Kaustisen seutukunta Elinkeinostrategia

Esitys aiheesta: "Kaustisen seutukunta Elinkeinostrategia"— Esityksen transkriptio:

1 Kaustisen seutukunta Elinkeinostrategia 2007-2013
Tätä asiakirjaa on työstetty mm. seuraavissa tapahtumissa: I Avainhenkilöseminaari elinkeinostrategian valmisteluryhmä II Avainhenkilöseminaari elinkeinostrategian valmisteluryhmä Yritystaito Oy Konsulttijohtaja Rauno Asikainen GSM

2 Sisällysluettelo Asia Dia n:ro Käsitteet 3
Strategisen ajattelun sisältö – 5 Tulevaisuuden kehitysnäkymät ja haasteet 6 – 8 Seudun nelikenttäanalyysi, swot 9 – 12 Kehitysvisio ja päästrategia Strategia-alueet Strategia-alueiden kehittämistavoitteet, mittarit ja kehittämistoimenpiteet – 18

3 Kehitysvisio Määrittelee halutun kehityssuunnan ja tahtotilan kiteytettynä. Se on innostava, jopa intohimoja ja tunteita herättävä, liikettä aikaansaava, realistinen ja haastava. Ymmärrettävä ja helposti viestittävissä. Päästrategia Kuvaa kiteytetysti toiminnan päälinjat ja -valinnat, joihin vision toteutus perustetaan. Strategia-alue On painopiste-alue, jolla on tärkeää operoida vision ja päästrategian toteuttamiseksi. Nelikenttäanalyysi, swot On analysointimenetelmä nykytilan vahvuuksien ja puutteiden hahmottamiseksi sekä uusien mahdollisuuksien ja uhkatekijöiden tunnistamiseksi.

4 Strategisen ajattelun ulottuvuudet
Se on näkemistä eteenpäin, visiointia – vaatii abstraktia ajattelua, koska empiiristä tietoa tulevaisuudesta ei ole käytettävissä. ”Elämä eletään eteenpäin, mutta ymmärretään taaksepäin”. Se on kykyä nähdä myös taaksepäin, hyödyntää kokemusta ja hiljaista tietoa Tulevaisuus on rakennettava tunnistaen menneisyyden menestystekijät, jotkin niistä kantavat tulevaisuuteen, jotkin vaativat kehittämistä ja joistakin on uskallettava luopua. Se on ylhäältä alas näkemistä, helikopterointia - strateginen ajattelu syvenee, mikäli osaamme nousta ylöspäin näkemään laajempia kokonaisuuksia. Se on myös alhaalta ylöspäin näkemistä. Laajat kaaret eivät yksin riitä tuloksen tekemi- seen, vaan yksityiskohtien ymmärtäminen on samanaikainen näkemisen haaste. On ymmärrettävä liiketoiminnan logiikka ja ansaintalogiikka. Timo Santalainen: Strateginen ajattelu, Talentum 2005, mukaillen Rauno Asikainen 2006

5 Strategisen ajattelun ulottuvuudet
5. Se on sivusuuntaan näkemistä. Kannamme usein huomaamattamme silmälappuja, jotka estävät oppimisen muilta aloilta. On seurattava myös muiden toimijoiden ja toimialojen kehitystä ja opittava niiden kokemuksista. Se on näkemistä kuviteltavissa olevan tulevaisuuden yli. Tämä poikkeaa eteenpäin näke- misestä siinä, että ei pyritä ennustamaan todennäköisiä tulevaisuudenkuvia, vaan luodaan itse sellainen ”haluttu” tulevaisuus, joka ei toteudu ilman omaa voimallista strategiatyötä. Tulevaisuuden yli näkijät ovat strategisen ajattelun eliittiluokkaa. Timo Santalainen: Strateginen ajattelu, Talentum 2005, mukaillen Rauno Asikainen 2006

6 Yleiset kehitysnäkymät
Syvä etnisten ryhmittymien törmäys maailmanlaajuisesti Globaalit markkinat ja talous; suorittava työ hakeutuu uusille halvan työvoiman alueille (Kiina, Intia, Idän tiikerit…) Maailmanlaajuinen riskialttius kasvaa, joka aiheuttaa kustannuksia, mutta toisaalta synnyttää myös uutta liiketoimintaa Vanhan mantereen, Euroopan selviytyminen/kilpailukyky? Suomi esimerkillinen EU- maa; mm. valtion talous, koulutusjärjestelmä… Suomessa väestön sisäinen keskittyminen yllättävän suurta Suomen talouden ja elinkeinoelämän uudet kärjet: - teknologiaklusterit (ICT, hyvinvointi-, bio- ja nanoteknologia) - luovat alat (muotoilu, design, kulttuuriteollisuus) - palveluliiketoiminta ( hyvinvointi-, koulutus- ja asiantuntijapalvelut) - kuluttaja-/henkilökohtaiset palvelut (matkailu) Julkishallinnon muutos jatkuu, rakenteet uudistuvat, yhteistyössä puheista tekoihin, tuottaja- kumppanuus laajenee, talouden jatkuvat paineet Yritysmäinen toimintamalli laajenee kuntasektorille, erityisesti tekniseen toimeen ja tukipalveluihin Sosiaali- ja terveyspalveluihin uusia ratkaisuja, siirrytään suurempiin yksiköihin, tietojärjestelmät yhtenäistyvät Kuntien ja seutujen keskinäinen kilpailu kiristyy – oma profiili ja kilpailuedut korostuvat

7 Yleiset kehitysnäkymät
aluerakenteen keskittyminen lieventyy, kaupungistumiskehitys jatkuu mutta hidastuu jatkossa erityisesti pääkaupunkiseudulla - elintarviketuotannossa kehitys on kaksijakoinen, kansainväliset brändit ja suuret tuotantoyksiköt ja toisaalta paikallinen lähiruoka, erityistuotteet ja kotimaiset sesonkituotteet - bioteknologian ja –energian nopea läpilyönti henkilökohtaisten ja yrityksille suunnattujen, korkeatasoisten palvelujen kysyntä kasvaa, tuotteen lisäksi tarvitaan palvelukonsepti koko tuotteen elinkaaren ajaksi viihde, vapaa-ajan-, kulttuuri- ja virkistyspalvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti, matkailu kaksin- kertaistuu vuoteen 2020 mennessä, Euroopan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa kahdessa vuosikym- menessä lähes 20 miljoonalla -> halutaan elämyksiä, kokemuksia ja merkityksiä standardituotteiden sijaan (Matka 2020) väestö ikääntyy ja kilpailu osaajista kovenee, Suomen väestön ikääntyminen on läntisen maailman nopeinta, vuoteen 2010 mennessä työelämästä poistuu ihmistä

8 Tulevaisuuden näkymät ja haasteet (seudulliset)
Työvoiman saanti, eri toimialat, naistyöpaikat Tunnettuuden lisääminen, seutukunnan markkinointi Maatalouden rakennemuutos, perheviljelmien jaksaminen, maidontuotannon keskittyminen Keski-Pohjanmaalle Globalisaatio Kulttuuriyrittäjyys Metalliteollisuuden alihankintamahdollisuudet Lähiruokateollisuuden kehittäminen Yritysten palveluympäristön jatkokehitys, erityispalvelujen saanti Taloudellisen toimeliaisuuden kasvu seudulla -> työpaikat ja asukkaat, toisaalta ikäluokkien pieneneminen Elinkeinotoiminnan profiloituminen Biopolttoaineen teko puusta, turpeesta ja eläinperäisistä aineista yms. Vahvuuksien vahvistaminen

9 Seudun vahvuudet ja heikkoudet (swot)
vahva, monipuolinen ja monialainen elinkeinorakenne, puu, metalli, veneala, elintarviketeollisuus, kaivostoiminta, turkistarhaus alkutuotannon keskittymä, mahdollisuus myös bioenergiassa kulttuurinen identiteetti, Kaustinen ilmiö ja nimi on tunnettu brändi hyvä väestörakenne ja hyvät ihmiset, korkea työmoraali sijainti; useita kasvukeskuksia, satama, lentokenttä, rautatie luonnonrikkaudet, hyvät pohjavesivarat hyvä palvelutaso, peruspalvelut kunnossa kohtuuhintaiset asunnot, joustava tonttipolitiikka, turvallinen asuinympäristö tietoverkko maakunnassa laaja koulutuskirjo yrittäjyysilmapiiri paluumuuttajille löytyy töitä

10 Seudun vahvuudet ja heikkoudet (swot)
väestön ikääntyminen, suhteellinen asema kuitenkin hyvä ammattihenkilöstön puute, naistyöpaikat sijainti, seutu harvaan asuttua, pitkät etäisyydet seutukunnan sisällä 7 kunnan keskinäinen kilpailu, myös vahvuus seutukuntajako, kahtiajakoisuus maakuntatasolla, seutukunnan askelmerkit yhteistyössä, liian pieni alueellinen ajattelu -kuntien heikko talous -matala tulotaso -tunnettuus ja markkinointi, vetovoimatekijöiden (viihtyvyys) puute työvoiman houkuttelussa -vähän palvelutyöpaikkoja -tiestö, julkinen liikenne -hoiva-ala, hoitopaikat

11 Seudun mahdollisuudet ja uhat (swot)
-Uusi EU:n ohjelmakausi ja sen resurssit Kaustisen seutukunnalle: -P-S:n kilpailukyky ja työllisyys –ohjelma ja Manner-Suomen ESR-ohjelma yhteensä EU 14,3 M€, valtio 10,7 M€, kunnat 3,6 M€; alueellinen maaseudun kehittämisohjelma, EU n. 3,12 M€, valtio 2,88 M€, kunnat 0,24 M€; Leader-rahoitus, EU 2,145 M€, valtio 0,975 M€, kunnat 0,78 M€ matkailu ja sen verkostoituminen, veturiyritykset, kulttuuri- ja hyvinvointipalvelut kaivostoiminta liitännäisineen alkutuotannon vahva keskittymä, sis. hevostalous globalisaatio hoivayrittäjyys Paras-hanke harrastus- ja palvelutuotanto seudullisena kuituverkko kansainväliset yhteydet ja hankkeet bioenergia puhdas luonto, erämaat talouden hyvä kehitys yrityspalvelujen kehitystyö

12 Seudun mahdollisuudet ja uhat (swot)
-Onko kasvun esteenä työvoiman saanti ? Onnistutaanko rekrytoinnissa ja koulu- tuksen järjestämisessä alueen työvoimatarpeiden mukaan ? -väestökato, uhka vai seuraus; erityisesti korkeammin koulutetut -energia, etäisyydet ja kustannukset -kuntaosuuksien kasvu hankerahoituksessa -henkilöstön jaksaminen -yritysten omistuspohjan kansainvälistyminen -äärijärjestöt -sivukylien autioituminen -2. asteen koulujen oppilaspula -Paras-hanke (on myös mahdollisuus)

13 Kehitysvisio 2013 ja päästrategia
Kaustisen seutukunta on elinvoimaisinta suomalaista maaseutua. Seutu on tunnettu monialaisesta elinkeinorakenteesta ja kansainvälisistä kulttuuritapahtumista. PÄÄSTRATEGIA Luodaan mahdollisuuksia yritystoiminnan kasvulle ja kehittymiselle. Pidetään seutukunnan väestökehitys positiivisena ja muuttoliike tasapainossa alueen eri toimijoiden yhteistyöllä. Panostetaan asumismahdollisuuksien ja infrastruktuurin kehittymiseen sekä koko perheen viihtymiseen seudulla. Pidetään palvelutaso kilpailukykyisenä.

14 Strategia-alueet YRITYSTOIMINNAN KASVU- JA KEHITYSMAHDOLLISUUKSIEN EDISTÄMINEN OSAAVAN TYÖVOIMAN SAANNIN TURVAAMINEN JA MUUTTOLIIKE ASUMINEN JA INFRASTRUKTUURI; KOKO PERHEEN VIIHTYMINEN SISÄINEN JA ULKOINEN YHTEISTYÖ, ORGANISOINTI JA RESURSSIT

15 1. Yritystoiminnan kasvu- ja kehitysmahdollisuuksien edistäminen
Hankkeet/toimenpiteet, resurssit, vastuutaho Tavoitteet 2013 Mittarit 1.1 Yritysten kokonaismäärä + 40 kpl/v nettona, v. 2004 noin 1000 kpl 1.2 Työpaikkojen kokonaismää- rä kpl/v nettona 1.3 Kasvuyritysten kehityksen edistäminen 1.4 Aikaansaadaan oman kaivosalan osaamiskeskittymä, työpaikkoja 100 + 1.5 Matkailun volyymi kolminker- taistuu Tilastok. tilasto, yritysten toimipai- kat Tilaskok.tilasto, työpaikat toimi- aloittain Kasvuyritysten tuloskehitys Seudulle muuttaneiden määrä Yöpymisvrk:t Matkailutulo 1.1 Neuvontapalveluverkosto, 3 omaa neuvojaa ja sopimuskumppanit 1.2 Investointi- ja kehittämishankkeiden toteutus, erityisasiantuntijapalveluihin ohjaus 1.3 Kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen, kasvupalvelutiimin hyö- dyntäminen 1.4 Valtakunnallisten rahoitusinstru- menttien hyödyntäminen 1.4. Muuttajapalvelu, seudullinen hanke 1.5 Keski-Pohjanmaan matkailustra- tegian toteuttaminen

16 2. Osaavan työvoiman saannin turvaaminen ja muuttoliike
Hankkeet/toimenpiteet, resurssit, vastuutaho Tavoitteet 2013 Mittarit 2.1 Työvoimatoimiston ja YPP:n ESR-hanke, tarvekartoitukset vuosit- tain 2.2 Aikuiskoulutuksen kehittämissuun- nitelman toteutus 2007- 2.2 Ohjataan nuoria oppisopimuskoulu- tukseen 2.3 Oma/maakunnallinen ESR-hanke (valtak.osio) 2.4 Oma ESR-hanke 2.4 Kesä- ja harjoittelutyöpaikat, opin- näytetyöt, oppilaitosyhteistyö 2.5 Seudun markkinointisuunnitelma 2007 ja sen toteutus 2.1 Selvitetään seudun todelli- nen työvoimatarve 2.2 Seudun yritysten tarpeiden mukaisen ammatillisen ja oppi- sopimuskoulutuksen yms. toteutus 2.3 Kansainvälisen työvoiman rekrytointi ja koulutus 2.4 Nuorten ja opiskelijoiden sitouttaminen seudun elinkeino- elämään 2.5 Aluemarkkinointi osana työvoiman saatavuutta Työlliset tp:t Koulutuksesta sijoittuneiden määrä, oppisop. määrä Ulkomaalaisten määrä/osuus Syntyneiden työsuhteiden mää- rä Tulomuuton määrä/vuosi

17 3. Asuminen ja infrastruktuuri, koko perheen viihtyminen
Hankkeet/toimenpiteet, resurssit, vastuutaho Tavoitteet 2013 Mittarit 3.1 Kaavoituksessa huolehdi- taan riittävästä tonttitarjonnasta yrityksille ja asuntotuotantoon 3.2 Selkiytetään vastuut yritys- tilojen toteutuksessa ja ylläpi- dossa (tekninen yhteistyö- tilapalvelu) 3.3 Yritysten tarvitseman tiestön ja yhteyksien tason varmistami- nen 3.4 Palvelutaso säilyy moni- puolisena 3.5 Lisätään asuinalueiden viihtyvyyttä ja kilpailukykyä 3.1 Kunnilla kaavoitusvastuu 3.2 Laaditaan yhteistyö- ja tilapalvelu- selvitys 2008 3.3 Toimialan kehittymisen esteenä olevien yhteysongelmien ratkaiseminen 3.4 Edistetään kehittämis- ja rahoitus- keinoin myös palveluyritysten kilpailu- kykyä, YPP 3.5 Laaditaan asuinalueiden laadulliset määritykset ja toteutusaikataulu (kunnat) 3.5 Kylähankkeet Vapaiden tont- tien määrä kun- nittain Selvityshank- keen etenemi- nen Tieluokituskm:t Palveluyritysten määrä ja lv:t toimialoittain Viihtyvyyskyselyt kunnittain, 2008

18 4. Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö, organisointi ja resurssit
Hankkeet/toimenpiteet, resurssit, vastuutaho Tavoitteet 2013 Mittarit 4.1 Yritys-Suomi –palvelukokonaisuu- den toteuttaminen ja seudullisen YPP:n kehittäminen ja vahvistaminen 4.2. Seutukunnan johtoryhmällä ja seutuvaltuustolla päätösvalta, kuntien panostus hankkeisiin 28 €/as/vuosi 4.3. Vrt. kohta 4.1 ja kasvupalvelutiimien hyödyntäminen 4.4.Toteutetaan hanketoimijakokoukset 4.5 Toteutetaan alkuvuodesta seudun edustajien evästyskeskustelut (2 kpl) 4.6 Toimialakohtaisten yhteistyöryhmien ja uusien innovaatioryhmien toiminnan käynnistäminen, YPP 4.1 Strategian toimeenpano organisoidaan seudullisen pal- veluyksikön kautta 4.2 Ohjelmatyön kuntarahoituk- sesta päätetään seudullisesti 4.3 Kasvuyrityspalveluja käyttää vuosittain vähint.5 kpl 4.4 Yhteistyö tiivistyy maakun- nallisten hankekumppaneiden kanssa 4.5 Aktiivinen osallistuminen Keski-Pohjanmaan maakunnal- listen ohjelmien valmisteluun 4.6 Yritysyhteistyön ja verkos- toitumisen aktivointi Henkilöresurssit seutukunnassa Yhteisten hank- keiden lkm Käsiteltyjen hank- keiden määrä Johtoryhmän arviointi vaikutta- vuudesta Omien hankkei- den määrä/totsu Työryhmien lkm