Tuulivoima-alan toimittajat -toimialaryhmä

Esitys aiheesta: "Tuulivoima-alan toimittajat -toimialaryhmä"— Esityksen transkriptio:

1 Tuulivoima-alan toimittajat -toimialaryhmä
Tuulivoima-alan teollisuuden toiveet ja näkymät :10 TWh tuulivoimaa 2020 Tuulivoima-alan toimittajat -toimialaryhmä

2 Tuulivoima-alan toimittajat
Toimialaryhmän tavoitteena on lisätä tuulienergian tuotantoa Suomessa ja sitä kautta edistää kotimaisen tuulivoimateollisuuden kehittymistä ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Toimialaryhmä on perustettu vuonna 2002 Jäsenmäärä 17 Tuulivoimaan liittyvä liikevaihto n. 500 M€

3 Tuulivoiman kehitystä edistävät tekijät
EU:n vaatimukset uusiutuvan energian osuudeksi Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen Sähkön tarpeen kasvu Sähköomavaraisuuden varmistaminen Tuulienergian kannattavuuden paraneminen Tuotantokustannuksiltaan edullinen uusinvestoinneissa Kustannus ei riipu polttoainekustannuksista -> Tuulivoima on kypsää globaalia liiketoimintaa Tuuliresursit ovat tasaisesti jakautuneet globalisti.

4 Tuulivoimalla on huomattava potentiaali hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä sekä merkittäviä muita ympäristöhyötyjä Tuulivoiman avulla on mahdollista saavuttaa enimmillään noin 2 miljoonan tonnin CO2-päästövähenemä Kioton sopimuskauden loppuun (2012) mennessä. (Lähde: VTT:n laskelmat Teknologiateollisuuden ”Tuulivoimateollisuuden tiekartta” -projektiin, 2005.) Tuulivoima ei tuota hiukkaspäästöjä, SOx-päästöjä eikä NOx-päästöjä. Tässä suhteessa se on ympäristöhyödyiltään ylivoimainen bioenergiaan verrattuna. (Lähde: Electrowatt-Ekono Oy:n laskelmat Teknologiateollisuuden ”Tuulivoimateollisuuden tiekartta” -projektiin, 2005.) Lähde: Syri et al (VTT) Results of the study on meeting the 2 ºC target, Bryssel

5 Tuulivoima on maailman nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto.
15 2006 74 GW 74 84 GW 158 2010 4 y CAGR 21% 59 2005 Pn[GW] 4xSuomen sähkön- tuotantokapasiteetti 1xSuomen sähkön- tuotantokapasiteetti 84 GW = Skandinavian ja Baltian sähkön tuotantokapasiteetti yhteensä = 53 x Olkiluoto3:n kapasiteetti = 3,5 x maailman rakenteilla oleva uusi ydinvoimakapasiteetti = mrd e investoinnit = 1,5 x Suomen vienti 2006 = 3 x Suomen investoinnit 2006 = 2,3 x Suomen sosiaaliturvamenot 2006 Onko Hannulla tähän kuvaan tukitekstiä? Tai miten edellisen kalvon yhdistäisi tähän, riittäisikö tämä muistilista: Tuulivoiman kehitystä ajavat tekijät Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen Energiantarpeen kasvu Sähkön käyttö lisääntyy Tuulienergian kannattavuus paranee Tuotantokustannuksiltaan edullinen uusinvestoinneissa Kustannus ei riipu polttoainekustannuksista tai päästöoikeuksien hinnasta Energiasaatavuuden varmistaminen Tuuliv kaikkialla kotimainen energialähde, resursit suurit kaikissa maissa -> Tuulivoima on kypsynyt globaaliksi liiketoiminnaksi. CAGR – vertailuja: Primäärienergian kulutuksen kasvu ’02-’30 1,7% Kiinan BKT:n vuosimuutos ’06-’10 8,0% Kännykkäliittymien määrän kasvu ’07-’10 8,7% (Lähteet: BTM Consult, MAKE Consult, EER, IEA, IDC, CN Statistical Yearbook, Tilastokeskus, ETSO, WNA) (CAGR = Compound Average Growth Rate) 5

6 Taustaa: Tuulivoiman pohjoismaiset markkinat
Investoinnit uuteen sähköntuotantokapasiteettiin Pohjoismaissa : Tuotannon lisäys n. 60 TWh/a Investointivolyymi noin 20 mrd € Tuulivoiman osuus tästä 7 mrd € 15 TWh/a Johtopäätös: Suomalaisella tuulivoima-alan teollisuudella on näköpiirissään rajusti kasvava lähimarkkina, jossa luonnonolosuhteet ovat samankaltaiset kuin Suomessa ja kaupallinen toimintaympäristö sama (= NordEl) (Lähde: Vattenfall, VTT)

7 Tuulivoima Suomessa 100 MW raja rikkoutunut syksyllä
Tuotantomahdollisuudet vähintään 30 TWh/a Maakuntakaavoissa varatuilla alueilla lähes MW eli TWh/a Aikataulullisesti toteutuskelpoinen 3000 MW (noin 10 TWh/a) vuoteen 2020, 500 MW vuoteen 2012 Taloudellinen toteutuskelpoisuus edellyttää Poliittista tahtotilaa Takuuhintajärjestelmää Tuuliatlaksen päivitystä Tuulivoiman käyttöönotto on ollut hidasta Suomessa. Ensimmäisen 100 MW toteuttamiseen tulee kuluneeksi noin 20 vuotta. Seuraavan toteuttaminen voisi tapahtua kahdessa vuodessa. Tuulivoiman tuotantomahdollisuudet ovat Suomessa suuret. Pelkästään maakuntaliittojen selvitysten perusteella maakuntakaavoihin varatuilla alueilla on mahdollisuus noin MW:n tuulivoimakapasiteetin rakentamiseen, mikä vastaa TWh vuotuista sähkön tuotantoa. Arvioiden (Pöyry) mukaan tästä noin 3000 MW eli lähes 10 TWh olisi titeutettavissa vuoteen 2010 mennessä. Huomattakoon, että maakuntakaavojen potentiaaliarviot ja alauevaraukset perustuvat 5-10 vuoden takaisiin selvityksiin eikä niissä ole yleensä otettu nykyteknologian suomia mahdollisuksia huomioon. Nykyinen suurempi laitoskoko voi mahdollistaa järjevän tuotantotoiminnan myös sisämaassa, mistä on alueita lkaavoissa hyvin vähän, jos lainkaan, mukana. Tuuliatlaksen puute yli 100 m korkeuksilta, merialueilta, sisämaasta ja tunturialueilta hidastaa hankekehitystä ja lisää investointien riskejä toimijoiden kannalta. Hankkeiden taloudellinen toteutuskelpoisuus riippuu tuulivoiman kustannuskehityksestä, joka tapahtuu teknologian ja markkinoiden kehittymisen kautta, muun sähkön tuotannon hintakehityksestä, johon vaikuttavat polttoaineiden kehitys ja päästökauppa, sekä poliittisista päätöksistä kuten uusiutuvien tuotantomuotojen tukeminen ja EU:n Uusiutuvan energian osuutta koskevat vaatimukset.

8 10 TWh tuulivoimaa Suomessa v. 2020 - Vaikutukset
Laskee sähkön hintaa markkinoilla Vaikutus suuruusluokkaa noin 2 €/MWh eli 200 milje/a Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 6 milj. tn/a Vaikutus suuruusluokkaa e/MWh tuulisähköä eli milj.e/a Nostaa kotimaisuusastetta ja parantaa huoltovarmuutta nopeasti Välitavoite 500 MW v. 2012 Helpottaa EU:n asettamien RES-E-tavoitteiden saavuttamista Lisää uusiutuvien osuutta energian käytössä 2,5 %-yksikköä Parantaa tuulivoiman kokonaistaloudellisuutta Luo työpaikkoja koko toimitusketjussa ja kiinteistöverotuloja Luo uutta ja edesauttaa olemassa olevaa yritystoimintaa ja vientiä

9 Sähkön tuotantokustannukset 2/2006
Euroa / MWh Rajakustannus (arvio huoltokust. osalta) Reaalikorko 5%, huipunkäyttöaika 2200 h/a tuulivoimalla, muilla 8000 h/a Lähde: Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto

10 Systeemihinta ja kokonaiskustannukset €/MWh
Systeemihinta I/2006 – XII/2007 Tuotantokustannus 2006 Suomen aluehinta Systeemi- hinta Pääoma Suomen aluehinnan k.a. Huolto Päästök. Polttoaine Jan’06 Dec’07 Lähteet: Energiateollisuus / LTY Nordpool XII/2007 spot - viikkokeskiarvot

11 Tuulivoima on kustannustehokasta suhteessa muihin uusiutuviin energiamuotoihin:
Edullisissa tuotanto-olosuhteissa tuulivoima on kustannus-tehokkuudeltaan samaa tasoa kuin biomassan ja jätteen poltto, vesivoima sekä geoterminen energia. Verrattuna aalto- ja vuorovesivoimaan sekä aurinkoenergiaan tuulivoima on merkittävästi edullisempaa. (Lähde: Euroopan Komissio: ”Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon tukeminen”, 2005.) Nykyisessä pohjoismaisessa markkinatilanteessa tuulivoima on sähkön erillistuotannossa kilpailukykyistä maakaasulauhteeseen verrattuna ja selvästi edullisempaa kuin sähkön tuottaminen turve/puulauhteella. (Lähde: Electrowatt-Ekono Oy:n laskelmat Teknologiateollisuuden ”Tuulivoimateollisuuden tiekartta” -projektiin, 2005.) Sähköenergian tuotantokustannukset ovat vakaat

12 10 TWh tuulivoimaa 2020 - Vaadittavat toimenpiteet
Takuuhintajärjestelmä laajennetaan koskemaan kaikkia uusiutuvia tuotantomuotoja kustannustehokas ja nopea tapa lisätä tuulivoiman tuotantoa myös Suomessa Teknologian kehittäminen teknologiaohjelma Tuuliatlaksen päivityksen kiirehtiminen rahoituksen varmistaminen Kaavoitusasiat lupamenettelyjen vakiinnuttaminen

13 Tukimekanismit EU-maissa
EU10 + Romania + Bulgaria Takuubonus tai takuuhintajärjestelmä on osoittautunut tehokkaimmaksi uusiutuvien edistämiskeinoksi EU-maissa. Toinen tehokas keino on uusiutuvien velvoite, joka on nyt tulossa EU-tasoisena tavoitteena myös Suomeen. Source: FORRES 2020 / Alterner / EU Comission

14 Konkreettiset toimenpiteet 2007-2011
Neljä teknologiademonstraatiota eri tyyppisissä sijoituskohteissa Satama/teollisuusalue, MW Sisämaa-alue 0,5 – 2 km rannikolta, MW Tunturialue, MW Matala merialue, n. 30 MW Em. demonstraatioiden toteuttamiseen varattava riittävä julkinen tuki. Investointitukitarve neljälle hankkeelle yhteensä 50 M€ vuosina Kattavat olosuhdekartoitukset ja seurantaprojektit pienentävät demonstraatiohankkeiden riskejä ja mahdollistavat niiden kustannustehokkaan monistamisen. Demonstraatioihin liittyvä T&K-tukitarve 1-2 M€. Kaupallisten tuulivoimahankkeiden toteutusedellytysten varmistaminen Tavoitteena julkisen tuen tarpeen aleneminen markkinoiden kasvun ja teknologian kehityksen avulla. Asteittain aleneva investointituki ja/tai riittävä tuotantoperusteinen tuki. Arvioitu tukitarve keskimäärin 15 M€/vuosi. Alan toimijoiden yhteistyönä selvitetään tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet tuulivoimatuotannon lisäämiseksi sekä  tehokkaimmat keinot tuulivoiman käyttöönoton edistämiseksi sekä energiateollisuuden, teknologiaviennin että julkisen sektorin kannalta. Tukitoimien tulee mahdollistaa hankekoon kasvu ja tasainen markkinavolyymi. T&K-tuki: Tuulivoimateknologia Tekesin yhdeksi painopistealueeksi. Teollisuuden ja tutkimuslaitosten yhteiset T&K-hankkeet alentavat tuulivoiman kustannuksia. Tuuliatlaksen päivitys pienentää hankkeiden riskejä ja lisää investointihalukkuutta.

15 Tuuliatlaksen tarve: korkeuden vaikutus sähköntuotantoon

16 Pohjanmaan ja Lapin maakuntakaavat
Tornio Kristiinankaupunki

17 Tavoite: Tuulivoima Suomessa vuonna 2020
Tuulivoiman rakentaminen on kannattavaa ilman julkista tukea Tuulivoimalla tuotetaan sähköä 10 TWh/vuosi Säästettävien päästöoikeuksien kautta saavutettava hyöty 30 M€/vuosi Suomalaisen tuulivoimateollisuuden vientitulot 1,4 mrd €/vuosi Tuulivoima-ala työllistää suomalaista