TRENDIKÄS BETONI AVAUS Perustietoa betonista

Esitys aiheesta: "TRENDIKÄS BETONI AVAUS Perustietoa betonista"— Esityksen transkriptio:

1 TRENDIKÄS BETONI AVAUS Perustietoa betonista
Helsingin satama/Mikael Kaplar, Studio Point TRENDIKÄS BETONI AVAUS Perustietoa betonista Betoni on maailman eniten käytetty rakennusmateriaali. Tämän mahdollistaa raaka- aineiden hyvä saatavuus ja yksinkertainen valmistusteknologia. Betoni on kivipohjaisena materiaalina kestävä, luja ja vähän huoltoa vaativa. Betoni on sekä investointi- että käyttökustannuksiltaan yksi taloudellisimmista rakennusmateriaaleista. Sitä käytetään sekä talonrakentamisessa että infrastruktuurin rakentamisessa. Sitä voidaan käyttää joko tehtaassa koneellisesti ja automatisoidusti tehtyinä valmisosina tai työmaalla paikalla valaen. Sen massiivisuus tasaa sisälämpötiloja, betonirakennukset ovat tiiviitä ja säästävät energiaa koko elinkaaren ajan. Betonilla saadaan asuntoihin myös hyvä ääneneristävyys ja paloturvallisuus. Betonin käyttö maailmassa on vuosittain noin 5 miljardia tonnia (2 mrd kuutiometriä). Suomessa vuosittainen käyttö on 5 miljoonan kuutiometrin luokkaa, eli noin yksi kuutio asukasta kohti. Tästä noin 60 % käytetään rakennuksiin ja noin 40 % infrastruktuurin rakentamiseen. Rakennusten, infrastruktuurin ja rakennusmaan kokonaisarvo on yli 70 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta. Betoniteollisuus ry Olli Hämäläinen

2 Trendikäs betoni - ohjelma
12.45 – Avaus Olli Hämäläinen, DI 13.00 – Energiatehokkaampaa rakentamista Jussi Mattila, tekn.tri 13.30 – Mitä kaavoituksella ohjataan? –Kaavoituksen uudet haasteet Lea Varpanen, kaavoituspäällikkö Marja – Vantaa -projekti 14.00 – Kilden –konserttitalo, betonia akustiikassa ALA Arkkitehdit Oy 14.30 – Kahvit 14.45 – Taidetta rakennushankkeessa – miksi? Kolme esitystä hankinnoista Minna Joenniemi – YLE juontaa ja haastattelee Klas Fontell, Helsingin kaupungin taidemuseo • Tuula Isohanni - Taidekoordinaattori, Arabianranta • Pertti Kukkonen - Kuvanveistäjä Sementtiteollisuus kehittää tuotteitaan Suomen sementtiteollisuuden vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat noin miljoona tonnia maan noin 80 miljoonan tonnin kokonaispäästöistä. Kotimainen sementtiteollisuus on aina ollut kiinnostunut energian kulutuksen pienentämisestä. Jo vuonna 1922 tehtiin Paraisten sementtitehtaan energiankulutuksesta analyysi, jossa esitettiin toimenpiteitä energiankulutuksen pienentämiseksi. Sementtiteollisuudessa on tehty runsaasti kehitystyötä energiakulutuksen pienentämiseksi. Esimerkkejä: Suomessa Finnsementti Oy on kehittänyt ja tuonut markkinoille Plussementin, jonka hiilidioksidipäästöt ja valmistuksen vaatima energia ovat noin 15 prosenttia pienemmät kuin perinteisen yleissementin. Plussementissä seosaineiden määrää on lisätty niin, että noin 20 prosenttia on masuunikuonaa ja 15 prosenttia kalkkikiveä. Lähes kaikki rautakauppojen kautta myytävä säkkisementti on Plussementtiä. Finnsementti Oy:n tuotannossa fossiilisista polttoaineista (kivihiili ja petrokoksi) on noin 5 % korvattu vaihtoehtoisilla, muun teollisuuden sivutuotteilla tai jätteillä (esim. jäteöljy, käytetyt autonrenkaat ja lihaluujauho). Energian käytön osalta ei suomalaisessa sementtiteollisuudessa ole enää suuria mahdollisuuksia lisäsäästöihin eikä kalkkikivestä irtoavaa hiilidioksidia voida pienentää, kun valmistetaan sementtiklinkkeriä. Betoniteollisuus ry Olli Hämäläinen

3 Betonista tulevaisuuden elinympäristöjä
Väylät Ympäristörakentaminen Rakennukset Muu infra Betonista tulevaisuuden elinympäristöjä Betoni on sekä investointi- että käyttökustannuksiltaan yksi taloudellisimmista rakennusmateriaaleista. Betonia käytetään sekä talonrakentamisessa että infrastruktuurin rakentamisessa. Sitä voidaan käyttää joko tehtaassa koneellisesti ja automatisoidusti tehtyinä valmisosina tai työmaalla paikalla valaen. Betonin käyttö maailmassa on vuosittain noin 5 miljardia tonnia (2 mrd kuutiometriä). Suomessa vuosittainen käyttö on 5 miljoonan kuutiometrin luokkaa, eli noin yksi kuutio asukasta kohti. Tästä noin 60 % käytetään rakennuksiin ja noin 40 % infrastruktuuriin. Talonrakentamisessa Suomessa betonin osuus on runkorakenteista noin 40 % ja julkisivuista noin 15 %. Betoniteollisuus ry Olli Hämäläinen

4 Viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö
Kestävistä ja pitkäikäisistä ympäristötuotteista Viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö Ympäristöbetonituotteet tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia rakennetun ympäristön laatutason ja toimivuuden parantamiseen. Korkeatasoisesti toteutetut pihat, puistot, urheilu- ja vapaa-ajanalueet, aukiot ja torit lisäävät rakennetun ympäristön viihtyisyyttä. Ympäristöbetonin käyttö on lisääntynyt voimakkaasti myös pientalojen ja asuinkerrostalojen pihoissa. Ympäristöbetonituotteita ovat pihojen ja kulkuväylien pinnoitukseen ja kalustamiseen käytettävät betonikivet, betonilaatat, reikäkivet, vesikourut, muurikivet, kalusteet ja erikoistuotteet. Ympäristöbetonituotteille on yhteistä kestävyys, harkitut detaljit sekä tarvittaessa värikkyys. Betoniteollisuus ry Olli Hämäläinen

5 Ilman betonia ei infrastruktuuri toimi
Toimivat infrarakenteet ovat ihmisten hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn edellytys Ilman betonia ei infrastruktuuri toimi 1-2 Betoni sopii infrarakenteisiin hyvin, koska se kestää kosteutta, säärasituksia, mekaanista kulutusta sekä korkeita lämpötiloja. Betoni myös vaimentaa ääntä, tasaa lämpötilavaihteluja ja suojaa erilaiselta säteilyltä. Betoni on paras materiaali moniin tarkoituksiin mm. teiden ja rautateiden rakentamisessa, silloissa ja tunnelirakenteissa. Sitä käytetään myös mm. ratapölkyissä, aallonmurtajissa ja laitureissa. Se on yleinen erilaisten siilojen ja säiliöiden materiaali mm. maataloudessa ja teollisuudessa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaupunkien ja kuntien viemäriputkistot sekä noin 400 vesitornia on rakennettu betonista. Myös esimerkiksi tuulivoimaloiden jalat voidaan tehdä jännitetyistä betonielementeistä. Helsingin satama / SkyFoto Group Betoniteollisuus ry Olli Hämäläinen

6 Valmisbetonista paikalla valaen tai …
Haluamaasi mittaan ja muotoon Suuresta valikoimasta betonilaatuja, värejä ja pintoja Kestävää ja tyylikästä Valmisbetonista paikalla valaen Valmisbetoniteollisuus tarjoaa suuren valikoiman eri betonilaatuja rakentamiseen kesällä ja talvella. Suurin osa Suomessa käytetystä betonista on teollisesti tuotettua valmisbetonia, jota toimitetaan etenkin paikallavalurakentamisen tarpeisiin. Vuosittain maassamme käytetään noin kaksi miljoonaa kuutiometriä valmisbetonia. Erityyppiset runkorakenteet, rakennusten välipohjat, väliseinät ja lattiat sekä infrastruktuuri ovat valmisbetonin suuri käyttökohde. Valmisbetoniasemia on hyvin monen kokoisia ja niiden tuotantokapasiteetissa on suuria eroja. Kiinteät asemat sijaitsevat yleensä suurempien asutuskeskusten yhteydessä palvellen useita eri työmaita. Siirrettäviä asemia käytetään lähinnä suurilla, yksittäisillä työmailla. Betoniteollisuus ry Olli Hämäläinen

7 Elementeistä taloudellisesti ja turvallisesti tai sitten …
Nykyaikaisin tietojärjestelmin hallittu projekti, nopea toteutus Ympärivuotiset, teolliset työpaikat, tasainen työllisyys ja hyvä materiaalitehokkuus Eri tuoteosat muodostavat integroidun kokonaisuuden Työpaikkoja ruuhka-alueiden ulkopuolelle Elementeistä tehokkaasti, taloudellisesti ja turvallisesti 1-2 Teollisilla rakennejärjestelmillä päästään parempaan rakentamisen tuottavuuteen ja laatuun. Kun rakennuksen vaippa saadaan nopeasti tehtyä, työskentelyolosuhteet rakennustyömaalla paranevat. Myös sisävalmistusvaihe nopeutuu, kun rungon kuivatukset jäävät vähäisemmiksi. Näin säästyy kustannuksia ja työturvallisuus on helpommin hoidettavissa. Esijännitetyillä betonivalmisosilla päästään pitkiin jänneväleihin ja saadaan rakennuksista muunneltavia ja monikäyttöisiä. Tämä alentaa rakennuksen elinkaarikustannuksia. Betonivalmisosat ovat korkealaatuisia, mikä perustuu osaltaan laatuvalvottujen raaka-aineiden, kuten sementin, kiviaineksen, betoniteräksen ja teräsosien käyttöön. Elementtivalmistajat ovat ulkopuolisen laaduntarkastuksen piirissä. Vuodesta 2013 alkaen elementit ovat CE- merkittyjä. Elementeissä käytetään korkeampia betonilujuuksia, joilla saadaan säilyviä ja pitkäikäisiä rakenteita. Elementtitoimitus voi sisältää joko pelkät elementit valmistettuna asiakkaan suunnitelmilla ja työmaalle toimitettuna tai olla ns. tuoteosakauppa, johon kuuluvat myös tuotesuunnittelu ja asennus. Valmisosarakentamisen edullisuus perustuu työn parempaan tuottavuuteen tehtaassa ja pieneen työmenekkiin työmaalla. Rakennusaika lyhenee ja tätä kautta yhteiskustannukset pienenevät. Suurin hyöty teollisesta rakentamisesta saadaan silloin, kun runko-, julkisivu- ja täydentävät rakenteet sekä talotekniikka tehdään mahdollisimman pitkälle esivalmisteisena. Elementtivaihtoehdossa ratkaisut on vakioituja ja kehitetty optimaalisiksi jo aiemmissa projekteissa. Ratkaisuun ei täten liity yleensä riskejä, jotka nostaisivat hintaa. Elementeistä voi rakentaa ympäri vuoden, mikä tasaa työllisyyttä alalla. Monet tuotantolaitokset sijaitsevat ruuhka-alueiden ulkopuolella tuoden alueelle työpaikkoja. Kuljetusmatkat työmaille ovat monesti lyhyet. Esimerkiksi betonielementtitehtaita on yli 100 ja valmisbetoniasemia noin 250. Infrarakenteita elementeillä Betonielementit tarjoavat infrarakenteisiin runsaasti vaihtoehtoja. Betonielementtejä käytetään esim. ratapölkyissä, tunnelirakenteissa, vesitorneissa, aallonmurtajissa ja laitureissa. Se on yleinen erilaisten siilojen ja säiliöiden ratkaisu mm. maataloudessa ja teollisuudessa. Esimerkiksi tuulivoimaloiden jalat voidaan tehdä jännitetyistä betonielementeistä. Heikosti kantavalla maaperällä tiet ja rakennukset perustetaan paalulaatan tai teräsbetonipaalujen varaan. Betoniteollisuus ry Olli Hämäläinen

8 Harkoista helposti ja joutuisasti
Harkoista On helppo ja nopea rakentaa Pinnoitusta vaille valmis ulkoseinä Tehdään yli puolet pientalojen perustuksista Harkoista helposti ja joutuisasti Kevytsoraharkot liitetään toisiinsa muuraamalla. Muottiharkot ladotaan rakenteeksi ja harkoissa olevat valuontelot täytetään notkealla betonilla, jolloin syntyy kuormitusta kestävä rakenne. Harkkorakentaminen antaa suunnittelijalle mahdollisuuden toteuttaa vapaammin erilaisia muoto- ja tilaratkaisuja, jotka muilla rakennustavoilla olisivat hankalia ja kalliita. Tontin muodon ja koon, maaperän ja korkeussuhteiden, sekä ympäröivän rakennuskannan huomioonottaen harkoista voidaan suunnitella rakennettavaksi yksilöllisiä ja arkkitehtonisesti korkeatasoisia ratkaisuja. Kevytsoraharkot ja muottiharkot soveltuvat erinomaisesti perustusten tekoon. Nykyään yli puolet pientalojen perustuksista tehdään harkoista. Harkoista rakentaminen on helppoa ja nopeaa, eikä rakentajan välttämättä aina tarvitse olla erikoisammattilainen. Pinnoitusta vaille valmis ulkoseinä valmistuu muutamassa päivässä. Ulkoseinärakennetta ei tarvitse rakentamisen aikana suojata sadetta ja kosteutta vastaan. Kun yläpohja ja vesikate on asennettu, rakennuksen lämmitys ja kuivatus voidaan aloittaa ja rakentaminen voi jatkua sisäolosuhteissa suojassa tuulilta ja tuiskuilta. Ikkuna- ja oviaukot voidaan tarvittaessa peittää tilapäisesti muovikalvolla. Lämpöeristetyistä kevytsora- ja betoniharkoista rakennettu kivitalo on myös energiataloudellisesti järkevä - Lämmin Kivitalo. Matalaenergiarakentamisen vaatimukset täyttävistä harkoista muuratusta ulkoseinästä tulee paksumpi ja talosta entistäkin tukevampi. Kivi kerää lämpöä ja tasaa lämmön vaihteluita talon sisällä. Siten kiven luonnollinen lämmönvarauskyky tuo säästöä lämpökustannuksissa. Massiivinen kiviseinä eristää tehokkaasti sekä ulkoa tulevia että talon sisäisiä ääniä. Betonivälipohja ei kopise eikä narise. Massiivinen kivirakenne on myös paloturvallinen ja kestää vaihtelevia sääolosuhteita. Palamaton, lahoamaton ja kestävä kiviaines tekee kivitalokodista myös ylivoimaisen helppohoitoisen. Betoniteollisuus ry Olli Hämäläinen

9 Valmistuksen perustana on ammattitaito
Julkisivun tekeminen on vaativaa ammattityötä Toisaalta valmistuksen perustana on ammattitaitoinen käsityö Osa betonituotteiden tuotannosta on käsityövaltaista ja vaatii korkeaa ammattitaitoa. Esimerkkejä tästä ovat julkisivuelementit ja kohteen mukaan räätälöidyt tuotteet, esimerkiksi pilarit, palkit ja erikoiselemetit. Betoniteollisuus ry Olli Hämäläinen

10 Kivitalossa on turvallista ja miellyttävää asua sekä työskennellä
Luja ja kestävä Tyylikäs Kestää sadetta ja kosteutta Tasainen sisälämpötila Pitkäikäinen isältä pojalle Hyvä äänieristys Tarvitsee vähän huoltoa ja korjauksia Ei homehdu eikä lahoa Puhdas ja raikas sisäilma Pitkän päälle edullinen Kivitalossa on turvallista ja miellyttävää asua Kivestä muuratussa talossa on viihtyisä asua. Massiivisuutensa ansiosta kivitalo pysyy kesällä viileänä ja talvella lämpimänä. Kivi kerää ja varastoi lämpöä sekä tasaa lämmön vaihteluita talon sisällä. Hyvät eristysominaisuudet ja lämpöä varastoiva rakenne tekevät kivitalosta energiapihin. Kivi on turvallinen ja terveellinen rakennusmateriaali: se ei pala, lahoa tai ruostu. Kivimateriaaleista ei emittoidu ilmaan haitallisia aineita, joten kivitalossa on hyvä sisäilma Kivitalossa voi nauttia hiljaisuudesta, sillä massiivinen kiviseinä eristää tehokkaasti niin ulkoa kantautuvia kuin talon sisäisiä ääniä. Kivestä rakennetaan helppohoitoisia, vähän huoltoa vaativia taloja. Kestävän kivitalon elinkaari on pitkä ja asuinkustannuksiltaan edullinen. Siksi kivitalon arvo säilyy vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen. Kivitalo on tulevaisuudessakin hyvä. Kivi sopii vaativiinkin kohteisiin ja korkeatasoiseen arkkitehtuuriin, sillä se mahdollistaa monimuotoiset, yksilölliset suunnitteluratkaisut. Turvallinen omistaa, arvo säilyy Se ei pala Betoniteollisuus ry Olli Hämäläinen

11 Betonista kestävän kehityksen mukaisesti
Kivirakennus säästää energiaa Massiivisuus vähentää lämmitys- ja jäähdytys- tarvetta Rakennus on tiivis Ilmaisenergiat (esim. auringonsäteily, koneiden ja laitteiden ylilämpö) saadaan hyötykäyttöön Soveltuu hyvin matala- lämpötekniikkaan (esim. maalämpö) Soveltuu hyvin passiivienergiataloihin Yleisistä ja helposti saatavista raaka-aineista Yksinkertainen ja vähäpäästöinen tuotanto Tiloja ja käyttöä on helppo muuttaa tarpeen mukaan myöhemminkin Betonista kestävän kehityksen mukaisesti Kestävä kehitys määritellään "ihmiskunnan nykyisten tarpeiden tyydyttämiseksi niin, että tulevilta sukupolvilta ei viedä mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan". Uusiutuvien varojen käyttö ei saisi ylittää niiden uusiutumisnopeutta eivätkä päästöt saisi ylittää ympäristön kantokykyä. Maankäyttö tulisi minimoida ja suunnitella huolellisesti. Kestävän kehityksen mukainen toiminta liittyy yhteiskuntavastuuseen, joka jaetaan ekologisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin. Rakentamisen ympäristövaikutuksia arvioitaessa tulee keskittyä koko rakennuksen elinkaaren aikaisiin vaikutuksiin. Yleisesti rakennusten käytön aikaiset ympäristövaikutukset ovat noin 80 – 90 % luokkaa koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Materiaalien valmistuksen, rakennusvaiheen ja rakennuksen purun osuus on noin 10 – 20 %. Jokaisessa rakennuksessa käytetään useita eri materiaaleja ja tekniikoita, joten yksittäisen materiaalin vaikutus kokonaisuuteen on käytännössä hyvin vähäinen. Esimerkiksi runkomateriaalin valmistusvaiheen vaikutus rakennuksen elinkaaren aikaisiin päästöihin on 1 % prosentin luokkaa. Tärkeintä on siis kokonaisuuden luotettava toiminta rakennuksen koko käyttöiän ajan. Betonin pääraaka-aineet ovat sementti, vesi ja kiviaines. Ne otetaan maaperästä. Kalkkikiveä ja betonin kiviainesta on saatavissa rajattomasti lähes kaikkialla. Kiviainesten ottopaikat maisemoidaan käytön jälkeen. Kun tarkastellaan rakennusten koko elinkaaren aikaisia ympäristökuormituksia, betoni on hyvien elinkaariominaisuuksiensa vuoksi erittäin ekotehokas rakennusmateriaali. Betonirakenteet ovat kestäviä, paloturvallisia ja energiaa säästäviä. Betonista voidaan toteuttaa pitkiä jännevälejä, joiden ansiosta tilat ovat hyvin suunnittelujoustavia. Betoni ei sisällä terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Se soveltuu mm. juomavesikaivojen ja -putkistojen materiaaliksi. Päästöt sisäilmaan ovat erittäin vähäiset. Siitä ei materiaalina liukene tai emittoidu haitallisia määriä sisäilmaa likaavia tai ihmisen terveyttä haittaavia aineita. Palotilanteessakaan betoni ei aiheuta ympäristölle vaarallisia savukaasuja tai muita aineita. Se on muutenkin erittäin paloturvallinen materiaali, sillä betoni ei pala ja rajoittaa tehokkaasti palon sekä savukaasujen leviämistä rakennuksessa. Betonirakenteet kestävät hyvin sadetta ja kosteutta, eivätkä homehdu tai lahoa. Betonirakenteita käytetään yleisesti suojaamaan ihmisiä liikenteen aiheuttamalta melulta sekä erilaisilta onnettomuuksilta ja ympäristökatastrofeilta. Esimerkkejä suojaavista rakenteista ovat padot, väestönsuojat, paineastioiden ja reaktoreiden suojarakenteet, säteilysuojat, radonsuojaus ja rannikoiden aallonmurtajat. Betonia voidaan kierrättää tuoreena tai kovettuneena takaisin valmistusprosessiin tai esimerkiksi tienrakentamiseen korvaamaan luonnon kiviainesten käyttöä. Myös tuotannon muu jätemateriaali voidaan kierrättää. Hukkateräs menee uuden teräksen valmistukseen, jätepuutavara polttolaitoksiin hakkeeksi ja esimerkiksi lämmöneristeiden hukka edelleen puhallusvillaksi. Betonirakenteen terminen massa säästää lämmitys- ja jäähdytysenergiaa rakennuksen käyttöiän aikana eri tutkimusten mukaan 5 – 15 % verrattuna kevytrakenteiseen rakennukseen. Se myös alentaa merkittävästi sisälämpötilan vaihteluita ja kesän huippulämpötiloja. Termistä massaa voidaan käyttää aktiivisesti mm. yöaikaisessa jäähdytyksessä tai ilmalämmityksessä, jolloin lämmitys voi tapahtua varaavasti halvemmalla yösähköllä. Lattialämmitys toimii parhaimmin betonirakenteeseen asennettuna. Varautunut lämpö siirtyy tasaisesti sisäilmaan. Betonilaattaan sijoitetulla lattialämmityksellä voidaan lämmityksen ja käyttöveden tarvitsemasta energiasta saada 80 % yösähköllä. Myös betonirakenteiden hyvä tiiveys vähentää energiankulutusta. Tiiveyden merkitys kasvaa jatkuvasti vaipan lämmöneristävyyden parantuessa ja ilmanvaihdon lämmön talteenoton kehittyessä. Myös betonirakennuksen pitkä käyttöikä lisää sen ekotehokkuutta. Betonirakenteiden suunnittelukäyttöiäksi valitaan yleensä vähintään 50 vuotta, mutta rakenteet voidaan suunnitella jopa 200 vuoden käyttöiälle. Sisätiloissa betonirakenteet ovat periaatteessa ikuisia. Rakennuksia purettaessa betonin kierrätysaste on Suomessa nykyisin yli 80 % luokkaa. Matalaenergiatalo Helsingissä Kestävä ja pitkäikäinen Energiansäästö pienentää CO2-päästöjä Betoniteollisuus ry Olli Hämäläinen

12 Sementtiteollisuus betoniteollisuuden tukijalkana kehittää tuotteitaan
Tuotekehityksen tavoitteena on energian kulutuksen ja päästöjen vähennys tuotannossa betonin lujuudesta ja säilyvyydestä tinkimättä Sementtiteollisuus kehittää tuotteitaan Suomen sementtiteollisuuden vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat noin miljoona tonnia maan noin 80 miljoonan tonnin kokonaispäästöistä. Kotimainen sementtiteollisuus on aina ollut kiinnostunut energian kulutuksen pienentämisestä. Jo vuonna 1922 tehtiin Paraisten sementtitehtaan energiankulutuksesta analyysi, jossa esitettiin toimenpiteitä energiankulutuksen pienentämiseksi. Sementtiteollisuudessa on tehty runsaasti kehitystyötä energiakulutuksen pienentämiseksi. Esimerkkejä: Suomessa Finnsementti Oy on kehittänyt ja tuonut markkinoille Plussementin, jonka hiilidioksidipäästöt ja valmistuksen vaatima energia ovat noin 15 prosenttia pienemmät kuin perinteisen yleissementin. Plussementissä seosaineiden määrää on lisätty niin, että noin 20 prosenttia on masuunikuonaa ja 15 prosenttia kalkkikiveä. Lähes kaikki rautakauppojen kautta myytävä säkkisementti on Plussementtiä. Finnsementti Oy:n tuotannossa fossiilisista polttoaineista (kivihiili ja petrokoksi) on noin 5 % korvattu vaihtoehtoisilla, muun teollisuuden sivutuotteilla tai jätteillä (esim. jäteöljy, käytetyt autonrenkaat ja lihaluujauho). Energian käytön osalta ei suomalaisessa sementtiteollisuudessa ole enää suuria mahdollisuuksia lisäsäästöihin eikä kalkkikivestä irtoavaa hiilidioksidia voida pienentää, kun valmistetaan sementtiklinkkeriä. Betoniteollisuus ry Olli Hämäläinen 12

13 Betoni uudistuu, betoniteollisuus kehittyy
Itsetiivistyvä betoni Korkeisiin seinämiin Hankaliin kohteisiin Ahtaisiin ja tiheästi raudoitettuihin rakenteisiin Arkkitehtonisiin rakenteisiin Tuulivoimaloiden jalustat Korkeammat tuulivoimalat ovat tehokkaampia Betoni on hyvä vaihtoehto korkeisiin,  jopa 100 metrin torneihin Hybriditornissa alaosa betonia ja yläosa terästä Betoni uudistuu, betoniteollisuus kehittyy Esimerkkejä tuotekehityksestä: Uusi teknologia, itsetiivistyvä betoni, ei tarvitse lainkaan tärytystä, vaan valuu itsestään muotteihin riittävän tiiviiksi. Nämä ominaisuudet aikaan saadaan uusilla lisäaineilla ja lisäämällä betoniin hienoaineksia. Tuulimyllyjen jalat Tuulivoimaloista saadaan tehokkaampia rakentamalla niistä nykyistä korkeampia. Mitä korkeammalla voimalan lavat ovat, sitä voimakkaampia lapoja pyörittävät tuulet ovat. Teräs ei ole kilpailukykyinen materiaali, jos tornin korkeus lähentelee sataa metriä. Hyvä vaihtoehto on tällöin betonitorni tai ns. hybriditorni. Hybriditornissa alaosa on betonia ja yläosa terästä. Betoniteollisuus ry Olli Hämäläinen

14 Kiitos, pidetään yhteyttä
Betoniteollisuus ry Olli Hämäläinen