin. Tarkastelun kohteena ovat ala- ja yläkoulusarjojen ja perusopetusryhmien määrät. Keuruun kaupungin, Multian ja Petäjäveden kuntien yhteinen Kansalaisopisto ja Musiikkiopisto jatkavat toimintaansa ja verkostoyhteistyötä kehitetään. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen palvelut säilyvät ja niitä kehitetään ajanmukaisesti.

12 Talous Tiivistelmä kuntalain 65 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Taloussuunnitelma on hyväksytty vuosille Taloussuunnitelma on 4 vuoden osalta yhteensä noin 0,4 milj. € ylijäämäinen. Koska kertynyttä alijäämää oli 1,4 milj. € vuoden 2006 lopussa, osana taloussuunnitelmaa on hyväksytty toimenpideohjelma vuosille , jonka yhteisvaikutus on 3,5 milj. €. Tiivistelmä kuntalain 65 §:n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukau- tena katetuksi). Osana taloussuunnitelmaa hyväksyttiin toimenpideohjelma vuosille Ohjelman taloudelliset vaikutukset ovat vuosittain (luvut tuhansina euroina): 2008: 490, 2009: 490, 2010: 840, 2011: 840 ja 2012: 840, yhteensä

13 Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä
yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? Palveluiden järjestämisaluetta voidaan laajentaa palveluiden myynnin tai isäntäkuntamallin kautta. yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? Yhteistoimintaa on mahdollista lisätä 3. sektorin, yhdistysten, yksityisen sektorin, sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n kautta tehtävän yhteistyön kautta eri sidosryhmien kanssa. Yhteistoiminta eri toimijoiden kanssa tulee arvioida siten, että palvelut voidaan tuottaa kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tällöin kunta toimii palvelun tilaajana ja kumppani palvelun tuottajana. Myös palveluseteleiden käyttöönottoa laajemmin tulee jatkossa arvioida.

14 Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen
palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? 1) oman toiminnan tehostaminen 2) ostopalvelut 3) yhteistyö kolmannen sektorin kanssa 4) yhteistyö muiden kuntien kanssa

15 Selvitys palveluverkon kattavuudesta
Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) Perusterveydenhuollossa? Organisatorisesti Keuruun-Multian terveydenhuollon ky mahdollisesti lakkaa ja toiminta siirtyy uudelle Jyväskylän seututerveyskeskukselle. Organisaatiomuutoksesta huolimatta terveyskeskus säilyy Keuruulla. Sosiaalihuollossa? Ei muutoksia Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaiset tehtävät siirtyvä Keski- Suomen sairaanhoitopiirille, sikäli kun kunnat eivät järjestä palveluja itse, esim. hankkimalla ko. palveluja Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiöltä.

16 Ammatillisessa peruskoulutuksessa?
Erikoissairaanhoidossa? Ei muutoksia Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä?

17 Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen
järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä Tarkastelujaksolla ei ole vielä odotettavissa merkittävää eläköitymistä, mutta heti tarkastelujakson jälkeen eläköityminen kasvaa voimakkaasti. mikä aiheuttaa kilpailua kuntien/valtion/yksityisen sektorin välillä, sekä kuntien kesken. Henkilöstön laadulliseen ja määrälliseen riittävyyteen voidaan reagoida ennalta vakinaistamalla tällä hetkellä olevia määräaikaisia toimia. Tarkastelujaksolla ei ole merkittäviä muutoksia henkilöstön osalta.

18 Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja
alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa? Kaupunginhallitus toimi hankkeen ohjausryhmänä. Johtoryhmä muodosti ns. projektiryhmän käytännön valmistelua varten. Henkilöstöjärjestön edustaja on mukana kaupungin johtoryhmätyöskentelyssä. Pidettiin tiivistä yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen ja luottamushenkilöiden kesken (valtuustoseminaarit, yhteistyötoimikunta). Paras-hankkeen selvitys- ja toimeenpanolomakkeesta pyydettiin yhteistyötoimikunnan ja henkilöstöjärjestöjen lausunnot. Paras- hankkeesta tiedotettiin kuntalaisia paikallislehdessä, sekä kattavasti kaupungin www-sivuilla. Lisäksi henkilöstöä informoitiin sisäisellä tiedottamisella sähköpostin kautta ja järjestettiin infotilaisuus.