Käytännön reumatologin kommentteja Fit for Work -raporttiin

Esitys aiheesta: "Käytännön reumatologin kommentteja Fit for Work -raporttiin"— Esityksen transkriptio:

1 Käytännön reumatologin kommentteja Fit for Work -raporttiin
Kari Puolakka dosentti, osastonylilääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala Eduskunta

2 Sidonnaisuudet Saanut luento- ja asiantuntijapalkkioita sekä osallistunut reumatologian alan kansainvälisiin kongresseihin seuraavien lääkeyritysten kustantamana: Abbott, Aventis, BMS, Novartis, Roche, Schering-Plough, UCB, Wyeth BMS:n, UCB:n ja Schering-Plough’n tieteellisten neuvottelukuntien jäsen

3 Benchmarking 44% suomalaisista työntekijöistä on ainakin kerran sairaslomalla vuoden aikana, EU:n keskiarvo 22% (European Working Condition Survey 2005) OECD-maiden vertailussa työkyvyttömien osuus työikäisestä väestöstä on Suomessa korkein

4

5

6 Kiinnostus on hajallaan
Potilas Out of pocket: palvelumaksut, omavastuut Sairausajan palkka, päivärahat, eläkkeet Terveydenhuollon järjestäjä = kunta Resurssien käyttö Kuntalaskutus Kela, muu sosiaalivakuutusjärjestelmä Lääkekorvauskustannukset Päivärahat, eläkkeet, kuntoutuskustannukset Valtio Valtionavut

7 Seuraa suomalaista osaoptimointia
Kela rahoittaa sairausvakuutuksen kautta potilaan itse ottamaa lääkehoitoa Sairaala kustantaa poliklinikalla annettavan hoidon Mikä lääke valitaan? Terveydenhuolto, erityisesti erikoissairaanhoito, koetaan kunnissa rasitteena eikä nähdä tuotettua terveyshyötyä “Se (erikoissairaanhoito) on ollut semmoinen kivi kengässä tässä kuntataloudessa aika laajasti Suomessa.” (kunnan terveysjohtaja) Sairaala ei välttämättä ole kiinnostunut siitä, miten pitkään potilas joutuu olemaan poissa työstä hoitoon pääsyä odottaessaan

8 Sairauteen liittyvät kustannukset
Suorat Hoito (käynnit lääkärissä ja muilla ammattilaisilla, tutkimukset, sairaalahoito, lääkkeet, hoitokomplikaatioiden kustannukset) Suorat ei-terveydenhuollon kulut Matkakustannukset Sosiaalipalvelut Epäsuorat = tuotantopanoksen alenema Potilaan ja omaisten

9

10 Nivelreuma on kansantauti
Esiintyvyys 0,8% yli 16-vuotiailla Ilmaantuvuus 45/ aikuista kohden vuodessa n vuodessa uusista potilaista yli 65% on työikäisiä (alle 65-vuotiaita)

11 Nivelreuman luonnollinen kulku

12 Alentunut työkyky Alentunut työsuoritus työpaikalla
Menetetyt työpäivät Sairauslomat Ennenaikainen eläke Alentunut suoriutuminen työelämän ulkopuolisissa tehtävissä Omaisten hoito ym.

13 Menetettyjen työpäivien arvo
Työntekijän ”markkina-arvo”, so. bruttokustannus työnantajalle Palkka + työnantajan sivukulut

14 Tuotantopanoksen menetys tuoreessa nivelreumassa
Reko-tutkimus, 162 potilasta Puolakka K ym. 2006

15 Työkyvyn säilymiseksi hyvä varhainen hoitotulos on välttämätön
Alle 20% paraneminen 20-49% par. Väh. 50% par. Oireettomuus Puolakka K ym. 2005

16 Tehokas lääkehoito vähentää epäsuoria kustannuksia
Paraneminen 6 kk kohdalla Potilas-määrä Potilaan menetetty tuotantopanos keskim., €* Oireeton 29 2 801 Väh. 50% parant. 66 27 680 20-49% parant. 30 037 Alle 20% parant. 35 74 537 *v rahassa Puolakka K ym. 2005

17 Tehokkaampi hoito näkyy työkyvyttömyyspäivien määrässä
162 työssä ollutta reumaan sairastunutta; 82 yksittäis-, 80 yhdistelmä-hoidossa 2 v ajan Puolakka K ym. 2004

18 Laitoskuntoutus (KKL 4§) ei hyödytä nivelreuman ensimmäisinä vuosina
49 potilasta162:sta ohjattiin laitoskuntoutukseen (Reko-tutkimus) Keskimääräinen potilaskohtainen kustannus oli 5400 euroa Potilaskohtainen työpanoksen menetys oli 10155 EUR/v ennen ja 12839 EUR/v jälkeen kuntoutuksen (Puolakka K ym. 2007)

19 Ensimmäisen ½-1 vuoden hoitotulos ratkaisee!
Lääkehoitojen teho on paras taudin alkuvaiheessa Jatkuva tulehdus aiheuttaa pysyviä nivelvaurioita muutamassa kuukaudessa Työkyvyttömyyseläkkeeltä on vaikea palata työelämään Hoitoa on tarvittaessa nopeasti tehostettava

20 TULE-sairauksien hoidossa on tapahtunut kehitystä
Aikavälillä (Terveys tutkimus) Pitkäaikaiset selkäoireyhtymät vähenivät Miehillä 18:sta 10:iin Naisilla 16:sta 11:iin Aikavälillä TULE-eläkkeet vähenivät alle 55-vuotiailla (ikävakioitu muutos) 31% Elinkeinorakenteen muutos?

21

22 Me pystymme parempaan! Nopeampi hoitoon pääsy
Alkuvaiheessa hoito usein tehokkainta Tehokas hoito alusta saakka Uusin tutkimustieto käyttöön Potilaiden toimintakyvyn monitorointi haastattelulomakkeella osana hoidon seurantaa Työolosuhteiden selvittäminen esim. Työterveyslaitoksen haastattelulomakkeella IT-järjestelmät potilaslähtöisen tiedon keräämiseen! Työkuorman ja toimintakyvyn epäsuhta → työkyvyn menetyksen uhkan varhainen tunnistaminen Hoidon tehostus (kalliskin hoito voi tuottaa säästöä!) Työterveyshuollon osuus! Ammatillinen kuntoutus

23 Työterveyslaitoksen työkuormakysely (Viikari-Juntura E ym. 1996)
1. Kuinka monta kertaa keskimäärin työpäivän aikana nostitte, kannoitte tai siirsitte käsin alla mainitun painoisia taakkoja? Vastatkaa kaikkiin kohtiin. Jos ette joutunut käsittelemään mainitun painoisia taakkoja, merkitkää 0 kyseiseen kohtaan. 6-15 kg _______kertaa 16-25 kg ______kertaa Yli 25 kg ______kertaa 2. Kuinka monta tuntia keskimäärin päivässä työskentelitte istuen? Ympyröikää oikea vaihtoehto. 1 alle 2 tuntia tuntia 3 yli 4 tuntia 3. Kuinka monta tuntia keskimäärin päivässä työskentelitte seisten? 4. Kuinka monta kilometriä keskimäärin arvioitte kävelleenne tavallisen työvuoronne aikana? 1 alle 1 km km 3 yli 5 km jatkuu

24 Työkuorman ja toimintakyvyn yhteensopimattomuus 6 kk nivelreuman hoidon alusta
Työkuorma mitattu Työterveyslaitoksen kyselylomakkeella (Viikari-Juntura E ym.1996) Ammatillinen kuntoutus! Puolakka K ym. 2009

25 Asennemuutos Myös poliittisessa päätöksenteossa!
Terveydenhuolto tuottaa työkykyä ja terveyttä Resurssien uudelleen kohdentaminen Toivotaan julkisen vallan tukea hyvien käytäntöjen kehittämiseksi ja juurruttamiseksi Sairaanhoito- tai terveyspiireittäin hajaantunut rahoitus estää nykyisellään valtakunnallista yhteistyötä