Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Pohjois-Savon kuntapäivä 16.5.2012 Talous, kuntarakenneuudistus ja kunnat.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Pohjois-Savon kuntapäivä 16.5.2012 Talous, kuntarakenneuudistus ja kunnat."— Esityksen transkriptio:

1 Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Pohjois-Savon kuntapäivä 16.5.2012 Talous, kuntarakenneuudistus ja kunnat

2 Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat 1 (2) »Rahamarkkinoiden ongelmat sekä Kreikan ja muutaman muun euromaan ongelmat ovat heikentäneet näkymiä rajusti. Luottamus markkinoilla heikentynyt. Kaikkia ongelmia ei valitettavasti ole vielä nähty. Portugali ja Espanja ja Italia ongelmissa. Euroopassa vahva taantumariski. »Suomen viennin kasvu on hidastunut, monilla toimialoilla pysähtynyt. Suuria lomautuksia ja irtisanomisia on tehty. »Maamme vaihtotase 2011 alijäämäinen ensi kerran vuoden 1993 jälkeen. »Heikentyvä euro parantaa toisaalta vähitellen viennin kilpailukykyä. »Maamme talouskasvu on alhainen tänä vuonna. »Parhaimmillaankin olemme siirtymässä jälkiteollistuneessa maailmassa hitaan kasvun aikaan ja samanaikaisesti ikääntymisestä johtuvaan hoivan tarpeen kasvuun. Tämä vaikuttaa maahamme ja kuntiin voimakkaasti. 16.5.2012Timo Kietäväinen2

3 »Kuntataloudet selvisivät viime vuodesta vielä varsin hyvin. »Kuntien menot kasvavat tänä vuonna noin ksm 4 %, verotulot vain parhaimmillaankin ksm noin 2 %, valtionosuusleikkaus (631 m€) vähentää valtion rahoitusosuutta kuntien vo-tehtävistä 2,7 prosenttiyksikköä. VM:n mukaan kuntatalous kiristyy valtion budjettiesityksen takia -448 milj. €. »Tarvitaan julkisten tehtävien priorisointia ja rajanvetoa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan vastuisiin. Tuottavuuden nosto ei yksin riitä, mutta sitä tarvitaan! »Hallituksen kehysriihen ratkaisut – riittävätkö ne? »Kuntien veropohjaa ja tehtäviä tarkasteltava uudelleen! 16.5.2012Timo Kietäväinen3 Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat 2 (2)

4 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. € Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei-poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueet, sijoitukset. 16.5.2012Timo Kietäväinen4

5 Kuntasektorin tulorahoitusjäämän kertymä ja lainakannan muutos vuodesta 1997 sekä lainakanta, mrd. € 1) Vuosikate – poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina 1997–2011 yhteensä yli 10 miljardia euroa. Kuntasektorin velkamäärä on kasvanut samana aikana noin 8,5 miljardia euroa ollen vuoden 2011 lopussa noin 12,6 mrd. euroa. 16.5.2012Timo Kietäväinen5

6 2011*2010Manner-Suomi: Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina 2010–2011 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 16.5.2012Timo Kietäväinen6

7 – 2000 Manner-Suomi 40001 – 100000 10001 – 20000 2001 – 6000 20001 – 40000 100001 – 6001 – 10000 Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa 2009–2011 Kunnan asukasluku 31.12.2011 (ennakkotieto) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 16.5.2012Timo Kietäväinen7

8 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Pohjois-Savo yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan 16.5.2012Timo Kietäväinen8

9 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Kuopion seutukunta Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan 16.5.2012Timo Kietäväinen9

10 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, €/as. Pohjois-Savo pl. Kuopion seutukunta Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan 16.5.2012Timo Kietäväinen10

11 Pohjois-Savon kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, €/as. 1) Vuosikate – poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan 16.5.2012Timo Kietäväinen11

12 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997–2011, €/as. Pohjois-Savo Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan 16.5.2012Timo Kietäväinen12

13 Suomen julkisen talouden sopeutustarve 16.5.2012Timo Kietäväinen13

14 Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5 miljardilla eurolla ja menosäästöjä 1,2 miljardilla eurolla. Veromuutosten merkittävimmät fiskaaliset vaikutukset johtuvat »ansiotuloverotuksen tarkistuksista luopumisesta 2013– 2014 (tuottoarvio vuonna 2014 n. 800 milj. euroa) »arvonlisäverokantojen yhden prosenttiyksikön korotuksesta (tuottoarvio vuonna 2014 n. 750 milj. euroa) Osa veromuutosten euromääräisestä vaikutuksesta otetaan huomioon kuntien verorahoitusta vähentämällä pienentämällä valtionosuuskompensaatiota Varainsiirtoveron muutoksilla valtio kerää 80 milj. euroa; lisäksi valtio kerää solidaarisuusverolla ja perintöverotusta kiristämällä yhteensä 115 milj. euroa Suurimmat lisäsäästöt kohdentuvat kuntien valtionosuuksiin, joita vähennetään asteittain siten, että taso vuonna 2015 on 500 miljoonaa alempi. Kasvupanoksia yritystoiminnan tukemiseksi mm. poistomahdollisuuksien tilapäinen parantaminen ja työllisyyttä edistäviä toimia sekä liikenne- investointeihin 2012–16 suurten väylähankkeiden hyväksyminen, toisaalta leikkauksia väylänpidon rahoituksessa. 16.5.2012Timo Kietäväinen14

15 Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen 1 (3) Valtionosuuteen kohdistuvan lisäleikkauksen johdosta kunnilta jää vuosina 2013–2015 saamatta valtionosuutta 875 milj. euroa »Pohjalla hallitusohjelman mukainen v. 2012–2015 toteutettu vuosittainen 631 milj. euron leikkaus, jonka myötä kuntien valtionosuustulo vähenee yhteensä 2 524 milj. euroa Leikkaukset tehdään kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alentamalla = kuntien rahoitusosuutta korottamalla »Leikkauksen vaikutus €/as-tasasuuruinen kaikissa kunnissa Vuoden 2015 tasolla on valtionosuusrahoituksen taso 1 131 milj. euroa alhaisempi, kun nyt päätetyt ja hallitusohjelmassa sovitut leikkaukset ovat täysimääräisesti voimassa »Tämä vastaa yli yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa 16.5.2012Timo Kietäväinen15

16 Kuntien valtionosuusrahoitukseen kohdistuvia leikkauksia lisäävät opetustoimen valtionosuusleikkaukset OKM:n hallinnonalalla hallitusohjelman mukaiset leikkaukset toteutetaan pääosin vuosina 2013–2015 Lisäksi kehyspäätöksen mukaisesti OKM:n hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2013 (kunnat ja kuntayhtymät -45 m€) ja yksikköhintarahoitukseen kohdistuu lisäleikkauksia (2015 mm. lukiot -37 m€ ja ammatillinen perusopetus -49 m€) Leikkaukset vääjäämättä kiristävät kunnallisverotusta, heikentävät kunnallisten palvelujen laatua ja kiihdyttävät velkaantumista 16.5.2012Timo Kietäväinen16 Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen 2 (3)

17 Toimien myönteiset piirteet: »Hallitus pääsi ratkaisuihin valtiontalouden kehyksistä »Työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät ratkaisuja eläkekysymyksissä »Hallitus aikoo jatkaa yhteisöveron tuoton korotettua jako-osuutta kunnille vuosille 2014 ja 2015 – vaikutus 2014 noin 270 milj. €. Yritysverotuksen huojennusten vaikutus kompensoidaan jako- osuudessa. »Jäteveron siirtäminen kunnille toisi verotuloja 90 miljoonaa euroa vuodessa. »Kiinteistöverotusta kehitetään mm. selvittämällä mahdollisuudet kiinteistöverojen alarajojen nostamiseen. »Soten rakennusten ja koulujen v. 2012 alkaviin peruskorjauksiin lisäbudjetissa 30 milj. €. Hallitus arvioi yhdessä kuntien kanssa, voidaanko kuntien velvoitteita vähentää ja normeja joustavoittaa. 16.5.2012Timo Kietäväinen17 Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen 3 (3)

18 Hallitusohjelman ja kehysriihen 22.3.2012 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen 16.5.2012Timo Kietäväinen18

19

20 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. € – Palkat Yhteensä – Ostot – Muut henkilöstömenot – Muut toimintamenot Muutosprosentti: – Ostot Investoinnit Korkomenot Toimintamenot yht. Menot yhteensä – Palkat Toimintamenot yht. 2011* 6,5 15,61 39,85 4,62 2,63 12,49 4,14 0,36 35,35 0,0 4,0 4,5 2012e 6,5 16,11 41,36 4,76 2,68 13,30 4,20 0,31 36,85 3,8 3,2 4,2 2016e 6,5 18,12 48,18 5,30 2,73 17,10 4,20 0,73 43,25 4,0 3,3 4,3 2010 7,4 15,01 39,83 1) 4,47 2,65 11,72 5,69 1) 0,30 33,85 8,3 1) 2,8 4,2 2013e 6,5 16,48 42,81 4,87 2,70 14,16 4,20 0,40 38,21 3,5 2,3 3,7 2014e 6,5 16,98 44,52 5,02 2,71 15,08 4,20 0,53 39,79 4,0 3,0 4,2 1) Luvut sisältävät Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. Lähde: Vuodet 2010–2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012–2016 ennusteet PPO 4.4.2012. 2015e 6,5 17,54 46,35 5,16 2,73 16,06 4,20 0,66 41,49 4,1 3,3 4,3 16.5.201220Timo Kietäväinen

21 Lähde: Vuodet 2010–2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012–2016 ennusteet PPO 4.4.2012. Muutos, %: Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä Yhteisöveroprosentti Kunnallisvero Verolaji Osuus yhteisöverosta, % Tuloveroprosentti, keskim. 16,21 1,66 1,20 19,07 2,8 18,5 2,0 3,9 26,0 2011* 31,99 19,17 16,82 1,41 1,26 19,49 3,8 -15,4 5,2 2,2 24,5 2012e 28,34 19,25 19,83 1,37 22,57 4,5 -16,5 2,2 2,8 24,5 2016e 23,26 19,25 15,77 1,41 1,17 18,35 2,1 17,5 20,4 4,2 26,0 2010 31,99 18,97 17,37 1,45 1,28 20,10 3,3 2,8 1,6 3,1 24,5 2013e 29,41 19,25 18,20 1,54 1,31 21,05 4,8 6,2 2,3 4,7 24,5 2014e 29,22 19,25 Kuntien verotulot vuosina 2010–2016, mrd. € 18,98 1,64 1,34 21,96 4,3 6,5 2,3 4,3 24,5 2015e 29,13 19,25 16.5.201221Timo Kietäväinen

22 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset 2001–2016, % Lähde: Vuodet 2000–2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012–2016 arviot PPO 4.4.2012. Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) Määrän muutos Arvon muutos 2012-2016 Määrä: 2,0 % 1,3 % Kustannustaso: 3,2 % 2,8 % Arvo: 5,2 % 4,1 % % Muutos keskimäärin/vuosi: 2001-2011 16.5.2012Timo Kietäväinen22

23 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. € Toimintakate Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Investoinnit, netto Tilikauden tulos Poistot Lainakanta Rahavarat Rahoitusjäämä 1) Tulorah. korjauserät Satunnaiset erät, netto Vuosikate -24,18 19,07 7,68 0,07 -3,32 0,57 -2,20 12,61 4,70 2011* -0,95 -0,40 0,13 2,64 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät -25,21 19,49 8,09 0,22 -3,20 0,48 -2,30 13,56 4,67 2012e -0,88 -0,45 0,17 2,60 -26,14 20,10 8,21 0,18 -3,20 0,12 -2,40 14,76 4,65 2013e -1,13 -0,45 0,17 2,35 -29,59 22,57 8,88 -0,09 -3,20 -0,80 -2,74 19,21 4,61 2016e -1,71 -0,45 0,17 1,77 -22,94 18,35 7,43 0,19 -3,02 1,93 -2,15 11,67 4,76 2010 -0,32 -1,38 1,06 3,02 Tulorahoitus2,372,322,071,492,70 -27,22 21,05 8,38 0,07 -3,20 -0,06 -2,51 16,06 4,64 2014e -1,20 -0,45 0,17 2,28 2,00 Lähde: Vuodet 2010–2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012–2016 ennusteet PPO 4.4.2012 -28,38 21,96 8,67 -0,04 -3,20 -0,24 -2,62 17,41 4,62 2015e -1,27 -0,45 0,17 2,21 1,93 16.5.2012Timo Kietäväinen23

24 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa Lähde: Vuodet 1998–2011 Tilastokeskus, vuosien 2012–2016 ennusteet PPO 4.4.2012 16.5.2012Timo Kietäväinen24

25

26 Lähde: Vuodet 1997–2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012–2016 ennusteet PPO 4.4.2012 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. € Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,92,7 20162014 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan, %: 4,34,2 2,3 2013 3,7 3,0 2015 4,3 16.5.2012Timo Kietäväinen26

27 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991–2016, mrd. € (käyvin hinnoin) Lähde: Vuodet 1991–2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012–2016 ennusteet PPO 28.3.2012. (ennakkotieto) 16.5.2012Timo Kietäväinen27

28 pp.kk.vvvv Osasto 30.1.2012 28 Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 2011 20122013 Kunnallishallinnon rakennelaki Alue- kierros ja kun- takuu- lemiset Asiantuntija- kuulemiset Laki- esityksen laatiminen HE raken- nelaki Selvitys ja ehdotus kuntajako- selvitys- alueiksi Kuntalain kokonaisuudistus 2014 Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut Erityiset kuntajakoselvitykset (6-12 kk) Halli- tuksen jatko- linjauk set uudis- tukses ta Raken- nelaki- työ- ryhmä: Kunnallishallin- non rakenne- työryhmä: Valtionosuusuudistus HE:n edus- kunta- käsit- tely Sote- rakenne- selvitys 28

29 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Toimikausi 22.3.–31.12.2012 Väliraportti toukokuun lopussa Tavoitteena uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne vastaamaan tulevia tarpeita ja uudistaa palveluiden järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä Valmistelee kolme vaihtoehtoista mallia Uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä 16.5.2012Timo Kietäväinen29

30 Kuntahallinnon ja palveluiden tuotantotapojen uudistuminen on välttämätöntä! Kuntaliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 3.5.2012 aiempien peruslinjaustensa mukaisen lausunnon rakenneuudistuksesta korostaen uudistusten tarpeellisuutta kuntia kuullen Keskeisenä tavoitteena vahvojen kuntien muodostaminen ja toimivat palvelut Kunnilla ratkaisevan keskeinen rooli prosessissa; Kuntaliitto edellyttää, että kunta- ja palvelurakennemuutokset tapahtuvat paikallisista aloitteista ja paikallisilla päätöksillä – vrt. kaikkien puolueiden kannanotot, ettei uudistusta toteuteta pakolla Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (ainakin vos-kompensaatio) Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syksyllä hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen = 2. lausuntokierroksen lausuntojen perusteella Niillä alueilla joilla vahvaa peruskuntaa ei muodostu, tavoitteena tulee olla kuntien monialainen yhteistyö palveluissa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa = kuntien yhteistyörakenteiden tiivistäminen ja selkeyttäminen. Uudistuksen jatkossa rakennettava toimiva yhteys PARAS-hankkeessa toteutettujen toimivien ratkaisujen kanssa. 16.5.2012Timo Kietäväinen30

31 VM:n rakennetyöryhmän esitykset – yleisiä huomioita »Työryhmän kriteerit ovat sinänsä relevantteja eli tällaisten kriteereiden pohjalta rakenneuudistustarpeita tulee joka tapauksessa arvioida. On otettava huomioon kuntien kyky muuntua aktiivisesti sekä kuntien erilaiset lähtökohdat mm. väestön ikääntymiskehityksessä. Kuten työryhmä toteaa, kriteerit ovat vain työkaluja – rakennemuutoksista tulee päättää kokonaisarvioinnin pohjalta paikalliset olosuhteet ja niiden erot huomioon ottaen. »Työryhmän kriteerit painottavat kunnan roolia palvelujen järjestäjänä. Paikallistalouden kehitysedellytysten luomiseen (kuntien elinvoimaan), demokratiaan ja kuntayhteisöön liittyvät kysymykset tulee ottaa oleelliseksi osaksi jatkotyöskentelyä ja mahdollisesti käynnistyviä kuntajakoselvityksiä > Kunnan rooli nähtävä oikeassa laajuudessaan! »Kuntaliiton mielestä kunnille tulisi antaa toinen lausuntokierros kesällä/syksyllä valmistelun kokonaisuudesta, kun seuraavat kriteerit ovat selvillä: »sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen järjestäjille asetettavat vaatimukset ja järjestämisen vaihtoehdot »vahvan kunnan kriteerit ja muut uudistukselle asetetut poliittiset tavoitteet »uudistuksen aikataulu ja keinot (toteuttamistapa) »kuntajakoselvittäjän asettaminen. 16.5.2012Timo Kietäväinen31

32 Yleisiä linjauksia uudistuksesta: Sektoreiden rakenteelliset uudistukset tulee tehdä hallitusohjelman mukaisesti kuntauudistuksen yhteydessä aikataulullisesti ja sisällöllisesti – ei sektoriuudistukset edellä. Sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen peruskoulutuksen rakenteellinen kehittäminen tulee tapahtua kuntauudistukseen perustuen – ei erillisinä valmisteluina. Samoin rahoitusta koskevat uudistukset tulisi tehdä osana valtionosuuslainsäädännön uudistamista. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistus toteuttava yhtenä kokonaisuutena. 16.5.2012Timo Kietäväinen32

33 Ohjauskeinot Yhdistymiset kuntien omaan päätöksentekoon perustuen Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syyskuussa hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen perusteella. Selvitykset voivat olla myös kuntien omaehtoisesti toteuttamia. Valtion tulisi tukea taloudellisesti myös kuntien itsensä käynnistämiä selvityksiä. Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (vos-kompensaatio ym.). 16.5.2012Timo Kietäväinen33

34 Muita huomioita: Aikatauluja tarkistettava siten, että useille lakihankkeiden samanaikaiselle valmistelulle ja valmistelun yhteensovitukselle sekä uudistusten onnistuneelle toteutukselle jää riittävästi aikaa ml. tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistaminen > uudistus voimaan pääosin vasta 2017 uuden valtuuskauden alkaessa Kuntatason keskeisten toimijoiden sitouttaminen on varmistettava. Uudistuksen toteutus aidosti kuntia kuunnellen. Kuntien VM:n aluekierroksella antamasta palautteesta voi päätellä, että noin puolet kunnista vastustaa kuntajakoselvitystä esitetyillä selvitysalueilla ja alustavat tiedot kuntien lopullisista lausunnoista ovat saman suuntaisia. Väestömäärillä mitattuna voidaan arvioida, että yli puolella on valmiutta jonkinlaiseen selvitykseen. Toimenpiteet linjattava siten, että kunta- ja palvelurakenteiden välttämätön uudistustyö jatkuu myös tällä vaalikaudella – maallamme ei ole varaa pysäyttää uudistusta. Mahdollisimman laaja poliittinen konsensus edesauttaisi uudistusta – kuntalain kokonaisuudistus tärkeää toteuttaa parlamentaarisesti. 16.5.2012Timo Kietäväinen34

35 Kuntavaalit 2012 Kuntaliiton kampanja 2012 Ennakkoäänestys 17.–23.10.2012 (ulkomailla 17.–20.10.) Vaalit 28.10.2012 Valitaan n. 10 000 valtuutettua

36 Lähtökohtia Kuntaliiton rooli kuntafaktatiedon tuottajana, välittäjänä, jakajana »Tutkimukset ja tilastot »Ohjeet ja suositukset »Konsernipalvelut Lähivaikuttamisen ja osallistumisen kannustaminen »Äänestysaktiivisuuden parantaminen »Paikallinen aktivointi »Nuorten kuntatietoisuuden ja osallistumisen parantaminen 16.5.2012Timo Kietäväinen36

37 Keinot ja toimenpiteitä Tilastot ja tutkimukset kuntafaktan pohjana Verkkosivustot kuntavaalit.fi ja kunnat.net/kuntavaalit Mediaviestintä ja sidosryhmätiedottaminen, uutiskirjeet Ohjeet ja suositukset (mm. lakiasiat) Aineistot kuntien käyttöön mm. paikallisaktivointiin Tietoisku (tv + nettikäyttö), myös selkokielellä Ehdokkaille vaalityötä tukevaa aineistoa Virtuaalikunta opetuskäyttöön Luottamushenkilöoppaat (6 kpl) + koulutus 16.5.2012Timo Kietäväinen37

38 Lisätietoja Kuntaliittokonsernista

39 Sitoumuksia eri sopimuksiin 1 300 39

40 Puitesopimukset – lue lisää www.kuntahankinnat.fi kategoriat ICT, Energia, Muut tavarat ja palvelut puitejärjestelyissä (37) hankintasopimuksia 80 kpl sopimusten arvo n. 110 M€ v. 2011 = asiakkaiden ostovolyymi v. 2012 arvioitu nousevan n. 140 milj. euroon valmisteilla eri vaiheessa n. 20 tuotealuetta asiakaspalautetta systemaattisesti, asteikolla 1–5 n. 4 sopimushallintaan panostetaan parhaan mukaan

41 Saavutettuja asiakashyötyjä hintasäästöt esim. IT-laitteet 30–35 % tuotekatalogi 40 % polttoaineet, säiliö 2–10 % matkapuhelimet 10–15 % teleoperaattoripalvelut, jopa 40 % toimistotarvikkeet 50 % resurssi- ja muut säästöt omat voimavarat säästyvät muuhun hankintatoimeen juridinen ja kaupallinen riski pienempi tehokas sopimushallinta ja toimittajayhteistyö KLKH:n hoitamana osallistuminen asiakasryhmiin, verkottuminen kehittämispotentiaali

42 Kuntatyönantajien kilpailuetu: Hyvin johdettu ja hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt yhdenvertainen mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin työvälineisiin. Kunta-alalle erikoistuneen palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy.

43 Kuntarekry.fi Rekrytoinnin ammattilaisille Tehokas kunta-alalle räätälöity oma järjestelmä perusrekrytointiin ja sijaisuuksien hallintaan sekä rekrytoinnin kehittämiseen Kuntarekry.fi sivusto Työpaikkailmoitusten julkaisemineen ja työnantajakuvan kehittämiseen Hinnaltaan kilpailukykyinen, selainpohjainen järjestelmä ja maksu vain käyttäjätunnuksista. Kuntaliiton palveluna riskitön hankinta, käyttöönottoa ei tarvitse kilpailuttaa. Ota yhteyttä: Tuula Nurminen, 050 597 2791, tuula.nurminen@kuntarekry.fi toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy

44 Kuntamarkkinat – enemmän kuin messut Kuntamarkkinat kokoaa yhteen kunta-alan ja julkishallinnon päättäjät sekä kunnille palveluita tuottavat yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Vuosittain syyskuussa Kuntatalossa järjestettävä kunta-alan suurtapahtuma tarjoaa kävijöilleen noin kaksisataa maksutonta seminaaria ja tietoiskua. Seuraavat Kuntamarkkinat 12.–13.9.2012 www.kuntamarkkinat.fi Tervetuloa! 16.5.2012Timo Kietäväinen44

45  Edunvalvonta  Neuvontapalvelut  Verkostotuki  Koulutus ja konsultointi  Tutkimukset ja oppaat  Sähköiset uutiskirjeet  www.kunnat.net KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: www.kunnat.net Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta- alaa muutoksessa 16.5.2012Timo Kietäväinen45


Lataa ppt "Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Pohjois-Savon kuntapäivä 16.5.2012 Talous, kuntarakenneuudistus ja kunnat."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google