Erilaisia kurssityyppejä ja työkaluja niiden toteuttamiseen Moodlessa Moodle-on-Demand –hanke 10.12.2009 Olli Ruohomäki.

Esitys aiheesta: "Erilaisia kurssityyppejä ja työkaluja niiden toteuttamiseen Moodlessa Moodle-on-Demand –hanke 10.12.2009 Olli Ruohomäki."— Esityksen transkriptio:

1 Erilaisia kurssityyppejä ja työkaluja niiden toteuttamiseen Moodlessa Moodle-on-Demand –hanke 10.12.2009 Olli Ruohomäki

2 Erilaisia kurssityyppejä 1.Sisältövetoinen kurssi 2.Viestintävetoinen kurssi 3.Opintoryhmän lisäpalvelu 4.Prosessinohjauskurssi 5.Tiimin tai projektin työtila

3 Vakio-osia eri kurssityyppeihin • Avaa kurssin idea, vaatimukset, vaikeustaso ja ohjaustavat laatimalla kurssikohtainen opiskelijan ohje. • Mikäli teet vaiheistusta, laadi aikataulu, jonka laitat selvästi opiskelijoiden nähtäville. • Tee erillinen lista kurssilla tarvittavista kirjoista, työkaluista, materiaaleista, tarvikkeista ym. • Sopikaa kurssin alussa, miten ryhmässä viestitään (mihin käytetään keskustelualueita, chatteja tai sähköpostia). Korosta, että ryhmässä olisi mukava viestiä koko ryhmälle kerralla.

4 1. Sisältövetoinen kurssi • Omien oppimateriaalien laatimisessa on etunsa: – Kattavat oppimateriaalit sisältävällä kurssilla opettaminen on kevyempää (äärimmillään verkkokurssi on itseopiskelupaketti) – Voit tarjota opiskelijoille tarkasti omien näkemystesi ja osaamisesi mukaisia sisältöjä. – Saat oppimisalustasta aina mukana kulkevan oppimateriaalipankin. – Jos laadit sisällöt etukäteen tulet pohtineeksi oppimisprosessia ja rajauksia tarkasti ja kevennät työtaakkaasi lukukauden melskeessä. – Jos laadit sisältöjä kurssin aikana voit vastata opiskelijoiden toiveisiin kurssin aikana.

5 1. Sisältövetoinen kurssi • Omien oppimateriaalien laatimisessa on haittansa: – Valmis oppimateriaali ohjaa opiskelua vahvasti sisällön ja laajuuden suhteen. Herkkyys mukauttaa kurssia esim. opiskelijoiden tavoitteiden mukaiseksi voi vähentyä. – Yksityiskohtaisten työohjetasoisen oppimateriaalin laatimiseen kuluu valtavasti aikaa. – Jokaisen toteutuksen jälkeen tulee aina lisää tarpeita ja ideoita. Verkkokurssi ei siis ole koskaan valmis, vaan sitä pitää aina välillä päivittää.

6 1. Sisältövetoinen kurssi • Toteuttamisesta Moodlessa: – Itse tehty oppimateriaali: Lisää aineisto > Linkitä tiedostoon – Netistä saatava oppimateriaali: Lisää aineisto > Linkitä web-sivuun – Opiskelijan tuottama teksti: Lisää aktiviteetti > Keskustelualue – Opiskelijan palauttama essee/aineisto/oppimistehtävä: Lisää aktiviteetti > Tehtävät > Lähetä yksi tiedosto

7 2. Viestintävetoinen kurssi • Viestintävetoisuudessa on etunsa: – Opiskelijoiden kokemukset ja osaaminen tulevat tehokkaasti hyödynnetyiksi ja jaetuiksi ryhmälle. – Kun opiskelijat tuottavat itse sisältöä, vastaa kurssi tarkemmin heidän tasoaan ja tavoitteitaan. – Opiskelijoilla on tiedonsaannin lisäksi opiskeluun liittyviä sosiaalisia tarpeita, joita verkkokeskustelu voi osaltaan tyydyttää ”Speak Your mind”. – Opettajan ei juurikaan tarvitse tuottaa/etsiä sisältöön liittyvää oppimateriaalia.

8 2. Viestintävetoinen kurssi • Viestintävetoisuudessa on haittansa: – Aikuisväestön opiskelukokemukset ovat pääosin vahvan behaviorismin sävyttämiä. Konstruktiivisempi ohjausote voi monista tuntua siltä, ettei kurssilla saa ”oikeaa” opetusta. – Suurta ja puheliasta opiskelijaryhmää on työläämpää ohjata verkossa kuin lähiopetuksessa. – Passiivisen ryhmän aktivoiminen on oma taitolajinsa. – Opettaja ei saa ottaa kesken kurssin liian hallitsevaa roolia, ettei passivoi opiskelijoita. On annettava tilaa hapuilla ja eksyäkin.

9 2. Viestintävetoinen kurssi • Toteuttamisesta Moodlessa: – Keskeisin työkalu: Lisää aktiviteetit > Keskustelualue • Voi olla hyödyllistä tehdä vähintään kaksi keskustelualuetta, yksi esittäytymiselle ja yleiselle jutustelulle, toinen opiskelulle • Kovin monia keskustelualueita on työläämpi seurata ja hallita. – Aktiivinen ryhmä: Lisää aktiviteetit > Chat • Kätevä työkalu sopimiseen, neuvotteluun ja työnjakoon • Edellyttää Chat-ajoista sopimista (ja mahdollisuutta tulla linjoille tiettyinä aikoina) – Kirjoitelman palautus: Lisää aktiviteetti > Lähetä yksi tiedosto – Neuvo myös yksityisten viestien käytössä

10 3. Opintoryhmän lisäpalvelu • ”Keskustelu jatkuu netissä” • Lisä/kertaustehtävien ja –aineistojen jakelupaikka • Laajojen sähköisten aineistojen jakelu (ei tulosteta) • Lähiopetuksesta poissa olevien palveleminen • Opiskelijoiden tuotosten esittelypaikka ryhmälle

11 3. Opintoryhmien lisäpalvelu • Toteuttamisesta Moodlessa: – Nettijatkot: Lisää aktiviteetti > Keskustelualue (Asetuksista Yleiskeskustelu) – Itse tehdyt aineistot Lisää aineisto > Linkitä tiedostoon – Nettilinkit: Lisää aineisto > Linkitä web-sivuun – Mitä opintoryhmässä käsiteltiin: Lisää aineisto > Web-sivu – Opiskelijoiden tuotosten esittely muulle ryhmälle: Lisää aktiviteetti > Keskustelualue (Yleiskeskustelu) • Opiskelija voi jakaa tekstimuotoisen tuotoksensa keskustelualueen viestirungossa, valokuvan tms. sen liitetiedoston • Opettaja ja opiskelijat voivat kaikki kommentoida niitä

12 4. Prosessiohjauskurssi • Tuota aineistoja ja laadi esimerkkejä, joista opiskelija ymmärtää prosessin tavoitteet, vaiheet, tehtävät, materiaalit jne. (Pura tähän aloitusluennon sisältöä). • Jaa prosessi loogisiin ja sopivan kokoisiin vaiheisiin (esim. suunnittelu, toteutus, viimeistely, palaute). – muuta keskipalstan ulkoasu vaiheistuksen mukaiseksi Asetukset > Kurssin muotoilu: Viikot/Aiheet/Keskustelu • Suunnittele jokaiselle vaiheelle sopiva ohjaustapa ja laita kurssin aikatauluun merkinnät milloin mitäkin pitää tehdä/vastata/palauttaa.

13 5. Tiimin tai projektin työtila • Kokeilkaa tapaamisessa/palaverissa että jokainen pääsee/osaa tulla Moodleen. • Luo ryhmälle tunnukset valmiiksi ja nosta kaikki jäsenet työtilan opettajiksi muokkausoikeuksin. • Neuvo ja laita työtilaan ohjeet siitä, miten tiedostoja tuodaan, nettilinkkejä luodaan ja miten kalenteriin tehdään merkintöjä • Jos tavoitteena on tuottaa yhteinen teksti, kannattaa kokeilla Lisää aktiviteetit > Wikiä tai Kirja