Ekoasumista maalla ja kaupungissa Pauli Välimäki

Esitys aiheesta: "Ekoasumista maalla ja kaupungissa Pauli Välimäki"— Esityksen transkriptio:

1 Ekoasumista maalla ja kaupungissa Pauli Välimäki 6.5.06
Monimuotoisuus on ekologista! Ekokyliä voi olla sekä maalla että kaupungissa. Elämäntavan vai asumisen vaihtoehto?

2 Ruotsalaisia ekoyhteisöjä
Tuggelite (Karlstad): ensimmäinen ekokylä (1984) 16 asuntoa 5 rivitalossa. Omistusmuotona Asumisoikeusyhdistys aurinkoenergia, pelletit, viherhuoneet, maakellarit, kompostorit, kompostikäymälät, puutarha. yhteistalossa lämpökeskus, pesutupa, päiväkoti ja askartelutiloja.

3 Solbyn 10 km Lundista. Rakennuttajana HSB, aloite vegetaristien yhdistykseltä (1987) 10 taloa, 50 asuntoa. Viherhuoneet, kompostit, yhteistalo, puutarha, maakellarit, vierastalo. Puhdas ruoka ja ympäristö, yhteisöllisyys.

4 Ruskola Ylitorniosta 2 km etelään. 9 tyyppitaloa 2500 m2 tonteilla. ( ) Ekoa: Hyvä eristys. Puulämmitys. Oma kaivo. Harmaat ja mustat jätevedet erotellaan. Pienpuhdistamo tai erotteleva kompostikäymälä. Lämmön talteenotto harmaista vesistä. Yhteinen puutarha ja kotieläimiä. Kompostit. Edullista maaseutuasumista.

5 Understenshöjden 5 km Tukholmasta, valmistui 1995.
44 asuntoa, rakennuttajana HSB ”Ensimmäinen urbaani asuinyhteisö” Terveellisyys, luonnonmukaiset materiaalit, maavärit, aurinkolämpö ja –sähkö, erottelevat kompostikäymälät, virtsa kunnalliseen puhdistamoon, keskuslämmitys, pellettitakat Yhteistalo, päiväkoti

6 Mjölnartorpet Karlstadin toinen ekokylä (1995)
10 paritaloa ja yhteistalo Asumisoikeusyhdistys rakennutti, PEAB rakensi Pelletti- ja aurinkolämpö, erottelevat kompostikäymälät, oma pienpuhdistamo (huonosti toimiva), hengittävät puurakenteet

7 Smeden 4 km Jönköpingin keskustasta. 24 perhettä, 70 asukasta. (1995)
Aloite kunnalta, rakennuttajana Mjöbäcks Ab. Asumisoikeusasuntoja. ”Moderni ruotsalainen Melukylä” Erotteleva kompostikäymälä, harmaiden vesien lammikkosuodatus, puutarha, aurinkopaneelit, kaakeliuuneissa vesivaraaja, ekomateriaalit. Lisätietoja:

8 Suomalaisia ekokyliä: Keuruu
Yli 20 asukasta 53 ha maatilalla (1997). Asumis- ja työyhteisö. Majoitusta ja matkailupalvelua. Luomuviljelyä. Uusiutuvaa energiaa. Hevosia ja kotieläimiä. Ekoyrittäjiä. Rakennusten ekologinen saneeraus käynnissä.

9 Eko-Viikki ”Ensimmäinen ekologisesti suunniteltu kaupunginosa Suomessa.” (2000) 1700 asukasta. Kaupunki ohjasi suunnittelua Ekokriteeristön avulla. Ekologisia laatukilpailuja. Koerakentamista. Kaavoitus perustui ”vihersormiin”. Aurinkolämpöä ja –sähköä, kompostit, kasvimaat.

10 Eko-Viikki CO2-päästöt ja veden kulutus – 25 % tavanomaisesta.
Tehokas rakentaminen ja kierrätettävät materiaalit. Passiivinen ja aktiivinen aurinkoenergian hyödyntäminen. Aurinkoenergialla tuotetaan puolet 380 asunnon lämpimästä vedestä ja 13 % rakennusten lämmöstä.

11 Eko-Viikki Eko-Viikissä on Suomen ensimmäinen aurinkosähköä käyttävä asuinkerrostalo (39 as). Aurinkopaneelit on integroitu osaksi talon parvekejulkisivua. (sähköteho 24 kW) Kiinteistösähköstä 20 % aurinkopaneeleista.Kesäaikaan yli jäävä sähkö menee Helsingin Energian verkkoon, talvella se ”palautetaan”.

12 Bromarvin ekokylä Toteuttajana paikallinen Martta-yhdistys. (2004)
20 asuntoa. Ekoa: Hake-aurinkokeskuslämmitys, perinteinen puurakentaminen, erottelevat käymälät, harmaavesien pienpuhdistamo, virtsa lannoitteeksi. ”Marttatalo”, jossa sauna. Tavoitteena turvata Bromarvin kylän palvelut.

13 Kangasalan yhteiskylä
Yhdeksän talon kylä 4 km Kangasalan keskustasta. ( ). Talot ovat puurakenteisia, ”rintamamiestalon” tyyppisiä. Taloissa on käytetty luonnonmateriaaleja ja kierrätettyjä rakennusmateriaaleja. Puuenergialla toimiva keskuslämmitys.

14 Kangasalan yhteiskylä
Yhteinen kasvimaa. Harmaavesien maaperäpuhdistamo. Kompostivessa on pakollinen. Asukkaat huolehtivat yhteisesti teistä, lämmityksestä ja jätehuollosta sekä yhteisistä rakennuksista. Kunta kaavoittanut alueen Pirkanmaan yhteisöasujat ry:n aloitteesta.

15 Kehitteillä olevia hankkeita
Terve talo maaseudulla: Luomura ry:n tavoitteena on rakentaa ekotaloja Kuhmalahden, Luopioisten, Pälkäneen ja Sahalahden alueille. Tavoitteena houkutella uusia asukkaita väljyydellä ja luonnon läheisyydellä. Mikko Tuonosen Villa Marjala nousee mallitaloksi Luopioisiin. Yhteisöllisyys?

16 Muita hankkeita Vihdin ekokylä: monen sukupolven asumista
Kivisalon yhteisökylä Riistavedellä: ”Yhteisökylä on aktiivisten ja omatoimisten ihmisten asumis- ja toimintaympäristö. Siellä eletään maaseudulla sopeutuen leppoisasti luonnon rytmeissä. Toisaalta yhteisökylä on uusyhteisomistuksen koe. Se vaikuttaa alueellisesti ja tukee sopeutumista sekä yrittäjyyttä.”

17 Kysymyksiä pohdittavaksi
Miksi ekokylät ovat jääneet marginaali-ilmiöksi? Ovatko ekokylät vain ”ekouskovaisten” asumismuoto? Miten kunnat voisivat edistää ekokyliä kaavoituksessa ja asumisessa? Millainen olisi ”taviksille” sopiva ekokylä?