Kriisityön koulutuspäivät

Esitys aiheesta: "Kriisityön koulutuspäivät"— Esityksen transkriptio:

1 Kriisityön koulutuspäivät
Salli Saari, dosentti, psykologi Jyväskylä

2 Kriisien luokittelu Kehityskriisit Elämän kriisit
Kehittyvät vähitellen ajan kuluessa ja iän karttuessa Muutos ei kovin suuri, siihen sopeudutaan vähitellen Elämän kriisit Useimmiten ihmissuhteiden ja työ- ja asuinpaikan muutoksia Yleensä on käytettävissä aikaa sopeutumiseen Äkilliset, järkyttävät tapahtumat (traumaattiset kriisit) Tapahtuvat yth’äkkiää, odottamatta Sopeutuminen aloitettava heti

3 Järkyttävän tapahtuman tunnusmerkit: Mikä aiheuttaa sopeutumisprosessin
Ennustamattomuus Tapahtuu yht´äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla ei voida vaikuttaa Uhkaa keskeisiä elämänarvoja haavoittuvuus maailmankuva muuttuu elämän arvot muuttuvat Muutoksen suuruus Normaali sopeutumisreaktio reaktiot niin voimakkaita, etteivät ne ole hallittavissa Tapahtumaan ei voida valmistautua Jossitteluajatukset, syyllisyydentunnot versus hallinnantunne Elämältä putoaa pohja Elämänkatsomuksellinen kriisi Kaikki voimavarat käyttöön Pelot ettei selviä Kontrolloimattomien tunteiden ja reaktioiden pelko

4 TRAUMAATTISTEN TAPAHTUMIEN MÄÄRÄ VUODESSA
Tapaturmat ja väkivaltaiset kuolemat, yhteensä noin 4500 itsemurhat 1075 itsemurhayritykset tapot ja murhat 130 tapon yritykset väkivallan kohteeksi joutuminen liikenneonnettomuudessa kuolleet 270 (2010) loukkaantuneet 10000 hukkumiset tulipaloissa kuolleet alle 100 uhreja useita tuhansia Äkilliset luonnolliset kuolemat n

5 “Läheltä piti” tapahtumien traumaattinen luonne
Erittäin vahva psyykkinen lainalaisuus on, että me emme reagoi pelkästään siihen mitä todella tapahtuu vaan myös siihen, mitä olisi voinut tapahtua keskeistä ihmisten reaktioiden ymmärtämisessä reaktiot saattavat laueta, vaikka itse tapahtumasta olisi kulunut aikaa, kun tieto läheltä piti tapahtumasta tulee useita tunteja tai päiviä jälkikäteen

6 JÄRKYTTÄVÄN TAPAHTUMAN PSYKOLOGISET UHRIT
tapahtumassa mukana olleet loukkaantuneet tai säikähdyksellä selvinneet läheisen ihmisen äkillisesti menettäneet omaiset ja lähiyhteisöt kauhistuttavaa tapahtumaa sivusta seuranneet silminnäkijät pakko katsoa samaistuminen auttajat ammattityöntekijät -vapaaehtoiset tapahtuman aiheuttajat, "syylliset"

7 Laajan uhrikäsitteen merkitys
Aikaisemman lääkinnällisen uhrikäsitteen mukaan onnettomuuden uhrit olivat aina tapahtumapaikalla eli kuolleet ja luokkaantuneet Psykologisen näkökulman huomioon ottaminen muuttaa tilannetta radikaalisti uhrien määrä moninkertaistuu vain pieni osa uhreista paikan päällä valtaosa kodeissa, kouluissa, työpaikoilla, matkoilla ympäri Suomea, joskus ympäri maailmaa Asettaa aivan uusia vaatimuksia kriiisityölle ja sen organisaatiolle

8 Psyykkinen sokki: kaikille yhteiset reaktiot
Tarkoituksena suojata mieltä sellaiselta tiedolta, jota se ei pysty ottamaan vastaan tallentaa muistiin myöhemmin tarvittavaa tietoa ja vaikutelmia taata toimintakyky eli tarkoituksemukainen toiminta Ilmenee muuttuneena tietoisuutena epätodellinen olo unenomainen turta olotila muuttunut käsitys ajasta “supermuisti” tunteiden puuttumisena

9 Erot tapahtumassa mukana olleiden ja siitä kuulleiden sokkireaktioissa
Tapahtumassa mukana olleet erinomainen kyky toimintaan ja päätöksentekoon Kaikki psyykkiset ja fyysiset resurssit käytössä: kaikki tähtää henkiin jääämiseen Voimakkaat aistivaikutelmat Ei tunnereaktioita, ei myöskään kivun tunnetta, jos henkiin jääminen sitä edelllyttää Tapahtumasta kuulleet kyvyttömyys toimintaan ja puuttuva kyky tehdä päätöksiä Tiedon saamisen ajankohtaan saattaa liittyä aistivaikutelmia, muuten ei Välittömästi tiedon jälkeen usein voimakas tunnereaktio jota seuraa turta olo Tietoisuuden tason muutokset, jotka ilmenevat esim. tiedon käsittelyssä

10 Psyykkinen sokki, jatkoa
Epätarkoituksenmukaisia reaktioita esiintyy tilanteesta riippuen noin 20-30% yliampuvat reaktiot paniikki hysteria aliampuvat reaktiot lamaannus apatia

11 AKUUTTI STRESSIHÄIRIÖ (DSM-IV)
Reaktiona voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu Kolme seuraavista dissosiatiivisista oireista Subjektiivisen turtumuksen tai irrallisuuden tunne Vähentynyt tietoisuus ympäristöstä Derealisaatio Depersonalisaatio Dissosiatiivinen muistihäiriö

12 Reaktiovaihe Tarkoitus Ilmenee
tulla tietoiseksi siitä, mitä todella on tapahtunut ja sen merkityksestä itselle ja elämälle Ilmenee voimakkaat tunnereaktiot: itse-syytökset, syyllisyydentunnot, tarve etsiä syyllisiä itkeminen, itkuisuus, helpotuksen tunne, ahdistus, viha, pelko, suru, häpeä somaattiset reaktiot: vapina, pahoinvointi, sydänvaivat (painon tunne, puristus, rytmihäiriöt, sydän hakkaa) lihassäryt, huimaus, väsymys, univaikeudet

13 Työstämis ja käsittelyvaihe
Ilmenee mieli sulkeutuu tulevaisuuden perspektiivin puuttuminen etäisyyden luominen tapahtumaan muisti-ja keskittymis- vaikeudet ihmissuhteet koetuksella ärtyvyys vetäytyminen Tarkoitus entisestä luopuminen, suru pelkojen ja traumojen työstäminen uuden ennakoiminen ja siihen sopeutuminen

14 JÄRKYTTÄVÄN KOKEMUKSEN TOIVOTTU LOPPUTULOS
Tapahtuma muodostuu Tietoiseksi, levolliseksi osaksi omaa itse Levollisuus: tapahtumaa voi ajatella tai olla ajattelematta Tapahtumaa voi ajatella ilman voimakkaita tunnereaktioita, ei tarvitse välttää sen ajattalemista tai torjua sitä pois mielestä Ei väkisin tunge mieleen

15 Tekijät, jotka vaikuttavat järkyttävän kokemuksen käsittelyyn
Altistuksen määrä ja laatu Sukupuoli yksilön kyvyt ja voimavarat kriisin käsittelyssä ulkoinen sosiaalinen tuki aikaisemmat traumattiset kokemukset ulkoiset mahdollisuudet kriisin käsittelyyn

16 Häiriöt järkyttävän kokemuksen käsittelyssä
Kokemuksen käsittely juuttuu sokkivaiheeseen ei tapahdu käsittelyä, kokemus kapseloituu reaktiovaiheeseen oireet jäävät päälle, posttraumaattinen stressihäiriö syyttämiseen turhat poliisitutkinnat ja oikeudenkäynnit suruun ei pystytä irrottamaan otetta menetetystä

17 Posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD)
Epätavallisen voimakas tapahtuma Tapahtuma koetaan jatkuvasti uudelleen: mieleen tunkevat muistikuvat Jatkuva katastrofiin assosioituvien ärsykkeiden vällttäminen tai yleinen tunneherkkyyden turtuminen Itsepintaisia lisääntyneen vireystason oireita, ruumiintoiminnot ovat aktiivisia ja ruumis valmis taistelemaan tai pakenemaan Oireiden tulee esiintyä voimakkaina vähintään kuukauden

18 TRAUMAN TUNNUSOMAISET PIIRTEET
Tallentuu siinä muodossa kuin se syntyy säilyttää alkuperäisen voimansa, ei muutu heijastaa vaikutuksensa elämänratkaisuihin ja -laatuun, ihmissuhteisiin, toistamispakko Vaikuttaa minäkuvaan tuottaen siihen vääriä uskomuksia aktivoituu alkuperäistilannetta jollain tavalla muistuttavissa tilanteissa voi olla joko tietoinen tai tiedostamaton, vaikutukset kuitenkin tiedostamattomia ei vaihtoehtoja toimia tai valita toisin

19 TRAUMOJEN MERKITYS PSYYKKISISSÄ HÄRIÖISSÄ
Monien psyykkisten häiriöiden sekä altistavina että laukaisevina tekijöinä traumaattiset kokemukset fobiat paniikkihäiriö masennus ahdistusneuroosit psykosomaattiset sairaudet narsistiset häiriöt alhainen itsetunto posttraumaattinen stressi häiriö Dissosiaatio häiriöt Myös psykoosit

20 TRAUMAN VAIKUTUS AJATUKSIIN OMASTA ITSESTÄ
olen huono en osaa en opi olen paha syyllisyys häpeä olen avuton en voi vaikuttaa siihen mitä minulle tapahtuu olen turvaton pelko

21 Dissosiaation rooli traumaattisissa kokemuksissa
Kun traumaattinen tapahtuma jää integroitumatta persoonallisuuteen, on seurauksena dissosiaatio Pohjana erilainen muistijärjestelmä Traumaattinen muisti: Tallentuu mielikuvina, aisteina, tunteina ja käyttäytymisenä Ei muuta ajan kuluessa eikä sitä voi tietoisesti palauttaa mieleen Muistuu mieleen sopivan ärsykkeen laukaisemana Narratiivinen muisti Tallentunut semanttisesti ja symbolisesti Tietoisesti muistiin palautettavaa Sosiaalista, voidaan tarvittaessa korjata ja muuttaa

22 Häiriöt psyykkisessä sopeutumis-prosessissa tutkimusten mukaan
Jonkinasteinen trauma kehittyy noin 30-40%:lla, jos uhreihin ei kohdisteta mitään interventiota Kun järkyttävän kokemuksen käsittelyprosessi häiriintyy, se ei parane itsestään. Häiriö jatkuu vuosia häiriö saattaa kanavoitua psyykkiseen sairastamiseen somaattiseen sairastamiseen syytetoimiin rikolliseen ja asosiaaliseen käyttäytymiseen

23 Psykologisen häiriön riski traumatisoivan tapahtuman kokeneilla
95% on psykologisia reaktioita ja oireita välittömästi tapahtuman jälkeen 30-40% altistuneista uhreista oli oireita vielä vuoden kuluttua tapahtumastaof (Raphael 1986, Galea 2004) 10-20% pelastustyöntekijöistä on korkea riski kehittää PTSD Elinikäinen riski PTSD kehittymiselle on 5-15% väestössä yleensä (Kramer &Green 1997, Breslau 2002, Kessler 2005)

24 Kriisi- tai mielenterveyspalvelujen käyttö traumatisoivan tapahtuman jälkeen
Boscarino & al. (2004) tutki mielenterveyspalvelujen käyttöä vuosi World Trade Centre terrori iskun jälkeen New York:n väestössä yleensä Mielenterveyspalvelujen käyttö lisääntyi 9% 5% oli aloittanut taas hoidon Lääkkeiden käyttö lisääntyi 4% Heidän keskuudessaan, joilla jo oli todettu mielenterveys häiriö 55% ei ollut hakenut apua, vaikka heillä oli PTSD tai masennus (Boscarino et al ) Laaja seulontaohjelma WTC:n pelastustyöntekijöiden keskuudessa osoitti 50% oli mielenterveysongelmia 3% käytti mielenterveyspalveluja

25 Johtopäätökset Onnettomuuden ja traumatsoivan tapahtuman kokeneilla on paljon hoitamatonta avun tarvetta Uhrit eivät käytä palveluja, vaikka heillä on oireita ja vaikka palveluja on tarjalla Ainoa keino ratkaista tämä ongelma on tarjota aktiivisesta apua ja palveluja traumatisoivan tapahtumaan uhreille

26 Akuutin kriisiavun psykologiset tavoitteet
Psyykkisen kestävyyden, sitkeyden (resilience) lisääminen ja kehittäminen Itseluottamuksen tukeminen ja ylläpitäminen Traumaattisen kokemuksen integroiminen persoonallisuuteen Dissosiaation vähentäminen

27 Akuutin kriisityön yhteiskunnalliset tavoitteet
inhimillisen kärsimyksen vähentäminen työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen lääkkeiden käytön ja lääkekulujen vähentäminen terveydenhuoltopalvelujen käytön vähentäminen väliaikaisen ja pysyvän työkyvyttömyyden vähentäminen

28 Äkillisen järkyttävän kokemuksen käsittelyn periaatteet
Painopiste alkuvaiheessa yhteisöllisessä työssä Kokemusta käsitellään niissä yhteisöissä, joita kokemus kosketta Näissä yhteisöissä ja ryhmissä ei tarveharkintaa uhrien osalta Asiantuntijoiden suunnittelema kokonaisvaltainen ja hallittu avun organisointimalli versus tilaaja tuottaja malli Apua tarvitsevien ryhmien ja yhteisöjen kartoittaminen Avun tarjoaminen altistuneille aktiivisesti Tuen saatavuus jatkuvaa yhteystiedot ensikontaktista lähtien Perheen ja luonnollisten ryhmien yhteenkuuluvuuden tukeminen Tuetaan ihmisten selviytymistä, ei avuttomuutta

29 TRAUMAATTISEN KRIISIN VAIHEET JA INTERVENTIOMUODOT
PSYYKKINEN SOKKI suojareaktio REAKTIOVAIHE tapahtuneen merkityksen tiedostaminen TYÖSTÄMIS- JA KÄSITTELYVAIHE PSYYKKINEN ENSIAPU Puhdas supportio Psykologinen defusing VARHAINEN INTERVENTIO Perheisiin, laajennettuihin perheisiin ja muihin luonnollisiin ryhmiin kohdistuva ryhmämuotoinen psykologinen läpikäynti PITKÄKESTOINEN TUKI Kriisi- ja traumaterapiat Ammatillisesti johdettu vertaistuki

30 Akuutin kriisityön toimintaperiaatteet ja menetelmät
Avun oikea ajoitus, joka edellyttää avun aktiivista tarjontaa ensilinjan auttajien toimesta asianomainen vain antaa luvan, että häneen voidaan olla yhteydessä ei psykologista tarveharkintaa ensilinjan auttajien toimesta Oikean lähestymistavan käyttöä oikeaan aikaan Avun oikeaa ”annostelua” edetään kerralla vain niin pitkälle kuin asianomainen pystyy ottamaan vastaan

31 Tiedon merkitys traumaattisessa kriisissä
Psyykkinen hätätilanne Se mitä tapahtuu, tuntuu käsittämättömältä, epätodelliselta Psyykkisen tilan korjausyritys: yritetään käsittää, mitä on tapahtunut Kelataan tapahtumaa läpi uudelleen ja uudelleen Käsittäminen edellyttää tietoa tapahtumasta Sopeutumisprosessi ei käynnisty eikä etene, jollei ole riittävästi tietoa siitä, mitä tapahtui Ristiriita: halutaan tietää eikä haluta tietää

32 Traumaattisen tapahtuman käsittäminen
Tavoite, että tapahtumasta pystyttäisiin luomaan ajassa etenevä aukoton kertomus Se mitä ei tiedetä, jää vaivaamaan Ihmiset saatettava tiedon äärelle Olennaista miten tiedot kerrotaan Vaikeaa myös kertojalle Tiedotusvälineiden rooli keskeinen

33 Hallinnantunteen lisääminen
Traumaattisesta tapahtumasta seurauksena hallinnantunteen täydellinen menetys Yritettävä palauttaa pieninä palasina Mitä seuraavaksi tapahtuu, mitä nyt pitää tehdä Miten selviytyä tästä hetkestä seuraavaan Mitä minussa itsessäni ja läheisissä ihmisissä tapahtuu: miten psyykkinen prosessi etenee: psykoedukaatio tärkeää

34 Valmistautumisen käyttö kriisityössä
Mahdollisuudella valmistautua tietoon tai kokemukseen tavattoman suuri merkitys Jos kokemus tai tieto vastaanotetaan valmistautumattomana, monesti seurauksena traumaattinen kokemus Sama kokemus tai tieto, jos siihen on mahdollisuus valmistautua kunnolla, on terapeuttinen Periaate jota voidaan käyttää runsaasti kriisityössä Vainajan katsominen Onnettomuuspaikalla käynti Tuleva tehtävä, esim. vainajan vanhempien kohtaaminen

35 Esteet sosiaaliselle tuelle
On kunniakasta selvitä yksin Avun pyytäminen ja toisiin turvautuminen on heikkoutta Puheet pullamössösukupolvesta: on ennenkin selvitty yksin Myös tutkijoiden aiheuttama paine: ”valtaosa ihmisistä selviytyy traumaattisesta tilanteesta”

36 Sosiaalisen tuen merkitys
Kaikissa tutkimuksissa kiistaton Me tarvitsemme ihmisiä ympärillemme traumaattisessa kriisissä Antamaan turvaa pelkällä läsnäolollaan Huolehtimaan arkipäivän kulusta Tapahtuman käsittely tapahtuu konkreettisemmin puhumalla Pitämään ”järjissään”, pelot kurissa Välittämisen ilmaisut tärkeitä

37 Aggressiivinen, vihamielinen suhtautuminen
Äkillisen, järkyttävän kokemuksen kokeneilla vaikeus hyväksyä sitä, mitä tapahtunut Johtaa usein aggressioihin, vihamielisiin reaktioihin, jotka etsivät kohdetta Kohde voi olla kuka tahansa, viranomainen, kriisityöntekijä Vaatii todellista ammattitaitoa, jotta pystyy ottamaan vastaan aggression ilman puolustautumista, selittelyä ja vasta- aggressiota Jos aggressiota ei oteta vastaan, voi johtaa käsittelyn jumiutumiseen syyttämiseen

38 Välitön tuki järkyttävissä tilanteissa, puhdas supportio
rauhoittava, turvallisuutta luova ilmapiiri möytäeläminen ja huolenpito reaktioiden hyväksyminen anna uhrin puhua tapahtuneesta, älä itse täytä tilaa omilla kokemuksillasi varo tyhjiä sanoja ja liiallisia lupauksia levollinen läsnäolo ja välittävä kosketus auttaa eniten

39 Vaikeudet psyykkisessä ensiavussa
Tasapainon löytäminen empaattisuuden, uhrin tunnetilaan mukaan menemisen ja oman levollisuuden säilyttämisen välillä Omien voimakkaiden tunteiden hallitseminen Sulkeminen versus auki pitäminen Lohduttaminen sulkee Älä itke – itke vaan Mielipiteen, kannan ilmaisu, tulkinta sulkee

40 Psykologinen defusing (purkukokous)
Toteutetaan mahdollisimman pian kriittisen tilanteen jälkeen soveltuu erityisesti ammatti-ihmisten (terveydenhuolto, poliisi, pelastushenkilökunta) välittömien reaktioiden purkuun tavoitteena työkyvyn nopea palauttaminen ryhmät pieniä ja homogeenisia kesto minuuttia vaiheet johdanto:miksi järjestetty keskusteluvaihe: mitä koitte, mitä teitte, mitä näitte informaatio ja seuranta

41 Kriisi-istunnon kulmakivet
Todellisuuden kohtaaminen Psyykkisten reaktioiden työstäminen ajatukset tunteet aistimukset, flashbackit Reaktioiden normalisointi ja tuleviin rektioihin valmistaminen Sosiaalisen tuen käynnistäminen ja syventäminen

42 Kriisi-istunnon ja psykologisen jälkipuinnin erot
Psykologinen debriefing on työssä koettujen järkyttävien kokemusten, kriisi-istunto perheenjäsenten, omaisten tai muiden läheisten kokemusten varhaista käsittely Vaiheet ja toimintaperiaatteet samat, sisältö useimmiten erilainen Kriisi-istunnossa mennään paljon syvemmälle ajatusten ja tunteiden käsittelyssä Kriisi-istunnon vetäminen vaatii paljon enemmän psykologia taitoja Kriisi-istunnossa osanottajien tarpeiden huomioon ottaminen tärkeää Kriisi-istunnossa vuorovaikutuksen laatu korostuu, debriefing teknisempi menetelmä

43 Psykologinen läpikäynnin: toimintaperiaatteet
Ryhmämenetelmä Istunnon ajoitus ottaen huomioon tapahtuman järkyttävyys uhreille ryhmän muodostamis-periaatteet pyrkimys homogeenisiin ryhmiin puhumisen avoimmuuden ja helppouden huomioon ottaminen luonnollisten ryhmien kunnioittaminen pyrkimys kaikkien osallisten mukaan saamiseen Istunnossa vähintäin kaksi vetäjää

44 Järkyttävän kokemuksen ryhmämuotoisen käsittelyn edut
Käsittely monipuolisempaa ja laajempaa Useiden ihmisten kokemukset materiaalina Huomion ja rasituksen jakautuminen usean ihmisen kesken Erityisen tärkeää nuorilla Mahdollisuus itse verrata omia kokemuksia ja reaktioita toisten samaa kokeneiden kokemuksiin Viitekehyksen saaminen omalla kokemukselle ja reaktioille Ryhmädynamiikan hyväksikäyttö Sosiaalisen tuen laajeneminen ja syveneminen

45 Kriisi-istunnon vaiheet
Aloitus Tavoitteena osallistujien ahdistuksen ja jännityksen vähentäminen Tehtävät Kerrotaan mitä istunnossa tapahtuu ja sen tavoitteet Käydään läpi työskentelyperiaatteet Muodostetaan vetäjistä auktoriteetit Kokemus Pyrkimys, että kaikki osallistuvat alusta loppuun Kestoajan estimointi

46 Kriisi-istunnon vaiheet: faktojen läpikäynti
Tavoitteet Tapahtumasta aukoton ajassa etenevä kertomus: tapahtuman käsittäminen Viedä mielikuvitukselta tilaa Antaa mahdollisuus kertoa ja kuulla, tasata tietoja Käydään tapahtuma läpi yksityiskohtaisesti Kootaan kaikkien osallistujien tiedot ja kokemukset Täydennetään viranomaisten tiedoilla Kaikki tieto heti uhrien tietoon: tietojen osittainen kertominen kidutusta

47 Kriisi-istunto: ajatukset ja tunteet
Ajatuksia esille jo faktavaiheen aikana Syyttäminen, syyllisten etsiminen Syyllisyydentunnot, jossitteluajatukset Ajatukset tulevat ennen tunteita Ajatusten käsittely Riittävästi aikaa ja tilaa läpikäymiseen Vasta kun riittävästi käsitelty, niistä voi luopua Yhteenveto, tulkinta tarpeen

48 Kriisi-istunto: ajatukset ja tunteet
Ajatuksia esille jo faktavaiheen aikana Syyttäminen, syyllisten etsiminen Syyllisyydentunnot, jossitteluajatukset Ajatukset tulevat ennen tunteita Ajatusten käsittely Riittävästi aikaa ja tilaa läpikäymiseen Vasta kun riittävästi käsitelty, niistä voi luopua Yhteenveto, tulkinta tarpeen

49 Psykologiset menetelmät ajatusten ja tunteiden käsittelyssä
Huomioiminen, kuittaaminen, vastaanottaminen Pysäyttäminen, tilan antaminen tai siirtäminen Istunnon jäsentäminen niin, että kaikki osaanottajat käsittelevät yhdessä samaa tunnetta, ajatusta tai ilmiötä syventäminen: kerro lisää? Pystytkö kuvaamaan tarkemmin? Laajentaminen: Miten teillä muilla, onko teillä samanlaisia tuntemuksia?

50 Ruumiillisten oireiden läpikäynti
Tunnistetaan ruumiilliset reaktiot eri vaiheissa Lisätään ymmärrystä ruumiillisiin reaktioihin Keinoja helpottaa oloa, miten niihin tulee suhtautua Hallintakeinojen ja helpotuskeinojen opettamista hengitys

51 Reaktioiden normalisointi
Tavoite viitekehyksen antaminen, johon omia reaktioita, tunteita ja ajatuksia voi suhteuttaa omien reaktioiden ymmärtäminen, hyväksyminen ja tilan antaminen niille Keinot mahdollisuus verrata omia reaktioita muiden samaa kokeneiden reaktioihin tiedon välittäminen tulevista reaktioista tieto siitä, että reaktiot kuuluvat asiaan, ovat normaaleja hallintakeinojen vahvistaminen

52 Istunnon päättäminen ja jatkosta sopiminen
Periaate, että istunnossa esille tulleet reaktiot, ajatukset ja tunteet käsitellään, ei siirretä tuonnemmaksi Istunto päätetään selkeästi vetäjien toimesta Aikaisemmin käytäntönä yksi varsinainen istunto ja seurantaistunto kuukauden päästä Tutkimukset ja käytännön kokemukset viittaavat siihen, että varsinkin erittäin järkyttävien kokemusten jälkeen useampi kokoontuminen tarpeen Siitä, miten jatketaan, sovittava istunnon lopussa

53 Vetäjien roolit Joko kaksi tasavertaista vetäjää tai päävetäjä- apuvetäjä järjestelmä Vetäjien tehtävänä kuljettaa debriefingprosessia vaiheesta toiseen Vetäjät ovat aina auktoriteetteja Vetäjien tehtävänä huomioida, että kaikki osallistujat saavat tilaa sanottavalleen Vetäjät auttavat osaanottajia käsittelemään vaikeita faktoja ja tunteita esittämällä käsittelyä edistäviä kysymyksiä

54 Kriisi-istunnosta kieltäytyminen ja sen käsittely
Kriisipalvelut liitetään mielenterveyspalveluihin eikä haluta leimautua niiden käyttäjäksi pelko kohdata ja käsitellä vaikeita tunteita ja ajatuksia. Psyykkisen hajoamisen pelko. On tavoiteltavaa ja kunniakasta selvitä yksin. Olemme perheen ja sukulaisten kesken puhuneet paljon tapahtuneesta. Emme tarvitse ulkopuolista apua En tarvitse psykologista läpikäyntiä. Minulla ei ole mitään vaikeita reaktioita tapahtumaan liittyen

55 Kriisityö ja lapset Aikuiset aliarvioivat lasten kykyä huomata ja tulkita tapahtumia lapset eivät huomaa mitään lapsille ei tarvitse kertoa koko totuutta lapsi tajuavaa vain pinnallisesti traumaattiset tapahtumat ja unohtaa ne helposti Lapsia aliarvioidaan myös heidän kyvyssään käsitellä järkyttäviä tapahtumia Lasten toipumiskykyä aliarvioidaan

56 Iän ja kehitystason merkitys järkyttävän kokemuksen käsittelyyn
Järkyttävän kokemuksen käsittelyssä erotettavissa kolme ikäryhmää Alle kouluikäiset 0-6 –vuotiaat Eivät pysty käyttämään kieltä (0-3v.) Pystyvät käsittelemään kokemusta kielellisesti (4-6 v.) Ala-asteikäiset 7 – 12 -vuotiaat Nuoret 13 – 18 -vuotiaat Aikuiset 18 -

57 Aikuisen merkitys lapsen ja nuoren järkyttävän kokemuksen käsittelyssä
Järkyttävä kokemus koettelee aikuisuutta Se kaivaa aikuisesta lapsen ja lapsesta aikuisen esiin Erot järkyttävän kokemuksen käsittelyssä pienemmät kuin muutoin asioiden käsittelyssä Lapsen ja nuoren järkyttävästä kokemuksesta selviäminen suurelta osin kiinni aikuisesta Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuista kriisin käsittelyssä, he eivät selviä yksin Erityisesti uhkatilanteet, tilanteet, jotka aiheuttavat pelkoa koettelevat aikuisuutta

58 Järkyttävien kokemusten käsittely, kun ei vielä osaa puhua
Järkyttävä kokemus välittyy muiden ihmisten (vanhemmat, sisarukset) reaktioiden kautta Pienet lapset vaistoavat levottomuuden ja ahdistuksen Säilytettävä normaalin elämän rytmi ja rutiinit Lasta hoitamaan välillä aikuisia, joita järkyttävä kokemus ei kosketa niin läheisesti Aikuisille aikaa kokea järkytyksen aiheuttamia tunteita ja ajatuksia, jotta jaksavat olla lapsen kanssa ja huolehtia hänestä Lapset usein levottomia ja itkeskeleviä, tarvitsevat ja vaativat erityistä huomiota

59 4 -6 -vuotiaiden järkyttävien kokemusten käsittely
Asioiden käsityskyky vielä rajoittunut Siitä huolimatta heille tulee kertoa totuus Aikuisilla tarve suojella lapsia Aikuiset ajattelevat, että lapset kokevat järkyttävät kokemukset kuin he itse Lapset käsittävät järkyttävät asiat oman kehitystasonsa mukaan, usein paljon yksinkertaisemmin ja helpommin kuin aikuiset Esteet aikuisessa, ei lapsessa Lapsella annettava erityisen paljon turvaa sylissä pitämistä Keskustelua, lapsen kysymyksiin vastaamista

60 7-12-vuotiaiden järkyttävien kokemusten käsittely
Käsitys- ja huomiokyky paljon parempi kuin aikuiset ajattelevat Puuttuu vielä aikuisten esteet ja vaikeudet käsitellä vaikeita asioita Suorat yksinkertaiset kysymykset, jotka vievät käsittelyä eteenpäin Jos aikuiset eivät kykeneviä käsittelemään järkyttävää kokemusta lapsen kanssa Lapset jäävät yksin kokemuksensa ja sen aiheuttamien ajatusten ja tunteiden kanssa Lapset suojaavat aikuista, eivät ota esille sellaista, joka aikuista ahdistaa Heijastuu ajan myötä usein fyysisinä vaivoina (päänsärkynä, vatsakipuina)

61 Lapsille tunnusomaisia piirteitä kriisien käsittelyssä
Lasten keskeisiä kriisien käsittelyssä näkyviä psyykkisiä piirteitä ovat konkreettinen ajattelu itsekeskeisyys taikauskoisuus lyhytjännitteisyys Lapsilla kyky käyttää kriisien käsittelyssä leikkiä piirtämistä ja muita ilmaisuja mielikuvitusta

62 Lasten tarpeet traumaattisten kokemusten käsittelyssä
Lapset tarvitsevat ennen kaikkea aikuisten ihmisten tukea ja apua lapset tulee otta vakavasti ja heitä tulee kuunnella ja antaa aikaa lasten kysymyksiin tulee vastata, jos pystyy, jos ei, se tulee kertoa Lapset tarvitsevat fyysistä läheisyyttä ja turvaa lapset suojelevat aikuisia: varovat vaikeita puheenaiheita, kertovat vain, mitä aikuiset tietävät heidän tietävänjne.

63 Lapset kriisi-istunnossa
Jos lapsia useita, oma vetäjä Lapset mukana aloitus- ja faktavaiheen, sen jälkeen lapset voivat siirtyä oman vetäjän kanssa toiseen tilaan Lasten tulee voida käsitellä tapahtumaa omalla tavallaan esim piirtämällä, leikkimällä, kirjoittamalla Lopuksi palataan yhteen ja käydään läpi, mitä lapset ovat tehneet 7-8 -vuotiaista lähtien aikuisten kesken, kun annetaan oma tila

64 Nuorten kriisien käsittelyn erityispiirteet
Nopea tiedon kulku nuorten keskuudessa Aikuiset ja kriisityöntekijät auttamattoman hitaita Netin suuri merkitys tiedon saamisessa ja välittämisessä Aikuiset ulkopuolella ja avuttomia Nuoret kokoontuvat yhteen nopeasti Vertaistuki olennaisen tärkeää Tarvittaisiin aikuisia olemaan näissä tilanteissa läsnä ja maadoittamaan käsittelyä Nuorten tapa käsitellä yleensä vain yhdessä olemista, ei aktiivista käsittelyä Nuoret vieroksuvat aikuisten tapaa käsitellä Aikuisten otettava nuorten ehdot ja käsittelytapa huomioon Keskustelu toiminnan tai muun puuhastelun ohessa

65 Traumojen hoito: ajoituksen merkityksestä
Traumaattiset kokemukset tuottavat väärän uskomuksen minäkuvaan Tätä toteuttaa itseään ennen kuin se puretaan Vaikutus: elämä alkaa mennä pieleen Mitä nopeammin väärä uskomus puretaan, sitä vähemmän elämä ehtii mennä pieleen PTSD kroonisoituu 4 kuukaudessa

66 Kriisiterapian periaatteita
Tavoitteena tukea ja tehostaa normaalia kriisiprosessia Kun ei ole ryhmää, jossa kokemusta käsitellä Kun ryhmämuotoinen interventio ei riitä Käyntitiheyden vastattava potilaan tarpeita Alussa tiivistä (melkein joka päivä) ja sitten harventuva Puolet ajasta käsitellään mitä viime käynnin jälkeen on tapahtunut, puolet ajasta käytetään tulevien tapahtumien valmisteluun Antaa mahdollisuuden ajatuksissa ja tunteissa ”rypemiseen” ja juuttumien purkamiseen

67 Trauman purkamisen edellytykset
Tietoisuus trauman syntyhistoriasta Mistä ja miten psyykkinen trauma on kehittynyt Trauman aiheuttamat kaikki tunteet tulee läpityöskennellä, kokea uudelleen Traumaattiseen kokemukseen tulee saada uusi näkökulma

68 Traumaterapian yleiset strategiat
Stabilisointi Tuetaan potilaan omia selviytymiskeinoja Egon vahvistaminen Epänormaalin normalisointi Trauman kohtaaminen ja prosessointi Traumaattisen kokemuksen kognitiivinen, emotionaalinen ja fysiologinen prosessointi Välttämiskäyttäytymisen vähentäminen Trauman integrointi (sulauttaminen) potilaan elämänhistoriaan Uusi merkitys sille mitä tapahtui

69 Taustaa 7-vaiheiselle ohjelmalle (Pieper)
Ei uusi terapiamuoto vaan yhdistelmä tuloksellisista terapeuttisista interventioista Traumaterapioiden tuloksellisuustutkimusten meta- analyysi (van Etten & Taylor 1998) Traumafokusoitu kognitiivinen terapia ja EMDR tehokkaimmat Keskittyy kognitiiviselle tasolle alussa Estää uudelleen traumatisoitumisen Toinen osa keskittyy emotionaaliselle tasolle Narratiivisen trauma-fokusoidun kognitiivisen terapian ja EMDR:n yhdistelmä

70 7- vaiheinen ohjelma (Pieper)
Tutkimus, diagnosointi ja vakauttaminen Terapian merkityksestä ja mahdollisuuksista kertominen Kontrolloitu altistus Altistus kuvitteellisessa tilanteessa Eye Movement Desensitization and Reprosessing (EMDR) Altistus todellisessa ympäristössä Jälkikeskustelu, traumakokemusten integrointi ja seuranta

71 TRAUMAN TYÖSTÄMISEN TYÖKALUJA
Aika mennyt - nykyhetki Vastuu aikuinen - lapsi kuka vastuussa teit parhaasi Turvallisuus selvisit hengissä pelot Vaihtoehdot voit valita toisin

72 Aivovauriot ja traumojen psykoterapia
Traumaattiset kokemukset usein sellaisia, että seurauksena myös aivovamma Aivovammat usein diagnosoimatta Usein potilaat eivät tuo terapiassa esille aivovammaa, vaikka se olisi diagnosoitu Usein aivovammat aiheuttavat samanlaisia oireita kuin posttraumaattinen stressihäiriö, vaikea erottaa kummasta on kysymys Aivovammat vaikeuttavat olennaisesti traumaterapeuttista käsittelyä Puuttuu tietoa, puuttuu koulutusta

73 Akuutin kriisityön juriidinen pohja
Työ lähtenyt ruohonjuuritasolta Saavuttanut sekä ammattihenkilöstön, suuren yleisön ja median suuren hyväksynnän Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijatyöryhmän muistio 1999 sisältää suositukset akuutin kriisityön järjestämisperiaatteista Pelastustoimiasetus 2003 sisältää velvoitteen palvelun toteuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden uudistaminen 2009

74 Uusi terveydenhuoltolaki (käsittelyssä eduskunnassa)
27 § Mielenterveystyö  Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen mielenterveystyö, jonka tarkoituksena on yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen.

75 Mielenterveystyön sisältö lakiesityksen mukaan
Tässä laissa tarkoitettuun mielenterveystyöhön kuuluu 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki; 2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa; 3) mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveydenhäiriöiden tutkimusta, hoitoaja lääkinnällistä kuntoutusta.

76 Ensihoitopalvelun sisältö uuden lain mukaan 40 § mukaan
1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta meripelastuslaissa (1145/2001) tarkoitettuja tehtäviä ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön; 2) tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin; 3) osallistuminen alueellisten varautumis- javalmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; jne

77 AKUUTIN KRIISITYÖN EDELLYTYKSET
Kaikki eivät osaa tehdä tätä työtä. Se vaatii erityistaitoja ja -koulutusta Kaikki eivät pysty tekemään kriisityötä.Se vaatii hyvää stressinsietokykyä, erityistä sitoutumista, kykyä kestää vahvoja tunteita ja hyvää tilanne tajua. Työtä tulee tehdä riittävästi, jotta tieto ja kokemus kertyisi osaamiseksi. Tätä työtä ei voi tehdä koko ajan, jotta herkkyys säilyisi.