Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Sovellettupaini Mika Kivelä Seppo Pykäläinen 2006.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Sovellettupaini Mika Kivelä Seppo Pykäläinen 2006."— Esityksen transkriptio:

1 Sovellettupaini Mika Kivelä Seppo Pykäläinen 2006

2 SISÄLLYS ALKUSANAT PAINI ON Painin liikunnalliset ja
kasvatukselliset erityistavoitteet Fyysinen toimintakyky- Fyysis-motoriset kyvyt painissa Miten eri liikehallintatekijät ilmenevät painissa ? Painin vaatimukset ja siinä tarvittavat ominaisuudet Painin luonne Painivalmentaja

3 SOVELLETUN PAININ LÄHTÖKOHDAT
Kehotietoisuuden kehittäminen Polvien tiedostaminen Lonkkien tiedostaminen Vartalon tiedostaminen Kehon keskipisteen tiedostaminen Liikkeen analyysi Kaatuminen Lihaskunto Liikkuvuus ja venyttely

4 OPETUKSEN SISÄLTÖ, RAKENNE JA MENETELMÄT
Kehitysvammaiset oppilaat Oppitunnin suunnittelu Tuntirakenne Tunnin aloitus Alkuverryttely Nopeusharjoitus Venyttely Yksilö-/pariharjoitus Liikkeet Kisailut Rentoutus Lopuksi HARJOITUS ESIMERKKEJÄ

5 ALKUSANAT Nykyinen opetussuunnitelma tarjoaa opettajalle vapaammat kädet suunnitella antamaansa opetusta. Liikunnanopetuksen kannalta tämä on hyvä asia, koska tällöin on mahdollista kokeilla ja tutustua uusiin lajeihin. Samalla on mahdollisuus tarjota oppilaille uusia kokemuksia jatkuvasti lisääntyvästä lajien kirjosta. Yleisesti tarkasteltuna on muistettava se tosiasia, että lasten liikuntaa haittaa tällä hetkellä yleinen passiivisuus, heikkovoimaisuus, jäykkyys ja yleinen kömpelyys. Mistä tämä johtuu? Onko koululiikunta liian pallopelivoittoista? Onko koululiikunta mennyt liian yksipuoliseksi? Minne on hävinnyt koululiikunnasta vanhan hyvän ajan voimistelu? Mitä sen tilalle? Koulu-, nassikka- ja sovellettupaini ovat erittäin varteenotettavia vaihtoehtoja apukeinona asian korjaamiseksi. Painilla on tunnetusti Suomessa pitkät ja vankat perinteet siitä huolimatta se tarjoaa useimmille oppilaille kokonaan uuden liikuntakokemuksen.

6 Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa sekä osoittaa miten monipuolista ja tehokasta liikuntaa sovellettu paini sisältää. Oppaan avulla opettaja/ohjaaja voi pitää painia erityisryhmille vaikka ei olisi painin lajituntemusta, koska tarkoituksena ei ole saada lapsia oppimaan täydellistä painiliikesuoritusta, vaan oppia käyttämään kehoaan sekä motoristen kykyjen parantaminen. Tarkoituksena tällä oppaalla on antaa myös uusia virikkeitä muihin liikunnallisiin hetkiin. Tässä oppaassa kuvataan periaatteita ja harjoituksia joiden mukaisesti sovelletun painin opetusta suunnitellaan ja toteutetaan. Tämän oppaan lähtökohtana on ollut kehitysvammainen lapsi ja paini. Oppaassa olevia liikkeitä ja harjoituksia voidaan suoraan käyttää myös muille erityisryhmille kuten esim. sokeille ja kuuroille. Sokeille suositellaan etupäässä pantterista ja matosta suoritettavia painiliikkeitä. Vaikka oppaassa puhutaan kehitysvammaistenlapsien painista se soveltuu suoraan myös aikuisikäisille. On muistettava erityisryhmien kohdalla ettei unohdeta aikuisikäisten liikunnan harrastamista. Liikunnallisten näkökulmien lisäksi korostetaan erityisryhmien painin kasvatuksellisia tavoitteita; emotionaaliset, sosiaaliset ja eettiset tavoitteet kulkevat käsi kädessä fyysisten tavoitteiden kanssa.

7 PAINI ON SUOMALAISTA PERINTEIKKYYTTÄ Painilla on pitkät ja vahvat perinteet suomalaisessa huippu- ja kuntourheilussa. Nykyään sillä on myös oma paikkansa urheiluelämässä. Paini on mitä enemmissä määrin laajenemassa kuntoilulajiksi. Paini on kautta aikojen menestyneimpiä yksilölajeja Suomessa. KASVATTAVAA Painissa on mahdollisuus luonnolliseen ja säätöjenmukaiseen fyysiseen kontaktiin. Painissa on mahdollisuus turvallisesti purkaa aggressioitaan ja muita tunteitaan. Nahistelu on etenkin pojille jatkuvaa toimintaa, painiminen antaa mahdollisuuden tähän ohjatusti ja sääntöjä noudattaen. REHTIÄ Painiin ei kuulu toisen potkiminen, lyöminen, nipistäminen, tukasta vetäminen, pureminen, vaateista repiminen ja muutenkaan kiusaaminen. Painijoiden mottona :” Painimaton pahin vastustaja on sen ulkopuolella paras kaveri ”. Painia voidaan pitää rehdeimpänä urheilulajina, koska siinä sanonnan mukaan ”Otetaan miehestä mittaa”.

8 MONIPUOLISTA Eri urheilumuodoista eräs fyysisesti kaikkein monipuolisimmin eri lihasryhmiä kehittävä laji on paini. Painin ”rikkaus” on monipuolisuus harjoittelussa, jonka takia paini soveltuu lihaskuntoa ja tasapainoa vaativien urheilulajien harjoittelu muodoksi. Painista on tulossa monipuolisuuden takia myös suosittu kuntourheilumuoto, joka soveltuu kaiken ikäisille, kokoisille ja ennen kaikkea molemmille sukupuolille. Monipuolisuuden ansiosta paini tarjoaa jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden kokea onnistumisen elämyksiä ja menestymisen hurmioita. HELPPO TOTEUTTAA Paini on kustannuksiltaan halpa laji, jonka urheiluvarustuksen kuuluu t-paita, verryttelyhousut, pikkuhousut, sukat ja sisätossut/-pelikengät tai painitossut. Paini ei vaadi suurtakaan sisätilaa eikä runsasta välineistöä. Painin harjoittelu ei ole riippuvainen säästä. Paini tarjoaa vaihtelua perinteisiin liikuntamuotoihin. PAININ TAVOITTEET Oppilaan liikehallintatekijöiden ja motoristen taitojen kehittäminen. Oppilaan itsetunnon ja positiivisen fyysisen minäkuvan rakentaminen myönteisten liikuntakokemuksen avulla. Oppilas saa onnistumisen tunteita oppiessaan uusia asioita. Oppilaan ohjaaminen yhteistyökykyisyyteen ja sääntöjen noudattamiseen. Mottona : ”Kaikki on toistensa kavereita ja kaveria kannustetaan.”

9 PAININ LIIKUNNALLISET JA KASVATUKSELLISET ERITYISTAVOITTEET
Oikein ja määrätietoisesti ohjattuna painin avulla voidaan vaikutta seuraaviin erityistavoitteisiin. Motoriset taidot: käveleminen juokseminen hyppääminen hyppely eri suuntiin seisominen vartalon taivuttaminen ja ojentaminen vartalon kiertäminen, kääntyminen, kieriminen, pysähtyminen, kaatuminen, nostaminen, kantaminen, työntäminen ja vetäminen

10 Fyysinen toimintakyky:
suorituskyky lihasten voimakkuus lihasten kestävyys, joustavuus ja aerobinen kestävyys. Motoriset kyvyt: nopeus tasapaino ketteryys notkeus voima koordinaatio- ja reaktiokyky viihtymisestä Tiedostaminen / tiedottaminen turvallisuudesta motorisista taidoista fyysistä toimintakyvystä sosiaalisista taidosta säännöistä toimintataktiikoista

11 Sosiaaliset taidot: toisen ihmisen huomioiminen ja suvaitseminen
toisen ihmisen auttaminen ja tukeminen sääntöjen mukaan toimiminen yhteistoiminta: ryhmätyöskentely parityöskentely ja osallistuminen vastuun kehittäminen vastuuntunto reilu peli joustavuus johdettavuus kommunikaatiotaidot hyvät tavat itsehallinta oma-aloitteisuus vastustajan, joukkuetovereiden ja tuomareiden kunnioittaminen.

12 FYYSINEN TOIMINTAKYKY - FYYSIS-MOTORISET KYVYT PAINISSA
Merkittävä osa fyysistä toimintakykyä ja fyysis-motorista kehitystä ovat fyysis-motoriset kyvyt. Fyysis-motoriset kyvyt ovat olemassa harjoituksesta riippumatta, mutta niiden kehittämiseen voidaan vaikuttaa harjoituksen avulla. Paini tarjoaa monipuolisuutensa takia hyvät edellytykset vaikuttaa fyysis-motoristen kykyjen kehittymiseen. Fyysis-motoriset kyvyt jaetaan kahteen pääryhmään, kunto- ja liikehallintatekijöihin. näiden keskeisenä erona on fysiologinen perusta. Kuntotekijöiden perusta on energiantuottojärjestelmässä ja liikehallintatekijöiden perusta on puolestaan lähinnä aisti- ja hermotoiminnassa. Kunto- ja liikehallinnantekijöiden välinen raja ei kuitenkaan ole selvä ja yksinkertainen. niiden välille sijoittuu kykyjä nopeuden alueelta kuten liikenopeus ja kehon elastisuus, etenkin notkeus. Kunto- ja liikehallinnantekijät ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa ja ne muodostavat yhdessä monimutkaisen kykykokonaisuuden.

13 Fyysis-motorinen perusta
Fysiologis-anatominen perusta Kuntotekijät: - Kestävyys: aerobinen ja anaerobinen - Voimakkuus: kesto ja räjähtävä - Nopeus: maksimi, kiihtyvyys ja liike - Kehon elastisuus: notkeus ja kimmoisuus Liikehallinnantekijät: - Tasapaino: staattinen ja dynaaminen - Reaktiokyky: yksinkertainen ja liikunnallinen - Rytmikyky - Orientoitumiskyky - Erottelukyky - Yhdistelykyky - Muuntelukyky Energiantuottojärjestelmä: - hengitys- ja verenkiertoelimistö - energian muodostaminen - perusvaihe Havainto- ja hermojärjestelmä: - aistit - keskushermosto ja hermoradat - lihaksisto/toimintaärsykkeiden - vastaanotto Liikuntaelimistö: - lihakset, jänteet, nivelistö ja luusto Kestävyyden osalta painin avulla voidaan kehittää aerobista kestävyyttä sekä yleis- ja lihaskestävyyttä. Voimakkuuden osalta kehitykseen ei voida juuri ala-asteen aikana vaikuttaa, koska voimakkuuden kehittämisen parhaimpana ajankohtana pidetään puberteetin alkua (yläaste). Kuitenkin tehokkaan lihaskestävyysharjoittelun avulla voidaan kehittää myös voimakkuutta. Ala-asteen aikana tärkeitä lihasten herkkyyskausia ovat vartalon- ja käsivarsien lihasten kehittäminen. Näiden vahvistamiseen paini tarjoaa erittäin hyvät edellytykset

14 Minkälaisiin fyysis-motorisiin
kykyihin voidaan painilla vaikuttaa ala- asteen liikunnanopetuksen puitteissa? = valmistelevien harjoitusten jakso, x = herkkyyskaudet Ominaisuus 0 - 5 v. 6 - 9 v. v. v. v. Kestävyys ------ x xxxxxxxxxxx xxxxxxxxxx Voima xxxxxxxx Nopeus xxxxxx xxx Kimmoisuus ---xxxxxxxxx x Notkeus xxxxx Tasapainokyky xx x xxxxx Reaktiokyky xxxxxxx xxxxxxxxx Rytmikyky Orientoitumiskyky Erottelukyky Yhdistelykyky Muuntelukyky xxxx

15 MITEN ERI LIIKEHALLINTATEKIJÄT ILMENEVÄT PAINISSA
Painiminen kehittää tasapainoa monipuolisesti, koska siinä joudutaan jatkuvasti hakemaan itselle tasapainoista asemaa vastustajaan nähden. Omien tehokkaiden liikesuorituksien tekeminen edellyttää hyvää tasapainoista asentoa. Ottelun aikana reagoidaan vaihtuviin tilanteisiin tunto-, näkö- ja jänneaistin avulla, jotka kaikki ovat yhteydessä tasapainokykyyn. Reaktiokyvyn osalta painiminen kehittää lähinnä liikunnallista reaktiokykyä, jolloin on kyse kokonaisvaltaisesta liikuntatilanteen mukaisesta reagoinnista. Painimisen yhteys rytmikykyyn ilmenee lähinnä omien liikesuoritusten oikeassa ajoittamisessa. Orientoitumiskykyä voidaan painin avulla kehittää monipuolisesti, koska painiminen vaatii jatkuvaa oman kehon sijainnin ja asentojen liikuttamista ja muuttamista vastustajan liikkeiden suhteen. Samalla ottelijan täytyy hahmottaa oma sijainti rajatulla ottelualueella.

16 Erottelukyvyllä on painissa keskeisin merkitys, koska kamppailu edellyttää kaikkien lihasryhmien yhteistoimintaa. Lihasten jännitys- ja rentoutusvaiheiden erottelu on tärkeää, koska tällöin säilytetään lihaksiston valmius nopeisiin liikesuorituksiin. Yhdistelykyky (koordinaatiokyky) sitoo voiman, nopeuden ja liikkuvuuden yhtenäiseksi vuorovaikutteiseksi kokonaisuudeksi. Yhdistelykyvyn avulla painin eri osaliikkeet sidotaan yhtenäiseksi liikeyhdistelmäksi, joissa hyödynnetään edellä mainittuja ominaisuuksia. Muuntelukyky tarkoittaa kykyä toimia tavalla joka sopii epätavallisiin, nopeasti ja odottamatta muuttuviin olosuhteisiin. Yleisesti puhutaan kuitenkin ketteryydestä, jolla tarkoitetaan kykyä kehonliikkeiden nopeisiin suunnanmuutoksiin. Paini kehittää voimakkaasti muuntelukykyä, koska koko painin harjoittelun yksi keskeisimpiä ajatuksia on ketteryyden ja liikkuvuuden kehittäminen.

17

18 PAININ VAATIMUKSET JA SIINÄ TARVITTAVAT OMINAISUUDET
Paini vaatii monipuolisen harjoittelun sen lajiluonteen takia. Ihannepainija olisi sellainen jolla olisi voimannostajan voimat, telinevoimistelijan notkeus, kimmoisuus, tasapaino ja koordinaatiokyky, pikajuoksijan nopeus, reaktiokyky, tiedemiehen aivokapasiteetti ja pitkänmatkanjuoksijan kestävyys, mutta eihän tällaista ihmistä löydy. Onneksi voidaan heikkoja osa-alueita parantaa ja hyviä osa-alueita vahvistaa. Painissa tekninen liikesuoritus muodostuu voimasta, nopeudesta ja kestävyydestä. Näiden kolmen osatekijän perustana ovat seuraavat fyysiset ominaisuudet: rentous, kimmoisuus, notkeus, joustavuus ja tasapaino. Notkeus-ketteryys ominaisuudet määritellään seuraavasti. nopeustaitavuus, jolloin tarkoitetaan kykyä hyödyntää liikenopeutta tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla paljon taitoa vaativissa suorituksissa. ketteryys, jolloin tarkoitetaan kykyä liikkua siten, että liikkeet ovat koordinoituja, sulavia, tasapainoisia ja joustavia

19 Anaerobinenkestävyys
Painissa tarvittavia ominaisuuksia voidaan tarkastella lähemmin painin lajianalyysin avulla. * = osatekijät korostuvat ala-aste ikäisenä. A Taito Tekniikka Taktiikka B Kestävyys Voimakestävyys Nopeuskestävyys *lihaskestävyys *aerobinenkestävyys Anaerobinenkestävyys Paini C Voima Kestovoima Nopeusvoima Maksimivoima D Nopeus-ketteryys *Reaktionopeus Räjähtävä nopeus *Liike nopeus

20 PAININ LUONNE Painia pidetään tietyssä mielessä herrasmieslajina, koska siinä kätellään aina ennen ottelun alkua ensin mattotuomari ja sitten vastustaja. Ottelun päätyttyä kätellään ensin mattotuomari ja sitten vastustaja sekä vielä käydään kättelemässä vastustajan valmentaja/huoltaja. Paini on miehinen laji, koska siinä otetaan miehestä kiinni eikä revitä vaatteista tai potkita/lyödä vastustajaa. Paini on näytelmää, jossa kilpakumppania johdatetaan harhaan tekemällä yllättäviä siirtoja. Painiottelun älyllinen toiminta on nopeasykkeistä puskuritoimintaa, jossa kilpailijan harhautukset ennakoidaan, oivalletaan ja puretaan. Tätä varten painijan tulee kehittää oma erityinen ratkaisumalli, valmius. Painijan omaksumat ratkaisumallit muistuttavat musiikillisen improvisoinnin fraaseja. Fraaseja yllättävästi käyttämällä improvisoija luo uutta. Fraaseista syntyy helposti painijan ’käsiala’, ennakoitavuus. Hyvä painija uudistuu, luo, rikkoo fraasinsa. Painijan pitää myös osata oivaltaa ja oppia aina uutta.

21 Painin liikkeitä opetellaan niin paljon, että ne lähtevät automaattisesti paikan tullessa. Painiliikkeet ovat iskostuneet ns. ’selkäytimeen’, keskushermostoon. Kun liikkeet lähtevät keskushermostosta ne ovat nopeita ja oikea-aikaisesti suoritettuja. Jos liikkeet tulevat aivoista ajattelemalla ne ovat yleensä hitaampia ja suoritukset eivät ole oikea aikaisia, silloin ne epäonnistuvat. Huippupainijan ollessa oikeassa ’herkkyystilassa’, ei hän heti ottelun jälkeen välttämättä muista kaikkia niitä liikkeitä mitä on suorittanut. On mielenkiintoista huomata, miten paini rakentuu paljon keskushermostoon hiottuun työskentelyyn. Niinpä painija reagoi ihollaan vastustajan aikeet ja tekee vastaliikkeen sen mukaisesti, kerkeämättä edes ajatella sitä.

22 PAINIVALMENTAJA Painivalmentaja on merkittävä henkilö. Hän on varsin väkivahva henkilö, joka ei kuitenkaan ole vaarallinen. Hän on epäilemättä kunnioitusta herättävä ja luultavasti osaa tempun jos toisenkin, joista ei kerro, mutta hän on ystävällinen henkilö, joka suostuu lätkähtämään mattoon kuusi kertaa peräkkäin painijan räjähdysenomaisen heiton voimasta. Valmentaja on myös hämmästyttävä henkilö, joka tulee kaksi kertaa viikossa salille valmentamaan painijoita. Vielä hämmästyttävämpää, että hän tulee useamminkin ja yhtä hämmästyttävää, että heitä on monta. Painimaton laidalla istuu mustanpuhuvia sällinnäköisiä äijiä kyynärpäät polvilla ja hartiat köyryssä. Useita ukkoja pipot silmillä ja silmä kovana. Heistä saa sellaisen vaikutelman, että heidän mielestään painijoiden toiminta on mielenkiintoista. Painijoita hekin tai valmentajia. Toisinaan hekin innostuvat tulemaan matolle. Omituinen näky kuinka isot karvaiset miehet pongahtavat voltin ja heittävät ketterän kuperkeikan sirkuskarhun lailla.

23 Valmentajan toimenkuva on moninainen: hän osaa solmia kengännauhoja, kohennella housunvyötäröitä, vetää vetoketjuja, pyyhkiä kyyneleitä ja poimia karanneita painijoita puolapuilta tai mattopinon takaa. Valmentajalla on muulin kärsivällisyys juosta jolkottaa ympäri salia tyytyväinen painija hartioilla. Tätä kärsivällisyyttä tarvitaan viikonloppuisin kuljettaessa kymmeniä painijoita kilpailuihin ja huoltaessa heitä. Painijoista löytyy hyvin runsaasti ääntä, nopeutta ja energiaa. Valmentajalla on tästä syystä myös arvovaltaa nostaa pahantuulinen painija kainaloonsa ja kantaa jäähtymään. Valmentaja on vakavahenkinen henkilö, joka säätelee karjuntaa, säheltämisen ja takaa-ajon määrää, mutta ymmärtää, milloin painijan keskittymiskyky herpaantuu.

24 Vakavahenkisyyttä ilmentävät valmentajan opetukset, miten jalka laitetaan ja ympäri pyörähdetään, työnnetään selkä vastustajan vatsaan ja keikautetaan. Miten mennään matalana ja jalat haarallaan. Eikä mennä käsi ojossa hetihän se siihen tarttuu ja tempaisee. opetukset ovat melkein juhlallisia hetkiä, joiden arvon vaahtosammuttimen kokoisetkin painijat ymmärtävät. Valmentaja näyttää useamman kerran kuinka käsi pannaan ja kuinka jalka ja antaa sitten luvan painijoiden kokeilla parinsa kanssa. “ Tule näyttämään kun taidat osata jo, kuin ei tarvitse katsoa” huomautus saa tökkimisleikkiin unohtuneet painijat palaamaan nopeasti tilanteen vakavuuteen. Valmentajalla on pysyvä nujuutusvalmius. Niskaan kiipeävä, sääreen tarrautuva, rinnan päälle istuva, kaulasta puristava painija saa aina hyvän vastuksen ja ottelun. Siinä mielessä valmentaja eroaa vanhemmasta, joka tällaisessa tilanteessa lausuu, että meetkös siitä runttaamasta. Valmentaja ei sano vaan ottaa kunnioittavasti haasteen vastaan ja nujuuttaa. Nykyisin voidaan ilolla todeta myös tyttöjen ja naisten alkaneen tulla painin pariin. He joko itse painivat kilpaa, huoltavat, valmentavat tai toimivat painituomareina kilpailuissa

25 SOVELLETUN PAININ LÄHTÖKOHDAT
KEHOTIETOISUUDEN KEHITTÄMINEN Lapsille on tärkeämpää pystyä antamaan tunnekokemus omasta itsestään kokonaisuutena kuin keskittyä kehon eri osien liikkeisiin. Koko kehoa koskettava liike, johon liittyy painon myötävaikutuksella vapaasti etenevästä liikkeestä, vaikuttaa kaikkiin lapsiin tasapainottavasti. Keho voidaan kokea kokonaisuutena esim. kierittäessä lattialla, erilaisissa kimmoisan ponnahtavissa liikkeissä. Tärkeää on auttaa lapsia kehittämään kaikenlaisia liikkumistapoja, kuten seisomista, juoksemista ja hyppimistä. Liikunnanopetus kattaa hyvin kehon painoa kannattamattomien raajojen ääreisosien sekä jalkojen liikkeet. Lapset tiedostavat jalkansa ja kätensä hyvin, mutta tarvitsee apua lonkkiensa ja polviensa tietoisuuden kehittämisessä.

26 POLVIEN TIEDOSTAMINEN
Kaiken ikäiset erityisryhmien lapset hyötyvät polvien tiedostamista kehittävästä toiminnasta. Polvet ovat tärkeimmät nivelet, joiden avulla kehon asentoja ja liikkeitä hallitaan sekä kontrolloidaan kaikkia liikkumisessa tarvittavia ominaisuuksia. Erityisryhmien kanssa lasten polvitietoisuuden kehittäminen on hyvä aloittaa lattialla istuen. Tässä asennossa jalat eivät joudu kannattamaan painoa ja niitä voidaan liikutella vapaasti. Lapset pitävät kätensä polviensa päällä koukistaen polvensa ylös ja painavat ne alas käsillään näin tuntien mitä niille tapahtuu. Polvikävelyssä lapset kannattavat omaa painoaan ja kokemus auttaa sisäistämään tietoisuutta polvistaan. Kääpiökäynnissä mennään kyykkyyn, jolloin polvet asettuvat lähelle kehoa ja lähdetään kävelemään tai hyppimään. Tästä asennosta voidaan myös nousta ylös ja mennä alas kyykkyyn pitäen käsiä polvissa. Sotilaskäynnissä ollaan seisaallaan ja nostetaan vuorotellen polvia ylös vastapuolen käden noustessa mukana. Polvihiipassa yritetään osua kädellä paria polveen ja samalla suojata käsillä omia polvia, ettei pari saisi osuttua niihin kädellään.

27 LONKKIEN TIEDOSTAMINEN
Lonkkien tiedostaminen on lapsille vaikeampaa, koska ne sijaitsevat kehon keskiosassa ja ovat vaikeasti nähtävissä. Lonkkien tiedostaminen aloitetaan selinmakuu asennosta, jossa jalat ovat koukussa. Lantiota nostetaan selälleen ollessa niin, että takapuoli irtoaa matosta ja kehon paino kohdistuu jalkoihin ja hartioihin. Pantteriasennosta laitetaan lantio alas mattoon ja noustaan takaisin pantteriasentoon. Selinmakuulla ollessa laitetaan jalat koukkuun ja nostetaan lantio irti matosta jääden jalkojen ja hartioiden varaan. VARTALON TIEDOSTAMINEN Vartalon tiedostaminen on varsinkin lapsille tuntematon alue. Lapset, jotka eivät tiedosta vartaloaan, liikkuvat epätarkoituksenmukaisesti, koska he eivät hahmota vartaloa yhdistävänä linkkinä raajojen välissä. Tämä on usein tyypillistä varsinkin kehitysvammaisilla lapsilla. Tätä voidaan harjoittaa sisilisko liikkeellä jossa vatsamakuullaan liikutaan mattoa pitkin kiemurrellen saman puolen kyynärpäätä ja polvea yhteen laittamalla.

28 KEHON KESKIPISTEEN TIEDOSTAMINEN
Kehon keskipisteen tiedostamisen lapset oppivat menemällä kerälle. Useat kehitysvammaiset lapset eivät tiedosta lainkaan kehonsa keskipistettä tai tiedostavat sen vain heikosti. Paketissa lapset laittavat polvensa rintaa vasten ja auttavat käsillään jaloista pysyäkseen kerällä. Selällään keinuminen paketissa on varsin mukavaa lapsista ja sen onnistuminen on kiinni paljolti siitä kuinka pysyy paketissa Paketin aukaisussa lapsi pyrkii olemaan kokoajan paketissa ja pari pyrkii käsistä tai jaloista vetämällä aukaisemaan paketin.

29 LIIKKEEN ANALYYSI Mikä kehon osa liikkuu
Opettajan on mietittävä seuraavia kysymyksiä arvioidakseen kehon liikkumista. liikkuuko koko keho, vai liikkuuko siitä vain yksi osa suoritetaanko liike pääasiassa kehon yläosalla/alaosalla? liikkuuko kehon keskiosa, vai keskittyykö liike käsiin ja jalkoihin käyttääkö lapsi kyynärpäitä ja/tai polviaan liikkuuko vartalo joustavan hallitusti Keho pystyy liikkumaan eri tavoin. Liike voi muodostua peräkkäisistä osioista kuten esim. lyöntiliike tai heitto. Liike voi olla kokonaisvaltainen tai samanaikainen kuten esim. työntö- ja painamisliike.

30 Mihin suuntiin keho liikkuu
Kehon liikkeillä on kuusi pääsuuntaa: taakse/eteen, ylös/alas ja sivulta/sivulle. Lasten tilatietoisuutta voidaan rikastuttaa kannustamalla heitä liikkumaan niihin suuntiin, jotka yleensä jäävät huomiotta. Yleensä jokaisen luonnollinen liikkumissuunta on eteenpäin, siksi opettajan on kehotettava lapsia liikkumaan taaksepäin. Koska taakse suunnattua liikettä ei voi nähdä, saattaa liikkuminen olla kehitysvammaisille lapsille vaikeuksia. Koko kehon tulisi olla mukana korkealle kurkottaessa tai matalalla ollessa. Sivusuuntaan tehdyt liikkeet lisäävät suuntien tiedostamista. Kun käsitteet takana, taakse, edessä, sivulle, vieressä, ylös, alas, päällä, alla, yli, on koettu kehon liikkeiden avulla, muodostuu niistä lapselle ymmärrettävä merkitys.

31 Miten keho liikkuu Tämä on liikeanalyysin tärkein ja vaikeimmin kuvailtava osa. Jotta näitä näkökulmia liikkeen ominaisuuksista voitaisi ymmärtää, ne on koettava itse. Inhimillinen liike sisältää neljä toisistaan selvästi erottuvaa ominaisuutta: Liikkujan asenne energiaan, voiman käyttöön ja sen hallintaan. Usein viitataan käsitteisiin liikkeen raskaus tai voima. liikkeen etenemiseen, liikevirtaan. tilaan suuntautumiseen. ( eri asia kuin liikkuminen tiettyyn suuntaan) liikkeen ajallisiin ominaisuuksiin. Edellä mainittuja liikkeen ominaisuuksia voidaan kutsua liikkeen aikaansaajaksi tai liikunnan perustekijöiksi, joita ovat energia, liikevirta, tila ja aika. Energian ulottuvuuksia voidaan kuvata siten, että ulottuvuuden toisessa ääripäässä on murskaava voima ja toisessa päässä taas äärimmäinen keveys.

32 Liikevirta käsitteenä saattaa olla vaikea arvioida
Liikevirta käsitteenä saattaa olla vaikea arvioida. Liikettä voidaan hallita tahdon voimalla. Päinvastainen tilanne syntyy, kun liikevirta alkaa edetä hallitsemattomasti. Liikevirta voi olla myös vapaasti etenevää ja katkonaisesti etenevää. On olemassa kaksi toisilleen vastakkaista tapaa suhtautua ympäröivään tilaan. On henkilöitä, jotka liikkuvat käyttäen selkeitä linjoja ja asenne tilan käyttöön on taloudellinen ja niitä jotka puolestaan nauttivat tilasta, käyttäen sitä kolmiulotteisesti ja kokonaisvaltaisesti hyväksi. Tilaa voidaan käyttää monilla eri tasoilla ja liikkeet voivat olla yksi-, kaksi- tai kolmiulotteisia. Aikaa liikkeen osatekijänä on suhteellisen helppo havainnoida. Liikkeitä on nopeita tai hitaita. Liikkeen laadullisia ominaisuuksia voidaan kuvailla sanoilla voimakas, keveä, hallittu liikevirta, vapaasti etenevä liike, suora, joustava, nopea ja hidas.

33 KAATUMINEN On tärkeää, että lapset oppivat kaatumaan turvallisesti,
etteivät satuttaisi itseään. Tärkeintä se on niille, joilla on oppimisvaikeuksia. Kaatumista on syytä harjoitella vaiheittain. Kaatuminen vaiheittain aloitetaan kaatumalla: kylkiasennosta kyljen kautta selälleen. istuma-asennosta kaatuminen kyljen kautta selälleen. polvi-istunnasta kyljen kautta selälleen polvi-istunnasta suoraan selälleen asettumalla kerälle kasvot kohti lattiaa, kieräyttämällä itsensä kyljen kautta selälleen ja takaisin alku asentoon. kaatuminen sivuittain, mahalleen ja selälleen pystystä hyppypatjan kanssa. kaatuminen sivuittain, mahalleen ja selälleen pystystä hyppypatjalle. Jotta kehitysvammainen lapsi pystyisi vähitellen kehittymään yhä varmemmaksi kehonsa hallinnassa, hänen olisi saatava paljon kokemuksia kaatumisen varhaisimmista vaiheista.

34 LIHASKUNTO Lihaskuntoa parantamalla helpotetaan motoristenkykyjen kehittymistä. Hyvä lihaskunto antaa myös paremman yleisvirkeyden. Lihaskuntoa kohotetaan asteittain liike toistoja lisäämällä. Liikkeiden tulee kehittää tasapuolisesti koko kehoa. Liikkeinä voidaan käyttää esim. polvipunnerruksia, vatsa- ja selkäliikkeitä, lantionnostoa selinmakuulta, puolijalkakyykkyä kädet lantiolla yms.. Liikkeet voidaan tehdä parin kanssa vuorotellen.

35 LIIKKUVUUS JA VENYTTELY
Liikkuvuus (notkeus) kehittyy suoraviivaisesti aina kahdeksaan ikävuoteen saakka, jonka jälkeen se alkaa ilman harjoitusta heikentyä. Kuten fyysis-motoristen kykyjen kehittymistä esittävästä kuvasta voidaan havaita, niin notkeuden kehittymisen herkkyyskausi loppuu ikävuoden vaiheilla. Tämän jälkeen notkeutta ei voida juurikaan kehittää. Harjoituksen avulla voidaan lähinnä ylläpitää jo saavutettua liikkuvuutta. Liikkuvuudella on merkittävä vaikutus liikuntaliikkeiden oikeassa oppimisessa. Puutteellinen liikkuvuus ilmenee rajoittuneina liikeratoina, liikkeen hitautena ja energian tuhlaamisena kitkan voittamiseen. Tästä syystä ala-asteen liikunnassa on kiinnitettävä huomiota venyttelyyn jota on liian vähän nykyisessä koululiikunnassa. Venyttely on pohja kaikelle liikunnalliselle toiminnalle. Venyttelyllä voidaan ehkäistä paljon loukkaantumisia. Venyttelyssä pitäisi käydä läpi kaikki lihasryhmät. Ennen venyttelyä on suoritettava alkuverryttely, jotta lihakset lämpiäisivät. Venyttelyssä on otettava huomioon, että venytellään niitä ruumiinosia joita tarvitaan kyseisessä harjoitteessa.

36 Venyttelyt voidaan jakaa kolmeen
pääryhmään: Lyhytkestoiset venytykset kestoltaan sek./lihas ja ne suoritetaan alkuverryttelyn lopussa. Lyhyet venytykset valmistavat lihasta tulevaan suoritukseen.Keskipitkät venytykset kestoltaan sek./lihas ja ne suoritetaan loppuverryttelyn yhteydessä. Keskipitkät venytykset eivät saa olla liian voimakkaita, koska lihaksiston suojamekanismi on ”päällä”. Näillä venytyksillä on lähinnä palauttava vaikutus harjoittelun jälkeen. Pitkäkestoiset venytykset kestoltaan sek./lihas ja ne suoritetaan aivan omana harjoituksena. Ennen venytyksiä on syytä lämmitellä lihaksisto. Tämän harjoituksen tarkoituksena on venyttää sekä poistaa kireys lihaksista.

37 OPETUKSEN SISÄLTÖ, RAKENNE JA MENETELMÄT
KEHITYSVAMMAISET OPPILAAT Kehitysvammaisten lasten luokat ovat yleensä pieniä, oppilaan ryhmiä. Opettaessa ensimmäistä kertaa lapsia, ryhmän ja opettajan tutustuminen on tärkeää. Opettajalle on tärkeää oppia tuntemaan jokainen lapsi nimeltä. Tällöin lapsetkin tuntevat olonsa turvallisemmaksi. Avustajia on oltava yksi avustaja kahta lasta kohden. Opettajan ja lasten välinen katsekontakti on hyvin tärkeää opettaessa jotain uutta ja kerratessa aiemmin opittuja asioita. Kannusta lapsia nimeltä ja muista rohkaista kaikkia pienimmästäkin yrityksestä. Joillakin lapsilla on tapana seurailla ensiksi sivusta muiden tekemisiä ottamatta osaa toimintaan. Lapset usein tarkkailevat ympärillään tapahtuvia asioita ja lopulta osallistuvat toimintaan mukaan. Opettajan on hyvä näyttää itse lapsille kuinka tuleva liike tehdään. Tällöin kaikki ymmärtävät mitä liikettä heidän odotetaan kokeilevan. On muistettava, että kehitysvammaisten lasten on vaikea keskittyä tarkkailemaan omaa kehoaan. He pystyvät keskittymään toimintaan vain hetkeksi joten mielenkiinnon ylläpito on vaikeaa. Kehonhallinnan- ja yhteistyövalmiuksien kehittyessä osallistumisvalmiudet kaikenlaiseen liikuntaan lisääntyvät. Liikuntatunnilla on hyvä pukeutua t-paitaan, paljain jaloin tai mieluummin voimistelutossuihin, verryttelyhousuihin tai shortseihin.

38 OPPITUNNIN SUUNNITTELU
Ennen oppitunnin suunnittelua on hyvä varmistaa mm. seuraavia asioita; minkä asteisista kehitysvammaisista lapsista on kyse, kuinka monta avustajaa on käytössä, mikä on oppitunnin pituus, mitä apuvälineitä on käytössä, käytettävän tilan koko. Oppitunnin suunnittelussa on tärkeintä, että alussa noudatetaan aina tiettyä kaavaa. Tällöin lapset pystyvät paremmin ennakoimaan tulevan ja se antaa heille itsevarmemman tunteen suoriutua tehtävästä. Mitä itsevarmempia lapset ovat tehtävän suoriutumisesta, sitä aktiivisemmin he osallistuvat tunnilla. Lapsien oppiessa tunnin kaavan on syytä vaihtaa hieman totutusta rutiinista, näin pidetään oppilaiden mielenkiintoa yllä.

39 Aluksi on tuntien sisällettävä paljon liikkeitten harjoittelua ja myöhemmin voidaan lisätään paini kisailujen määrää. Tämä sen takia, ettei sattuisi vahinkoja, koska lapset eivät tiedä vielä paini otteita. Oppitunnin suunnittelussa on muistettava, että liikkeiden opetteluun/tekemiseen ja kisailuun on varattava suurin osan oppitunnista sekä yksilö-/pariharjoitteisiin on varattava toiseksi eniten aikaa. Jos viikonaikana on käytettävissä useampi kuin yksi oppitunti sovellettuun painiin. Toinen tunti käytetään motorisien kykyjen ja lihaskunnon parantamiseen ja toinen painiin. Miksikö näin? Uuden oppiminen ja sisäistäminen vaatii kehitysvammaiselta lapselta paljon aikaa. Yksilö-/pariharjoitteilla parannetaan kehitysvammaisen lapsen motorisia kykyjä. Opetettavien liikkeiden on oltava mahdollisimman yksinkertaisia ja niitä on toistattava paljon, jotta lapset omaksuisivat ne parhaiten. Liikkeillä on oltava myös helposti muistettava nimi. Joka kerta ennen paini kisailujen alkua on muistutettava lapsia, mitkä otteet ovat kiellettyjä. Pilli on hyvä apuväline mutta ei välttämätön. Lapsien kanssa on hyvä tehdä selväksi, mitä pillin ääni milloinkin tarkoittaa.

40 TUNNIN RAKENNE Ryhmän kokoontuu yhteen. Aloitetaan alkuverryttelyllä.
Tehdään joitakin nopeusharjoitteita. Venyttelyä opastuksen kanssa. Yksilö-/pariharjoitteet Opetellaan liike parin kanssa Kisailut Lopuksi rentoudutaan Sanotaan lopuksi vaikka ”Heippa”. Tunnin rakenne: alkuverryttely 5 10 nopeus/venyttely yksilö/pariharj. 15 tekniikka/kisailut 20 25 rentoutus Yht: 30min 40min 45min 60min

41 1. TUNNIN ALOITUS Tunti aloitetaan ensiksi kokoontumalla matolle istumaan. Toivotetaan hyvät huomenet/päivät. Opettaja tarkistaa nimenhuudolla paikalla olijat ja esittelee itsensä. Kerrataan tunnin säännöt. 2. ALKUVERRYTTELY Alkuverryttelyn tarkoituksena on saada lihasryhmät ”heräämään” ja lämpiämään jottei sattuisi haavereita oppitunnin aikana. Alkuverryttelyyn voidaan lisätä nopeus, yksilö- ja pariharjoitteita. Alkuverryttelyssä voidaan ottaa lämmin seuraavasti:

42 2.1 Juoksemalla Lähdetään juoksemaan mattoa ympäri. Juoksemalla suoritettavassa alkuverryttelyssä voidaan tehdä seuraavanlaisia lisäliikkeitä; sivulaukassa mennään kylki edellä hyppien haaraperus-hyppyä, takaperin juoksua, polvennosto juoksua. Häntähippa on myös lapsille mieluinen. 2.2 Kävelemällä Kävellään mattoa ympäri. Kävelyä voidaan suorittaa mm. takaperin-, sivuttain-, sotilaskäyntiä eli polvennosto kävelyä, kuvitellun pallon ottamista lattialta ja sen heitto, käsienpyörittelyä eteen-/taaksepäin.

43 2.3 Maa-meri-laiva Maa-meri-laiva leikkiä voidaan muuttaa siten, että värit korvaavat paikat, esim. maa = vihreä, meri = sininen, laiva = keltainen. Leikissä on yksi ”huutaja” joka sanoo minne oppilaiden tulee milloinkin juosta. Maassa ollaan seisomassa, meressä ollaan mahalleen ja laivassa ollaan polvi-istunnassa. Paikat on syytä merkitä kyseisillä väreillä. 2.4 Pallopelit Helpoin tapana on heittää pallo lapsille ja sanoa, että” pelatkaa” ja tähän syyllistytään nykyisin liian usein koululiikunnassa. Tästä johtuen pallopelejä tulisi välttää mahdollisimman paljon. Jos on pakko pelata, kehitysvammaisille lapsille alkulämmittelyssä parhaiten pallopeleistä soveltuvat polttopallo ja lattiakäsipallo. Lattiakäsipallossa liikutetaan palloa maata pitkin käsillä tyrkäten eli ei saa palloa ottaa

44 3. NOPEUSHARJOITE Nopeusharjoitteiden avulla lisätään vartalon ”herkkyyttä” reagoida paremmin liikesuorituksiin. Reaktion parantuessa liikesuorituksia tehdessä, lapsien kyky hallita kehoaan paranee myös yllättävissä tilanteissa. Nopeusharjoitteina voidaan käyttää makuultaan ylösnousu, selältään ylösnousu, istualtaan ylösnousu, selältään pantteri-asentoon yms.. Nopeusharjoitteissa on se hyvä puoli, että vain oma mielikuvitus asettaa rajan vastaan. Lisäksi voidaan nostaa kädet ylös ja nousta varpaalleen. 4. VENYTTELY Venyttely ei saa tuottaa kipua mutta on osattava erottaa venytysarkuus ja kipu toisistaan. Venytyksen on oltava tasainen ja oikeassa asennossa suoritettu, jotta siitä saadaan paras mahdollinen hyöty. Oikea venytysasento on sellainen, missä pystyy olemaan rentona ja hengittämän rauhallisesti. Venyttelyssä on syytä venyttää niitä lihasryhmiä mitä eniten tarvitsen kyseisessä harjoitteessa. Selkä pysyy parhaiten suorana venytellessä kun pidetään päätä ylhäällä. Venyttelyt ovat lyhytkestoisia.

45 4.1 Haara istunnassa Yhteen jalkaan Keskelle
Taivutetaan yhteen jalkaan päin vuorotellen pitäen omalla kädellä nilkasta kiinni sekä jalkojen väliin kädet mattoa pitkin liukuen eteenpäin. Taivuttaessa on muistettava pitää selkä suorana ja päätä ei saa taivuttaa alaspäin. Yhteen jalkaan Keskelle

46 4.2 Istuma-asennossa Lonkan venytys Taivutus eteen Vartalon kierto
Taivuttaessa eteen pidetään jalat suorana polvista lähekkäin ottaen käsillä polvista/sääristä/nilkoista kiinni ja taivutetaan päätä polviin päin selkä suorana. Lonkan venytyksessä nostetaan toinen jalka koukussa suorana olevan jalan yli polven ja lonkan välille vedetään käsillä polvea omaa rintaa vasten pitäen selkä suorana. Ylävartalon kierrossa viedään kädet molempien jalkojen yli samalle puolelle mahdollisimman kauaksi taaksepäin. Lonkan venytys Taivutus eteen Vartalon kierto

47 4.3 Polvi-istunnassa Leuka rintaa vasten Sinulle Taakse
On hyvä suorittaa niskojen venyttely. Avustettuna suoritettavissa venytyksissä laitetaan käsi/kädet pään päälle painoksi. HUOM !! Käsillä ei saa vetää alaspäin venytellessä. Leuka rintaa vasten Sinulle Taakse

48 Avustettuna sivulle Avustettuna eteen

49 4.4 Selälleen Selän venytys Keinuminen
Jalat viedään pään yli varpaat koskettavat mattoa. Voidaan “kuljettaa” jalkoja puolelta toiselle mattoa pitkin. Selällään keinumista pitäen käsillä jalkataipeesta kiinni. Selän venytys Keinuminen

50 4.5 Seisoma-asennossa Taivutetaan jalat suorana jalkojen väliin kädet koskettaa mattoa. Taivutetaan sivulle toinen käsi niskassa toinen selän takana. Taivutus eteen

51 5. YKSILÖ-/PARIHARJOITTEET
5.1 Yksilöharjoitteita Yksilöharjoitteiden avulla lapsi oppii paremmin käyttämään, hallitsemaan ja tuntemaan oman kehonsa. Kaikkia liikkeitä on hyvä kokeilla myös takaperin suoritettuna. Konttausta, karhukäyntiä, rapu-, kääpiö- ja polvikävelyä voidaan tehdä myös sivuittain liikkuen sekä pyörimällä etu- ja takaperin. Hyppelyt on myös hyviä yksilöharjoitteita. Hyppely yhdellä jalalla ja tasajalkaa eteen-/ taaksepäin, sivuittain ja ympäri pyörien.

52 Krotiilikäynti Sisiliskokäynti Krapukävely Konttaus Karhun käynti Kääpiö kävely Polvi kävely

53 Jättiläiskävely Kyykkyhyppy Käsien nosto Jalkojen nosto

54 5.2 Tasapainoharjoitteita
Tasapainoharjoitteilla parannetaan lapsen tasapainoelimien toimintaa. Pantteriasennossa voi nostaa matosta ylös vastakkaista jalkaa ja kättä. Yhdellä jalalla, kädet sivulla kumartaen Yhdellä jalalla, kädet sivulla Istuen kädet ja jalat ilmassa

55 5.3 Kaatumiset Istuma-asennosta Polvi-istunnasta
Kaatumisien tarkoituksena on saada lapsi oppimaan omankehon hallinta kaatuma tilanteissa. Harjoitteilla lapsi oppii kaatumaan hallitusti, rennosti ja satuttamatta itseään. Istuma-asennosta Polvi-istunnasta

56 Polvi-istunnasta Kaatuminen hyppypatjalle mahalleen
Kaatumiset pehmeälle paksulle hyppypatjalle lisää lapsen itse varmuutta. Lisäksi se on erittäin hauskaa lapsista. Alussa voi asetta kaksi hyppypatjaa alla olevan piirroksen osoittamalla tavalla. Kaatuminen hyppypatjalle mahalleen

57 Hyppypatjalle sivuttain
Hyppypatjalle selälleen

58 Patjan kanssa selälleen
Patjan kanssa kyljelleen Patjan kanssa mahalleen

59 5.4 Pariharjoitteita Jalkojen välistä meno ja ylös nosto
Pariharjoitteilla opitaan ottamaan oma ja parin keho huomioon. Jalkojen välistä meno ja ylös nosto

60 Käsistä veto Karhu asennosta käsien ja jalkojen välistä meno Kippaus selältä mahalleen ja toisin päin

61 5.3 Tasapainoharjoitteita parin kanssa
Parin kanssa suoritettavia tasapainoharjoitteita. Pari menee kerällä mattoon itse mahalleen parin selän päälle poikittain kädet ja jalat irti matosta. Pari menee kerällä mattoon itse istumaan parin takapuolen kohtaan, pari yrittää tiputtaa selästä. Selät vastakkain otetaan kyynärkoukku ja laitetaan jalat kauemmaksi niin, että päästään kyykkyyn ja ylös. Kyykkyyn meno Selästä tiputus

62 5.6 Kuperkeikka Avustettuna kyykystä Avustettuna suorilta jaloilta
Kuperkeikka avustettuna laitetaan toinen käsi lapsen niskalle ja toinen käsi lapsen pakara lihakseen. Niskassa olevalla kädellä pidetään lasta paikallaan ja autetaan pyörähtämistä. Pakarassa olevalla kädellä nostetaan hivenen lasta jotta pyörähdys onnistuu paremmin. Näitä kaikkia harjoitteita voidaan käyttää alkuverryttelyn yhteydessä. Avustettuna kyykystä Avustettuna suorilta jaloilta

63 6. LIIKKEET Jokainen liike harjoitellaan opastuksen alaisena. Opettajat näyttävät ensin mallisuorituksen, jonka jälkeen oppilaat saavat harjoitella liikettä pareittain. On hyvä antaa lasten tehdä muutaman kerran liike ennen kuin menee neuvomaan lisää, koska lapsille on hienoa huomata omaksuvansa hyvin opeteltava liike. Liikkeiden avulla oppilas oppii hallitsemaan omaa kehoaan paremmin sekä käyttämään kehoaan suorituksien aikana. On muistettava ettei lapsilta tarvitse odottaa täydellistä liikkeen suorittamista vaan tärkeämpää on oppia käyttämään omaa kehoaan apuna liikkeitä tehdessä. Makuultaan ja pantteriasennosta suoritettavia liikkeitä ovat seuraavat.

64 6.1 Puolinelsonvääntö + jalka
Pari menee mattoon mahalleen. Mennään parin sivulle, laitetaan päänpuoleinen käsi parin kainalon alta niskaan. Vapaana olevalla kädellä työnnetään parin toinen käsi suoraksi eteen ja otetaan jalasta kiinni. Käännetään työntämällä pari selälleen.

65 6.2 Kippaus Pari menee mattoon mahalleen. Mennään parin sivulle, otetaan paria saman puolen jalasta kiinni toisella kädellä ja toisella kädellä parin saman puolen kädestä kiinni. Nostetaan paria jalasta ja kädestä samalla kääntäen pari selälleen.

66 6.3 Rullaus, ilman siltaa Pari menee mattoon mahalleen. Mennään parin sivulle osittain päälle makaamaan, laitetaan molemmat kädet parin ympäri vatsan kohdalta. Puristetaan hieman paria itseä vasten ja lähetään itse menemään kylki edellä oman selän kautta pyörähtäen ympäri takaisin lähtöasentoon tai käännytään itse kylkiasentoon siten että parin hartiat ovat mattoa päin.

67 6.4 Kääntö jalasta ja kädestä
Pari menee mattoon mahalleen. Mennään parin sivulle, otetaan paria toisen puolen jalasta kiinni, käsi jalkojen välistä saman puolen jalan alta toisen puolen jalan polvitaipeen päälle, toisella kädellä ja toisella kädellä parin saman puolen kädestä kiinni. Nostetaan paria jalasta ja kädestä samalla kääntäen pari selälleen.

68 6.5 Pantterin kaato Pari menee pantteriasentoon, joka muistuttaa konttausasentoa. Mennään parin sivulle polviasentoon, kaadetaan pari mattoon työntämällä kyljestä. Kädet laitetaan olkapään ja lonkan kohtaan työntäessä.

69 6.6 Jalkojen alta veto Pari menee pantteriasentoon. Mennään parin sivulle polviasentoon, laitetaan toinen käsi parin vatsan alta jalkojen ympäri ja toisella kädellä otetaan omasta kädestä kiinni. Vedetään parin jalat itseään vasten samalla työntäen pari kumoon

70 6.7 Käsien alta veto Pari menee pantteriasentoon. Mennään parin sivulle polviasentoon, toinen käsi laitetaan parin kainaloiden alta vastapuolella olevaan käteen ranteeseen ja toinen käsi menee parin käsien päältä saman käden ranteeseen. Ranteesta vedetään parin käsi alta pois samalla työntäen omalla keholla parin kyljestä nurin mattoon.

71 6.8 Puolinelsonvääntö pantterista
Pari menee patteriasentoon. Mennään parin sivulle, laitetaan päänpuoleinen käsi parin kainalon alta niskaan. Vapaana olevalla kädellä otetaan parin vastapuolen kädestä ranteesta kiinni ja käännetään työntämällä pari selälleen.

72 6.9 Kaato kädestä ja jalasta
Pari menee pantteriasentoon. Mennään parin sivulle, otetaan paria jalasta kiinni toisen puolen jalasta toisella kädellä ja toisella kädellä parin toisen puolen kädestä ranteesta kiinni. Nostetaan paria jalasta ja kädestä samalla kääntäen pari selälleen.

73 6.5 Pantterin kaato Pari menee pantteriasentoon, joka muistuttaa konttausasentoa. Mennään parin sivulle polviasentoon, kaadetaan pari mattoon työntämällä kyljestä. Kädet laitetaan olkapään ja lonkan kohtaan työntäessä.

74 6.6 Jalkojen alta veto Pari menee pantteriasentoon. Mennään parin sivulle polviasentoon, laitetaan toinen käsi parin vatsan alta jalkojen ympäri ja toisella kädellä otetaan omasta kädestä kiinni. Vedetään parin jalat itseään vasten samalla työntäen pari kumoon.

75 6.7 Käsien alta veto Pari menee pantteriasentoon. Mennään parin sivulle polviasentoon, toinen käsi laitetaan parin kainaloiden alta vastapuolella olevaan käteen ranteeseen ja toinen käsi menee parin käsien päältä saman käden ranteeseen. Ranteesta vedetään parin käsi alta pois samalla työntäen omalla keholla parin kyljestä nurin mattoon.

76 6.8 Puolinelsonvääntö pantterista
Pari menee patteriasentoon. Mennään parin sivulle, laitetaan päänpuoleinen käsi parin kainalon alta niskaan. Vapaana olevalla kädellä otetaan parin vastapuolen kädestä ranteesta kiinni ja käännetään työntämällä pari selälleen.

77 6.9 Kaato kädestä ja jalasta
Pari menee pantteriasentoon. Mennään parin sivulle, otetaan paria jalasta kiinni toisen puolen jalasta toisella kädellä ja toisella kädellä parin toisen puolen kädestä ranteesta kiinni. Nostetaan paria jalasta ja kädestä samalla kääntäen pari selälleen.

78 6.10 Lonkkakaato Laitetaan parin käsi omaan kainaloon ja otetaan samasta kädestä kiinni kyynärpään takaa. Toinen käsi laitetaan parin käden alta selkään ja otetaan lonkasta kiinni. Käännytään paria kohden siten, että oma takapuoli on parin vatsaa vasten ja kaadetaan pari sivulle selälleen.

79 6.11 Olkavarsikaato Laitetaan parin käsi omaan kainaloon ja otetaan samasta kädestä kiinni kyynärpään takaa. Toisen käden olkavarsi laitetaan parin saman käden kainaloon ja otetaan hauiksen kohdalta kiinni. Käännytään paria kohden siten, että oma takapuoli on parin vatsaa vasten ja kaadetaan pari sivulle selälleen.

80 6.12 Käsivarsikaato Laitetaan parin käsi omaan kainaloon ja otetaan samasta kädestä kiinni kyynärpään takaa. Toisen käden olkapää laitetaan parin saman käden kainaloon ja otetaan hauiksen kohdalta kiinni. Käännytään paria kohden siten, että oma takapuoli on parin vatsaa vasten ja kaadetaan pari sivulle selälleen.

81 6.13 Niskalenkkikaato Laitetaan parin käsi omaan kainaloon ja otetaan samasta kädestä kiinni kyynärpään takaa. Toinen käsi laitetaan parin niskan taakse. Käännytään paria kohden siten, että oma takapuoli on parin vatsaa vasten ja kaadetaan pari sivulle selälleen.

82 6.14 Painijan silta Painijan silta tehdään menemällä selälleen matolle, nostetaan jalat koukkuun ja laitetaan kädet pään viereen kämmenet mattoon päin. Nostetaan lantio ylös ja taivutetaan niskaa siten, että päälaki koskettaa mattoa käsillä tukien.

83 7. KISAILUT Alussa on syytä korostaa ettei kisailussa etsitä voittajia tai häviäjiä. Tarkoituksena on kuitenkin opettaa lapsia voittamaan ja häviämään siten ettei tarvitse suuttua. Aina ennen kisailun alkua kätellään paria. Pallon kanssa tehtävät kisailut voidaan suorittaa istualtaan, polviasennosta tai seisaaltaan.

84 7.1 Polvipainia Lapset ovat vastatusten polviseisonnassa. Molemmat lapset ottavat esim. lonkkakaato otteen kiinni. Merkin saatuaan lapset pyrkivät kaatamaan parinsa selälleen. HUOM!! Kiellettyä on työntää paria suoraan taaksepäin.

85 7.2 Matonvaltias Laitetaan esim. hyppypatja matolle. Molemmat lapset menevät polviasentoon maton keskelle. Merkin saatuaan pyritään kaatamaan tai työntämään pari pois matolta. HUOM!! Kiellettyä on työntää paria suoraan taaksepäin.

86 7.3 Pallotaistelu Molemmat lapset ottavat pallosta kiinni ja merkin saatuaan alkavat vetää palloa itselleen. Kädet pidetään kokoajan suorana.

87 7.4 Pallonryöstö Toinen parista pitää palloa käsissään ja toinen yrittää ottaa pallon itselleen. Vaihdetaan välillä pallon pitäjää.

88 7.5 Merimiespaini Lapset laittavat jalat samalle viivalle/linjalle haara-asentoon ja ovat sivuttain toinen toisinpäin ja toinen toisinpäin. Ottavat toisiaan kädestä kiinni kättely otteella. Pyritään kädestä vetämällä/työntämällä saamaan parin jalka irti matosta tai pari kaatumaan.

89 7.6 Taistelu istualtaan Istualtaan jalkapohjat vastakkain, jalat vähän koukussa, molemmat ottavat paria ranteesta kiinni. Pyritään vetämään parin takapuoli irti matosta tai kaatamaan pari sivulle kyljelleen.

90 7.7 Taistelu pystystä Molemmat ottavat paria ranteesta kiinni. Lähdetään vetämään paria taaksepäin. Voidaan merkata jokin alue josta on saatava pari vedettyä pois tai jokin merkki jonka yli pari on vedettävä.

91 RENTOUTUS Rentoutuksen tarkoituksena on rentouttaa lihasryhmät ja rauhoittua tunnin lopuksi. Siinä käydään joko mahalleen tai selälleen ja laitetaan silmät kiinni ajatellen mukavia asioita. Suositellaan soitettavaksi taustalla rauhoittavaa musiikkia. Jos lapset eivät ole aikaisemmin rentoutuneet voi aloittaa siten, että opettaa lapset ensiksi jännittämään lihasryhmiä ja sitten rentouttamaan niitä. Näin lapset oppivat rennon ja jännityksessä olevan lihaksen eron ja pystyvät paremmin rentoutumaan. LOPUKSI Lopuksi on hyvä sanoa lapsille esim. Heippa, nähdään .... tai jotain vastaavaa. Hyvä on myös toivottaa hyvää päivän jatkoa.

92 Harjoitus esimerkkejä

93 Harjoitus 1. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely kävelyä
hyppypatjan yli hölkkää esteen yli hyppy esteen ali meno Nopeus mahaltaan, selältään ja istualtaan lähtien Venyttely haaraistunnassa molempiin jalkoihin ja keskelle polvi-istunnassa niskoja sivuille, eteen ja taakse Yksilöharjoitteet rapukävelyä jalat /selkä edellä sisiliskoa kieriminen sivuttain kaatuminen istualtaan patjalle Pariharjoitteet selälleen käsistä veto parin kippaus mahalta selälleen Tekniikka pantterin kaato jalkojen alta veto pantteriasennosta rullaus ilman siltaa Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

94 Harjoitus 2 Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely kävelyä
takaperin sivuttain Venyttely haaraistunnassa molempiin jalkoihin ja keskelle polvi-istunnassa niskoja sivuille, eteen ja taakse Yksilöharjoitteet konttaus eteen /taaksepäin sisiliskoa kieriminen sivuttain kaatuminen polvi-istunnasta patjalle Pariharjoitteet haara-asennosta jalkojen välistä meno ja nosto ylös pyöritetään kaveria mahalta - selälleen - mahalleen Kuperkeikka hyppypatjalla kyykkyasennosta Tekniikka jalkojen alta veto pantteriasennosta rullaus ilman siltaa Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

95 Harjoitus 3. Yhteen kokoontuminen matolle, hiljennytään matolle selälleen / mahalleen Alkuverryttely kävelyä käsien pyörittelyä eteen / taaksepäin kääpiö- ja jättiläiskävelyä hölkkää sivulaukkaa takaperin Venyttely haaraistunnassa molempiin jalkoihin ja keskelle polvi-istunnassa niskoja sivuille, eteen ja taakse Yksilöharjoitteet krokotiilikävelyä rapukävelyä jalat /selkä edellä konttaus eteen /taaksepäin kaatumisia hyppypatjan kanssa Pariharjoitteet haara-asennosta jalkojen välistä meno ja nosto ylös selälleen käsistä veto Kuperkeikka hyppypatjalla seisonta-asennosta Tekniikka rullaus ilman siltaa jalkojen alta veto pantteriasennosta Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

96 Harjoitus 4. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely kävelyä
käsien pyörittelyä eteen /taaksepäin hölkkää sivulaukkaa takaperin kääpiö- ja jättiläiskävelyä käsien- ja jalkojen ravistelua Nopeus mahaltaan, selältään istualtaan, kädet polvien päällä, silmät kiinni, leuka rintaa vasten Venyttely polvi-istunnassa niskoja sivuille, eteen ja taakse haaraistunnassa molempiin jalkoihin ja keskelle Yksilöharjoitteet ympäri mattoa, ei saa koskea muihin rapukävelyä ja sisiliskoa selälleen keinumista kaatumisia hyppypatjalle Pariharjoitteet haara-asennosta jalkojen välistä meno ja nosto ylös selälleen käsistä veto Kuperkeikka hyppypatjalla seisonta-asennosta, jalat haralleen Tekniikka jalkojen alta veto pantteriasennosta rullaus ilman siltaa Rentoutus matolla makaen selälleen/mahalleen, tausta musiikkia

97 Harjoitus 5. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely kävelyä
käsien pyörittelyä eteen / taaksepäin hölkkää sivulaukkaa polvennostoa kantapäät takapuoleen kääpiö- ja jättiläiskävelyä käsien- ja jalkojen ravistelua Venyttely jalat yhteen eteen, taivutus eteen, varpaista kiinni pitäen Yksilöharjoitteet rapukävelyä mattoa ympäri, ei saa koskea toisiin sisiliskoa ympäri mattoa, ei saa koskea toisiin kaatuminen istualtaan ja polvi-istunnasta Pariharjoitteet karhu asennosta jalkojen välistä meno, käsien ja jalkojen välistä meno Tekniikka jalkojen alta veto patterista rullaus ilman siltaa Kuperkeikat hyppypatjalla seisonta-asennosta, jalat haralleen voimistelupatja päälle mistä lähdetään, ettei upota Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

98 Harjoitus 6. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely häntähippa
kaksi joukkuetta, ottavat toisiltaan häntiä polvi-istunnassa niskoja sivuille, sivuittain, Venyttely jalat yhteen eteen, taivutuksia polvi-istunnassa niskoja sivuille, sivuittain, eteen ja taakse Kuperkeikka hyppypatjalla, seisoma-asennosta Tekniikka rullaus ilman siltaa parin keikautus mahalta <=> selälleen jalkojen alta veto Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

99 Harjoitus 7. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely häntähippa
kerätään häntiä, kuka saa eniten rapukävelyä etu- ja takaperin Venyttely haaraistunnassa, taivutuksia polvi-istunnassa niskoja sivuille, sivuittain, eteen ja taakse Kuperkeikat hyppypatjalla painimatolla Pariharjoite keikautus mahalta <=< selälleen Tekniikka rullaus ilman siltaa Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

100 Harjoitus 8. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely häntähippa
kerätään häntiä, kuka saa eniten Nopeusharjoitteet ylös seisoma asentoon mahaltaan, selältään, istualtaan, konttausasennosta Venyttely polvi-istunnassa niskoja sivuille, sivuittain, eteen ja taakse jalat yhteen eteen, taivutus, varpaista kiinni pitäen jalat suoraksi istuma-asennossa ja kaatuminen selälleen <=> istumaan polvi-istunnassa niskoja sivuille, eteen ja taakse Yksilöharjoite rapu- ja sisiliskokävelyä mattoa ympäri, ei saa koskea toisiin Kuperkeikat hyppypatjalla painimatolla Tekniikka rullaus ilman siltaa jalkojen alta veto Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

101 Harjoitus 9. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely
kävelyä eteen / taaksepäin, sivuittain käden läpsäytyksestä kävellessä täyskäännös rapu- ja sisiliskokävelyä Venyttely seisoma-asennossa jalat haaralle, taivutus eteenpäin jalkojen väliin käsien pyöritystä etu- ja takaperin niskojen venyttelyä, pää etu- ja takakautta puolelta toiselle Tekniikka käsien alta veto kippaus jalasta ja kädestä Kuperkeikat hyppypatjalla seisonta-asennosta, jalat haralla painimatolla Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

102 Harjoitus 10. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely
häntähippa, kerätään häntiä, kuka saa eniten rapu- ja sisiliskokävelyä, mattoa ympäri, ei saa koskea toisiin konttaamalla takaperin Venyttely polvi-istunnassa niskoja sivuille, sivuittain, eteen ja taakse Kuperkeikat hyppypatjalla painimatolla Tekniikka kippaus käsien alta veto Polttopalloa Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

103 Harjoitus 11. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely polttopalloa
Venyttely jalat yhteen eteen, taivutus eteen, varpaista kiinni pitäen polvi-istunnassa niskoja sivuille, eteen ja taakse Yksilöharjoitteet rapukävelyä ympäri mattoa, ei saa koskea toisiin krokotiili mattoa ympäri, ei saa koskea toisiin Tekniikka jalkojen alta veto pantteriasennosta rullaus ilman siltaa Kuperkeikka hyppypatjalla seisonta-asennosta, jalat haralleen voimistelupatjan päältä lähtien, ettei upota Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

104 Harjoitus 12. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely
muunneltu maa-meri-laiva karhukäyntiä etu- ja takaperin sisiliskoa paikallaan siten, että saman puolen kyynärpää ja polvi osuvat yhteen Nopeus ylös seisoma asentoon mahaltaan, selältään, istualtaan, kontoltaan sanonnan mukaiseen asentoon ja jäädään siihen kunnes muutetaan asentoa Venyttely mahallaan kädet rinnan alle, työnnetään yläkroppa ylös mahallaan nilkoista kiinni ja vedetään itsemme kaarelle Painijansilta Tekniikka puolinelson + jalka käsien alta veto Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

105 Harjoitus 13. Yhteen kokoontuminen matolle
Rauhoittuminen, hetki hiljaa matolla mahalleen Alkuverryttely muunneltu maa-meri-laiva keinumista selälleen ja sivuttain kerällä tasapainoharjoitus yhdellä jalalla seisonta yhdellä jalalla seisonta, kallistus eteenpäin kyykkyhyppelyä paikallaan pyörien Venyttely niskat eteen, taakse, sivuille ja sivuittain Tekniikka puolinelson + jalka käsien alta veto Kuperkeikat painimatolla Rentoutus matolla maksaen selälleen/mahalleen, tausta musiikkia

106 Harjoitus 14. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely häntähippaa
kerätään häntiä, kuka saa eniten mattoa ympäri sivulaukkaa, jättiläis- ja kääpiökävelyä, käsien pyörittelyä kävellessä sisilisko- ja rapukävelyä Kuperkeikat painimatolla Venyttely niskat eteen, taakse, sivuille ja sivuittain Painijansilta Tekniikka puolinelson + jalka käsien alta veto Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

107 Harjoitus 15. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely
kävelyä etu- ja takaperin kääpiö- ja jättiläiskävelyä hyppymattojen yli konttaamalla sisiliskolla rapu- ja karhukävelyä Venyttely mahallaan kädet rinnan alle, työnnetään yläkroppa ylös jalkojen/käsien nosto irti matosta yhtä aikaa jalat ja kädet irti matosta selälleen jalat yli selälleen keinumista Painijansilta Tekniikka puolinelson + jalka puolinelson pantteriasennosta Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

108 Harjoitus 16. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely
kävelyä etu- ja takaperin kääpiö- ja jättiläiskävelyä sisiliskoa rapu- ja karhukävelyä etu- ja takaperin hölkkää kädet sivulle, lantion pyörittelyä Venyttely jalat eteen istualtaan, taivutus polviin kädet nilkoissa käännetään yläkroppaa sivulle ja katsotaan taaksepäin nostetaan jalka koukkuun ja nostetaan toisen yli vetäen polvea rintaa vasten selälleen keinumista Painijansilta Tekniikka puolinelson + jalka puolinelson pantteriasennosta kaato kädestä ja jalasta Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

109 Harjoitus 17. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely
kävelyä, etu- ja takaperin käsien pyörittelyä sivuittain kääpiö- ja jättiläiskävelyä sisiliskoa rapukävelyä etuperin hölkkää sivulaukkaa tasapainoharjoittelua seisotaan yhdellä jalalla Venyttely jalat eteen istualtaan taivutus polviin kädet nilkoissa käännetään yläkroppaa sivulle ja katsotaan taaksepäin nostetaan jalka koukkuun ja nostetaan toisen yli vetäen polvea rintaa vasten polvi-istunnassa leuka rintaa vasten, kädet painona pään päällä sivuttain, kädellä auttaen selälleen keinumista Kuperkeikat painimatolla kyykystä Tekniikka puolinelson + jalka puolinelson pantteriasennosta kaato kädestä ja jalasta Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

110 Harjoitus 18. Yhteen kokoontuminen matolle Rentoutus, rauhoittuminen
Alkuverryttely häntähippaa, kuka kerää eniten karhukävelyä rapukävelyä etuperin konttausta polvikävelyä sisiliskoa Kuperkeikat painimatolla kyykystä Taaksepäin kuperkeikan harjoittelua Venyttely polvi-istunnassa leuka rintaa vasten, kädet painona pään päällä sivuttain, kädellä auttaen hartioiden pyörittelyä Tekniikka puolinelson pantteriasennosta Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia

111 Harjoitus 19. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely
kävelyä, etu- ja takaperin käsien pyörittelyä polvennostoa, polvet koukussa, jalat suorana sivulle jalannostoa kääpiö- ja jättiläiskävelyä hölkkää sivulaukkaa kantapäitä takapuoleen, jalannostoa Yksilöharjoite tasapainoharjoittelua istualtaan, jalat ylös takapuolen varassa jalkoja liikuttaen Venyttely polvi-istunnassa päätä sivulle, eteen, taakse ja sivuttain leuka rintaa vasten, kädet painona pään päällä sivuttain, kädellä auttaen Tekniikka kaikkien liikkeiden kertaus Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan

112 Harjoitus 20. Yhteen kokoontuminen matolle Alkuverryttely konttausta
kävelyä, etu- ja takaperin konttausta sivuttain, takaperin polvikävelyä kääpiö- ja jättiläiskävelyä sisiliskoa rapukävelyä etuperin Venyttely jalat eteen istualtaan, taivutus polviin kädet nilkoissa polvi-istunnassa pyöritellään niskoja ympäri leuka rintaa vasten, kädet painona pään päällä sivuttain, kädellä auttaen Yksilöharjoite tasapainoharjoittelua seisotaan yhdellä jalalla Kuperkeikat painimatolla kyykystä Tekniikka puolinelson pantteriasennosta Rentoutus matolla maaten selällään/mahallaan, tausta musiikkia


Lataa ppt "Sovellettupaini Mika Kivelä Seppo Pykäläinen 2006."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google