Tuulivoimaa mereltä Hyvät kuulijat!

Esitys aiheesta: "Tuulivoimaa mereltä Hyvät kuulijat!"— Esityksen transkriptio:

1 Tuulivoimaa mereltä Hyvät kuulijat!
9 March 2007, the EU heads of state and government agreed to reduce CO2 emissions by 20% in 2020 as well as a binding target according to which 20% of the energy consumption in the EU will be covered by renewable energy in In the Renewable Energy Road Map from January 2007, the European Commission estimates that wind power will be able to meet 12% of EU electricity needs before 2020. Merelle rakentaminen on 50% kalliimpaa kuin maalle, mutta paremmat tuuliolosuhteet maksavat investoinnin takaisin. WWF-Canon / Hartmut Jungius Samuli Korpinen

2 SISÄLTÖ Tuulivoimarakentamisen nykytilanne
Tuulivoiman ympäristövaikutukset merellä WWF:n ekologiset reunaehdot tuulivoimarakentamiselle Tuulivoiman potentiaali Suomen merialueilla Pullonkaulat tuulivoiman rakentamiselle © WWF-Canon/Martin Harvey Samuli Korpinen

3 TUULIVOIMARAKENTAMINEN SUOMESSA
Suomen tuulivoimakapasiteetti on 107 MW, 106 laitosta (syyskuu 2007). Tuulivoimalla vuonna 2006 noin 0,2 % Suomen vuotuisesta sähkön kulutuksesta. Suomen hankkeet (VTT ): vuonna 2008: 90 MW vuoteen MW. Suomen tavoite v MW. Tuulivoiman osuus on Suomen energiatuotannossa pienimuotoista. Uusia laitoksia on pystytetty kesän 2007 aikana Meri-Poriin (1 MW), Dragsfjärdin Högsåraan (3 x 2 MW) sekä Lemland Nyhamnin Båtskäriin (6 x 2.3 MW). Samuli Korpinen

4 TUULIVOIMA EUROOPASSA
Tuulivoiman osuus Euroopassa on monessa maassa huomattava ja tuulivoimalle on asetettu korkeita tavoitteita. Viime vuoden lopulla EUssa oli lähes MW tuulivoimaloita. Maailmalla kapasiteetti on vain MW. Huomattavimmat tuulivoiman tuottajat ovat Saksa ja Espanja. Pohjoismaista Tanska on erityisesti panostanut tuulivoiman tuotantoon: sekä Pohjanmerellä että Itämerellä. Saksan virallinen tavoite on kattaa 20% sähköntarpeesta tuulivoimalla vuoteen 2020 mennessä. Ruotsin tavoite on tuottaa 10 TWh tuulienergiaa vuoteen Öölannin eteläpuolelle suunnitellusta puistosta, jossa on n. 200 turbiniia ja 3300MW, saavutetaan jo kolmannes tästä tavoitteesta. Norjan virallinen tavoite on 30 TWh uusiutuvaa energiaa ennen vuotta (tuulivoima kattaa tästä suurimman osan.). Viro pysyttelee 20%:n tavoitteessa 2020 mennessä. Virossa on YVA kesken luoteisrannikon tuulipuistossa. Tavoitteena on tehdä 10km2:n offshore tuulipuisto, jossa turbiinia ja vähintään 90MW kapasiteettia. Puisto voi olla toiminnassa jo Vielä suurempi puisto on suunnitteilla Hiidenmaalle, johon havitellaan MW:n kapasitettiia. Tämän rakentaminen tuskin alkaa ennen 2010. WWF-Canon/Chris Martin Bahr Samuli Korpinen

5 TUULIVOIMAVISIO TANSKASSA
Kapasiteetti nyt > 3000 MW Tavoite 2025: 30% kulutuksesta Epävirallinen visio 2025: 50% energian kulutuksesta 6000MW offshore turbiinia 1000 km2 uusia offshore puistoja Selvitys: visio on teknisesti mahdollinen! Vuonna 2008 tuulivoima kattaa 25% Tanskan energiantuotannosta. Tanskan tuulivoimatuotanto on kuitenkin jatkuvasti kasvavaa ja uusien voimaloiden ja tuulipuistojen lisäksi Tanska uusii vanhoja turbiineita tehokkaampiin. Tanskan tavoite on 30% energiakattavuus tuulivoimalla vuoteen Satsaukset tuulivoimaan ovat nostaneet tanskalaisen tuulivoimateollisuuden nousuun. Vuonna 2003 tämä teollisuuden ala toi Tanskalle 3 mrd € tuloja ja työllistäen ihmistä. Kaksi tunnettua tanskalaista tuulipuistoa ovat Horns Rev Pohjanmeren puolella ja Nystedt Itämerellä. Horns Revillä on 80 voimalaa ja tehoa 160 MW. Nysted :ssä on 72 turbiinia ja kapasiteettia 166 MW. Ainakin vuonna 2003, Nystedt oli maailman suurin offshore tuulipuisto. Sen odotettu vuosituotto on 595 GWh, mikä vastaa 145,000 tanskalaisen talouden energiankulutusta ja säästää hiilidioksidipäästöjä 500,000 tonnes. Tuulivoima on Tanskassa suosittua. Mielipidetutkimusten mukaan 86% tanskalaisista pitää tuulivoimaa parempana kuin fossiilisia energialähteitä. Tuulivoimarakentamisessa asukkaat onkin otettu mukaan suunnitteluprosessiin.. Samuli Korpinen

6 OFFSHORE TUULIVOIMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
WWF WWF-Canon / Michel Gunther Kaikella energiantuotannolla on vaikutuksia ympäristöön. Yleensä puhutaan haitallisista vaikutuksista, vaikka toiset vaikutukset ovat myös positiivisia. Haitallisina pidetään esteettisiä maisemahaittoja, meluhaittoja, haittoja elinkeinoille, luontovaikutuksia. Positiivisia vaikutuksia on kuitenkin alueen työllisyydelle ja taloudelle sekä jossain tapauksissa myös vedenalaiselle luonnolle. Näistä seuraavaksi tarkemmin. Puhuttaessa tuulienergian hyödyistä on kuitenkin aina muistettava, että ennen kaikkea se on täysin saasteeton energian tuotantomuoto. Offshore Windenergy Europe Samuli Korpinen

7 ESTEETTISET VAIKUTUKSET
EI MINUN TAKAPIHALLENI! Monet ihmiset kannattavat tuulivoimaa, mutta ovat haluttomia, jos sitä suunnitellaan lähelle omaa kotia tai loma-asuntoa. Nykyisin kuitenkin myös maisemasuunnittelu otetaan huomioon tuulipuistoja suunniteltaessa. Tuulipuistot voivat olla myös kauniita. Tuulivoimalaitosten roottorin lavoista ja koneistosta aiheutuu aerodynaamista melua ja koneistomelua. Lavat aiheuttavat jaksottaista viuhuvaa ääntä, jota on nykyaikaisissa laitoksissa pystytty lapojen kärkien muotoilulla selvästi pienentämään. Tuulen nopeuden kasvaessa tuulen aiheuttama taustamelutaso kasvaa eikä voimalaitoksen aiheuttama melu erotu. Poikkeustilanteissa saattaa myös aiheutua melua: jää, pakkasen paukahtelu. Tuulivoimalan lapojen liikkeestä syntyvää suhinan voi tasamaalla esim. 1 MW:n voima-loiden ollessa kyseessä erottaa luonnon taustaäänistä m etäisyydelle (Pohjo-lan Voima Oy 2001), usean voimalan muodostaman tuulivoimapuiston tapauksessa jon-kin verran kauemmaksikin. Tuulivoimalan melutaso riippuu paljon sen rakenteesta, to-teutuksesta ja roottorin lapojen muodosta. Tuuli vaikuttaa voimakkaasti melun leviämiseen ja tasoon. Yksittäisiä tuulivoimaloita ei melun takia pääsääntöisesti tulisi rakentaa alle 300 metrin ja tuulivoimapuistoja alle 500 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Merellä on taustakohinaa, joka vähentää tuulivoimaloiden melua. Tuulivoiman meluhaitat ovat kuitenkin pienentyneet moderneissa voimaloissa, melu osataan nykyään ottaa huomioon jo sijoitusta mietittäessä. Samuli Korpinen

8 ETÄISYYS RANNASTA 8 km 18 km
Moderni, 100 metriä korkea tuulivoimala näkyykin kilometrien päähän. Toisaalta, kilometrin etäisyydellä se on horisontissa kuitenkin vain kämmenen korkuinen. Tanskan ympäristö- ja energiaminis-teriön tekemän tutkimuksen mukaan 0 – 7,5 kilometrin etäisyydeltä tuulimyllyt näkyvät selkeästi rannalta, 7,5 – 12 kilometrin etäisyydeltä myllyt näyttävät ’pieniltä’ mutta suu-ri lukumäärä tekee niistä näkyviä, 12,5 – 25 kilometrin etäisyydeltä myllyt näyttävät olevan kaukana, ja ne katoavat osittain horisonttiin. Yli 25 kilometrin päähän myllyt voivat vielä näkyä mutta ovat käytännössä näkymättömissä Merellä on silloin tällöin utuista tai autereista, jolloin tuulivoimalat eivät näy kauaksi. Pilvisellä säällä laitokset sulautuvat taustaansa selvästi lyhyemmillä etäisyyksillä kuin kirkkaassa auringonpaisteessa. Tuulivoimaloiden kielteiset puolet pitäisikin aina suhteuttaa enemmän saastuttaviin vaihtoehtoihin. Vaihtoehtona joukolle hohtavia pylväitä horisontissa on yleensä ympäristölle ja terveydelle haitallista fossiilista tai radioaktiivista polttoainetta käyttävä energiantuotantolaitos. Samuli Korpinen

9 SOSIO-EKONOMISET VAIKUTUKSET
Esimerkkinä Horns Rev. 80 kpl 2 MW turbiinia 2000 miestyövuotta Neljännes tästä paikallisella tasolla. Ylläpito 20 vuoden ajan: 1700 miestyövuotta, josta ¾ paikallisella tasolla. Globaalisti 10 mrd € vuosimarkkinat, kasvu 20% vuodessa. Haitat muille elinkeinoille? Tanskan 2025-tuulivoimavision mukaan Tanska nettoaa 3-30milj € vuosittain vuosina ja taloudelliset hyödyt leviävät myös naapurimaihin. Skenaarioiden mukaan myös sähkön hinta laskee. Vaikka Tanskan valtio tukee tuulivoimasähkön tuottajaa, niin Isossa-Britanniassa, Espanjassa ja Saksassa nämä tuet ovat huomattavasti suurempia. Päästöttömän sähkön tarve kasvaa maailmalla jatkuvasti. Tuulivoimalla on mahdollisuus muodostua yhdeksi sähköntuotannon avainteknologioista maailmassa seuraavien 20 vuoden aikana. Tuulivoiman tuotantoon on syntynyt 10 miljardin euron vuosimarkkinat, jotka kasvavat noin 20 % vuodessa. Samuli Korpinen

10 TUULIVOIMAN HYÖDYT SUOMESSA
VTT: 10-20%:n osuus teknisesti mahdollista. Hiilidioksidivähennys 2020: 7 milj. t Työpaikat v. 2020: Vienti v. 2020: 1,4 mrd € Kannattavaksi 2010-luvulla Teknologiateollisuus ry:n tuulivoima-tiekartan mukaan 15 miljoonan euron keskimääräinen vuosi-investointi Suomen tuulivoimatoimialaan voisi tuottaa vientityöpaikkaa vuonna 2020, 1,4 miljardin euron edestä vientiä sekä 7 miljoonaa tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä Suomessa Lisäksi, jos kotimarkkinoihin panostetaan lähitulevaisuudessa, tuulivoimasähkö voi tulla kilpailukykyiseksi ja kannattavaksi tuotantovaihtoehdoksi ilman tukia 2010-luvulla. WWF-Canon / Adam Oswell Samuli Korpinen

11 VAIKUTUKSET MERILUONTOON
I Rakentamisen aikaiset vaikutukset Samentuminen Habitaattien tuhoutuminen Rakentamisen aikainen melu Muut pelotevaikutukset II Käytön ja huollon vaikutukset Törmäämisriski Käymisäänet Liikenne luodoilla Seuraavassa WWF:n selvityksen tuloksia ja sen jälkeen ekologiset reunaehdot. Samuli Korpinen

12 MERENPOHJAN MUOKKAUKSET 1/4
Perustamistapa Kasuuniperustus edellyttää laajoja maansiirtotöitä meren pohjalla. Paalun poraaminen pohjaan vähentää muokkaustöitä. Ruoppausmassojen läjitys ja myrkkypitoisuudet! Pehmeillä pohjilla voimalan runkoon kiinnittyvät eliöt lisäävät biodiversiteettiä. Kasuuni- ja paaluperustus. Piirrokset: Pohjolan Voima Oy Samuli Korpinen

13 MERENPOHJAN MUOKKAUKSET 2/4
Habitaattien tuhoutuminen Tuulivoimalapuistoja on pyritty sijoittamaan teknistaloudellisin perustein mahdollisimman matalille, alle 10 metriä syville merialueille. Maisema-, turvallisuus- ja meluhaittojen vuoksi näitä alueita etsitään ulkomereltä. Samuli Korpinen

14 MERENPOHJAN MUOKKAUKSET 3/4
Samentuminen rajoittaa kasvien esiintymistä  kerrannaisvaikutukset koko ravintoverkkoon. WWF Samuli Korpinen

15 MERENPOHJAN MUOKKAUKSET 4/4
Merikaapelin sijoitus ja peittäminen Samentuminen ja habitaattien tuhoutuminen  sijoittelu tärkeää erityisesti matalilla alueilla! Meriajokasniityt uusiutuvat erittäin hitaasti. Rakentamisajankohta Laajojen alueiden yhtäaikainen samentaminen. Pesimä- ja kutuajat © WWF Canon /Carlos G. Vallecillo Samuli Korpinen

16 Kalat, hylkeet ja pyöriäiset havaitsevat melun.
Rakennus- ja räjäytysäänet karkottavat hylkeet ja nisäkkäät. Vaurioita kovista äänistä! Viitteitä, että sopeutuvat voimalan käyntimeluun tai eivät välitä siitä. Tanskan Horns Revin tuulipuistossa Pohjanmerellä hylkeet ja pyöriäiset eivät välttele tuulivoimaloita, mutta rakennustyön aikaiset poraus- ja räjäytysäänet karkottivat ne kauemmaksi merelle. Itämerellä Tanskan Nystedtin tuulipuistossa hylkeet ja pyöriäiset käyttäytyivät rakennustöiden aikana samoin, mutta pyöriäisten lukumäärä ei kuitenkaan ole palautunut alueella puiston kaksivuotisen käyntivaiheen aikana. © IFAW F. Graner Samuli Korpinen

17 Muuttoreitit ja ruokailualueet.
TÖRMÄÄMISRISKIT Pääsääntöisesti lintujen törmäysriski on melko pieni: vastaa muitakin törmäysriskejä. Merellä väistävät puistoa yöllä ja päivällä, yövalaistus ei houkuttele lintuja. Muuttoreitit ja ruokailualueet. Voimaloiden vältteleminen on lajista riippuvaa: merimetsot, kalalokit ja merilokit eivät väistäneet tuulipuistoa, tiirat väistivät melko usein, mustalinnut ja pilkkasiivet välttivät voimaloita enimmäkseen ja uikut ja suulat eivät koskaan lentäneet tuulipuiston sisään. Samassa tutkimuksessa selvisi, että yövalaistus ei houkuttele lintuja. Tanskalaisen törmäysmallin mukaan lintujen törmäysriski voimaloihin on 0,018-0,020%. Huolimatta pienestä törmäysriskistä tuulipuistoja ei pitäisi sijoittaa vakiintuneita muuttoreittejä vasten vaan niitä myötäileviksi. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan voimalinjojen merkitseminen värikkäillä tunnuksilla vähensi lintujen kuolleisuutta merkitsevästi. Samuli Korpinen

18 WWF:N EKOLOGISET REUNAEHDOT
Tuulivoimaloita ei rakenneta, luonnonsuojelualueille, luonnonsuojeluohjelma-alueille, kv-suojelusopimuksen alaisille alueille, IBA- ja FINIBA-alueille, uhanalaisten tai vaarantuneiden lajien läheisyyteen. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti yli 15 m syvyyteen, toissijaisesti m syvyyteen ja vain tarkkaa harkintaa käyttäen 5-10 m syvyyteen. Tärkeimpien muuttolintureittien varrella tuulipuistot sijoitetaan muuttoreittien suuntaisesti. Samuli Korpinen

19 WWF:N EKOLOGISET REUNAEHDOT
Perustamisessa tekniikoita, jotka edellyttävät vähän ruoppausta, ensisijaisesti esimerkiksi paalutusta tai kalliokuiluja. Tuulivoimalat rakennetaan välttäen samanaikaisia lähekkäisiä pohjatöitä, jotta samentuminen ei kata laajoja vesialueita kerrallaan. Merikaapelia ei vedetä runsaskasvuisten merenlahtien tai kasvipeitteisten matalikoiden läpi. Massat läjitetään syville akkumulaatiopohjille. Pohjarakennustöissä rakentamisajankohta valitaan paikallisen lajiston mukaan ottaen erityisesti huomioon kalojen ja lintujen lisääntymisajat. Räjäytettäessä veden alla merinisäkkäät on hätisteltävä alueelta ja paineaaltoa vaimennettava kuplaverholla tai muulla tekniikalla. Samuli Korpinen

20 TUULIVOIMAPOTENTIAALI SUOMESSA 1/2
10 x 100 km:n kokoisella tuulipuistoalueella voitaisiin tuottaa vuosittain sähköä 30 TWh, joka vastaa yli kolmasosaa Suomen noin 85 TWh:n kulutuksesta. Rannikkoalueen tuulivoiman taustaselvityksissä tuotantokapasiteetiksi on arvioitu noin 27 TWh ( MW). Tämä vastaa kahta modernia ydinvoimalaa. Maakuntakaavoissa varovaisesti tuulivoima-alueita… Suomen koko rannikkoalueen maakuntakaavoihin sijoitettujen tuulivoima-alueiden tuotantokapasiteetiksi on arvioitu noin 27 TWh ( MW), joka vastaa yli kahden modernin ydinvoimalan tuotantoa. Puolet tästä kapasiteetista on Perämerellä, mikä johtuu rannikon syvyysvaihteluista. Lapin tunturialueilla on nykytiedon mukaan vain alle 100 MW kapasiteettia. Useimmilla merialueilla voimaloiden laitoskoko oli asetettu 3 MW:iin ja tuntureilla 1-2 MW:iin. Tässä kannanotossa käytetään näitä lukuja. Offshore Windenergy Europe Samuli Korpinen

21 TUULIVOIMAN POTENTIAALI SUOMESSA 2/2
Maakunnissa rannikon tuulivoimakapasiteetti selvitetty. WWF teki karkean arvion potentiaalista ekologisten reunaehtojen mukaan. YHTEENSÄ: MW. WWF: MW (n voimalaa!) Rannikon maakuntakaavoihin varattujen tai ehdotettujen tuulivoima-alueiden taustaselvitykset ovat monipuolisia, ja niissä otetaan huomioon monien intressiryhmien lausuntoja. Vedenalaisen luonnon näkökulma jää kuitenkin pinnalliseksi; muun muassa merivirtojen vaikutus on otettu huomioon heikosti tai ei lainkaan. Samuli Korpinen

22 TUULIVOIMAN PULLOKAULAT SUOMESSA
Kotimarkkinoiden puute Kysyntä liian pientä suuriin investointeihin. Ei synnytä innovaatioita ja uutta liiketoimintaa. Rakentamisen liian korkea investointiriski: Investoinnin merkitys poikkeuksellisen suuri alussa! Edellyttää valtion tukea Mitä korkeampi sähkön hinta, sitä kalliimmat investoinnit kannattavat. Tuulivoiman vastaiset asenteet ja ennakkoluulot Vanhat uskomukset meluhaitoista. Maisemahaitta Tuuliatlaksen päivittäminen Vanha tuuliatlas ennustaa 30-40m korkeuteen Haittaa uusia investointipäätöksiä WWF valmistelee ehdotusta syöttötariffista tuulivoimalle Nykyinen tuulivoiman kysyntä ei mahdollista suuremman sarjakoon tarvitsemia investointeja. Nykyinen klusteri on liian pieni innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Todenmukaisten kannattavuuslaskelmien tekemiseksi tuuliolosuhdemittausten täytyy olla hyvin tarkkoja, koska tuulen nopeus on suoraan suhteessa siitä saatavaan energiaan. Tuulen sisältämä energiamäärä kasvaa kuutiossa tuulen nopeuteen, jolloin myös tuulivoimalan tuotannon määrä kasvaa lähes kuutiossa tuulen nopeuteen. Esimerkiksi tuulen nopeuden muutos viidestä kuuteen metriä sekunnissa lisää tuulen sisältämän energian määrää 72 prosentilla ja hieman vähemmän tuulivoimalan tuotantopotentiaalia. Samuli Korpinen

23 Lue koko raportti osoitteessa www.wwf.fi/virtaa_tulevaisuuteen
Samuli Korpinen