Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Osuuskunta Osuustoiminta on yhteistoimintaa,

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Osuuskunta Osuustoiminta on yhteistoimintaa,"— Esityksen transkriptio:

1 Osuuskunta Osuustoiminta on yhteistoimintaa,
jota jäsenet harjoittavat toteuttaakseen yhteisiä taloudellisia, sosiaalisia tai kulttuurisia tavoitteita. Osuustoiminnan perusajatus kiteytettynä. Mira Halonen 2010

2 Osuustoiminnalla on pitkä aatehistoria, perusarvot on luotu jo 1800-luvulla
omatoimisuus: kaikkien tulee ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja ihminen voi kehittyä kunnolla vain yhteistyössä toisten kanssa omavastuisuus: kaikki jäsenet ovat vastuussa osuuskunnasta, sen perustamisesta ja jatkuvasta elinvoimaisuudesta tasa-arvoisuus: jäsenillä on oikeus osallistua, saada tietoa, tulla kuulluksi ja vaikuttaa päätöksentekoon oikeudenmukaisuus: jäseniä palkitaan osallistumisesta solidaarisuus: jokaisella velvollisuus varmistaa kaikkien jäsenten oikeudenmukainen kohtelu. Historiaa lyhyesti. Lähtökohtana että jokainen vastaa kohtalostaan. Jokainen vastuussa osuuskunnan elinvoimaisuudesta. Toiminta on demokraattista ja oikeudenmukaista ja solidaarista. Jäsenien palkitsemisesta: hankintaosuuskunnassa esim. mitä enemmän ostat munia, sitä enemmän saat alennusta. Nykyisin jäseniä palkitaan myös ylijäämän palautuksina tai jäsenten nimissä tapahtuvina rahastointeina. Mira Halonen 2010

3 Toimintaa ohjaavat lisäksi eettiset arvot
rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen. Osuustoiminta levisi voimakkaasti maanviljelijöiden, työntekijöiden ja käsityöläisten joukossa. Ideana oli voimien yhdistäminen siten, että jäsenet muodostivat yhteisen suuren voiman markkinoilla. Vanhinta osuustoiminta on vakuutusalalla. Keskinäisten vakuutusyhtiöiden juuret 1700-luvulla: kun joku joukosta on ongelmissa, muut auttavat. Osuustoiminta on yhteisyrittäjyyden muoto. Osuuskunta on yritys, jonka tavoitteena on tukea jäsenten elinkeinoa ja taloutta tai muita yhteisiä tavoitteita. Arvoista kuvastuu se, että osuustoiminta levisi voimakkaasti maanviljelijöiden, työntekijöiden ja käsityöläisten keskuudessa. Ideana oli heikon aseman kohentaminen yhdistämällä voimat niin, että jäsenet muodostivat yhteisen suuren voiman markkinoilla pärjätäkseen varakkaiden kauppiaiden tai tehtailijoiden rinnalla. Mira Halonen 2010

4 Erilaisia osuuskuntia
Perinteisiä osuuskuntia ovat tuottajaosuuskunnat kuten meijerit ja teurastamot, ja kuluttajaosuuskunnat kuten osuuskaupat. Lisäksi on palveluosuuskuntia kuten osuuspankit ja vakuutusyhtiöt. Pienosuuskunniksi kutsutaan sellaisia, joissa on jäseniä alle kymmenen, ja perustettu 1980-luvun lopun jälkeen (ent. uusosuuskunnat). Perinteisiä, asemansa jo vakiinnuttaneita osuuskuntia on totuttu kutsumaan tuottajaosuuskunniksi (esimerkiksi osuusmeijerit ja -teurastamot) ja kuluttajaosuuskunniksi (esimerkiksi osuuskaupat). Lisäksi on palveluosuuskuntia (esimerkiksi osuuspankit ja keskinäiset vakuutusyhtiöt) ja pienosuuskuntia (alle 10 jäsentä ja perustettu 1980-luvun lopun jälkeen). Erilaisia osuuskuntia Mira Halonen 2010

5 Erilaisia osuuskuntia
Suurosuuskuntia: Suurosuuskunnissa jäseniä on paljon, mukana voi olla henkilöjäseniä, yrityksiä ja yhteisöjä. Toiminta laajaa ja organisoitua. Esimerkkejä suurosuuskunnista. Palveluosuuskunnista mainittakoon paikallisosuuspankit ja Hankkijamaatalous. Kuluttajaosuustoimintaa edustaa S-ryhmä, Restel, sähkö- ja puhelinosuuskunnat. Tuottajaosuuskuntia ovat liha- ja einestalot Atria ja Järvi-Suomen portti, meijereitä Ingman, Valio, lisäksi on munapakkaamoita ja vihannesosuuskuntia. Ks. myös Erilaisia osuuskuntia Mira Halonen 2010

6 Erilaisia osuuskuntia
Osuuskunta toimii jäsenen näkökulmasta hankinta- tai markkinointitehtävissä - tai on molempia. Hankintaosuuskunnat hankkii jäsenilleen heidän kotitaloudessaan tai ammatissaan tarvitsemia tuotteita kuten vesi- ja energiaosuuskunnat. Markkinointiosuuskunta huolehtii jäsentensä tuottamien tavaroiden ja palvelujen markkinoimisesta. Jäsenet ovat usein itsenäisiä yrittäjiä, jotka tuottavat käännös- tai kampaamopalveluja, matkailupalveluja, luomutuotteita tai käsitöitä. Työosuuskunta on työntekijöidensä omistama yritys, johon henkilöjäsenet ovat työsuhteessa. Osuuskunta tarjoaa heidän työpanostaan ja osaamistaan ulkopuolisille asiakkaille. Toiminnan perusta voi olla liiketoimintalähtöisyys: tarve kehittyä muutamalla tai ainoastaan yhdellä toimialalla, ja tuotteita ja palveluja kehitetään koko ajan. sosiaalinen päämäärä: työttömien tai esim. vammaisten jäsenten syrjäytymisen ehkäisy ja palauttaminen työelämään. jäsenten työtä vuokraavat työosuuskunnat. Työosuuskunta sekä markkinoi tekijöitään että hankkii töitä jäsenilleen. Työosuuskunnat on eniten kasvanut ja yleistynyt ryhmä viime vuosina. Erilaisia osuuskuntia Mira Halonen 2010

7 Lähde: PRH, Tilaskeskus
Vuoden 2009 lopussa Suomessa toimi osuuskuntaa. Vaikka määrällisesti näitä on vähemmän kuin muita yritysmuotoja, osuuskuntiin kuuluu miljoonia jäseniä. Suomea pidetään maailman osuustoiminnallisimpana maana – perustetaan vuosittain noin 200. Minkä verran osuuskuntia perustetaan Suomessa? 1990-luvun puolella Suomella meni huonosti, mutta osuuskunnilla meni hyvin. Eli laman aikana osuustoiminta koki ”uuden tulemisen”. Työttömiksi jääneet halusivat työllistää itsensä ja kokivat osuuskunnan riskittömämmäksi vaihtoehdoksi kuin osakeyhtiön perustaminen. Myös työvoimaviranomaiset alkoivat suhtautua joustavammin yhteisyrittäjyyteen. Se tarkoitti sitä, että osuuskunnan jäsen saattoi välillä olla työttömyysturvan piirissä silloin kun työkeikkoja ei riittänyt. Suurin osa lama-ajan pienistä osuuskunnista oli monialayrityksiä, eli sama yritys saattoi tarjota siivous- ja rakentamis- sekä tietotekniikkapalveluja. Perustaminen on vakiintunut noin 200 kappaleeseen per vuosi. Viranomaiset yrittävät kannustaa osuustoimintaan ja markkinoivat yritysmuotoa voimakkaasti. Mira Halonen 2010

8 Osuuskunnan ja osakeyhtiön erot
Osuuskunta Osakeyhtiö Jäsentensä omistama ja demokraattisesti hallitsema yritys. Osakkeenomistajien omistama ja useasti suurten osakkaiden hallitsema yritys. Päätösvalta jäsen ja ääni -periaatteella (= pääsääntö). Päätösvalta jakautuu osakeomistuksen mukaan. Osuuskunta omistaa periaatteessa osuuskunnan varat. Osakkeenomistajat omistavat osakeyhtiön varat. Tulos jaetaan jäsenille sen mukaan kuin he ovat käyttäneet osuuskunnan palveluja. Tulos jaetaan osakeomistuksen mukaan. Pääoman tuotto ei ole pääasia. Tavoitteena on jäsenten elinkeinotoiminnan edistäminen tai palvelujen tuottaminen. Pääoman tuotto on pääasia. Tavoitteena on omistajien varallisuuden kasvattaminen. Jäsenmäärä ja osuuspääoma avoimia. Osakepääoman suuruus kiinteä. Osuuskunta valitsee itse omistajansa. Osakeyhtiö voidaan vallata. Toiminta tapahtuu osuuskuntalain ja osuuskunnan sääntöjen puitteissa. Toiminta tapahtuu osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen puitteissa. Miksi työttömät kokivat osuuskunnan riskittömämmäksi vaihtoehdoksi kuin osakeyhtiön. Verrataan. Keskeinen ero on perusluonteessa ja olemassaolon tarkoituksessa: Henkilöomisteisessa osuuskunnassa jäsenten pääasiallinen tavoite on työllistyä ja saada elanto. Osakeyhtiö on puolestaan pääomayhteisö, jonka tavoitteena on mahdollisimman suuren tuoton tuottaminen osakkeenomistajille. Osayhtiössä omistajat voivat lopettaa tuottamattoman haaran tai osa-alueen milloin vain eivätkä työntekijät voi vaikuttaa. Kaupparekisterin mukaan osuuskunnan joutuminen konkurssiin on erittäin harvinaista. Vuosina 2003–2008 konkurssiin joutui melkein oy:tä ja vain 7 osuuskuntaa. Eli osuuskunnat pystyvät jakamaan liiketoiminnan riskit ja ovat suunnitelmallisempia, koska kaikissa päätöksissä kyseessä on oma etu. Ne jakavat tehokkaammin myös tuloksen ja selvästi laajemmalle joukolle kuin pääomayhteisöt. Osuuskunnan ja osakeyhtiön erot Mira Halonen 2010

9 Kaikki osuuskunnat toimivat saman osuuskuntalain puitteissa (www
Kaikki osuuskunnat toimivat saman osuuskuntalain puitteissa ( säädetty 1901). Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan vähintään kolme henkilöä tai yhteisöä. Perustajat voivat olla suomalaisia tai ulkomaalaisia. Perustajista on tultava osuuskunnan jäseniä eli käyttäjät omistavat yrityksen ja päätökset syntyvät hyödyttämään heitä. Osuuskunta koostuu jäsenistä, joiden määrä voi muuttua toiminnan aikana. Osuuskunta voi ottaa ja erottaa jäseniä, tai jäsen voi erota osuuskunnasta koska tahansa. Kuka voi perustaa osuuskunnan? Suomessa on osuuskuntalaki, jonka puitteissa kaikki toimivat. Viimeiset muutokset on tehty 2007, ja ne koskivat tilintarkastusta. Perustaminen on yksinkertaista. Siihen tarvitaan lain mukaan vähintään kolme henkilöä, mutta kattoa ei periaatteessa ole (ellei osuuskunnan omissa säännöissä määrätty). On vain vaatimus, että perustajat tulevat itse osuuskunnan jäseniksi. Tällä varmistetaan, että kaikki tehtävät päätökset koskevat itseä ja omaa etua. Jäsenten määrää voi vaihdella (minimi 3). Jos henkilöjäsenet haluavat pysyä työttömyysturvan piirissä, jäseniä tulee olla vähintään seitsemän (eli yrityksen omistusosuus pysyy alle 15 %), ettei heitä pidetä yrittäjinä. Osuuskunnassa voi olla jäsenenä sekä henkilöjäseniä että yrityksiä, mutta yrittäjästatus pysyy. Yritys voi toimia silloin sekä itsenäisesti tai osuuskunnan kautta. Myös alaikäiset saavat olla jäseniä huoltajan suostumuksella (ei hallituksessa tai toimitusjohtajana). Liittyminen ja eroaminen on helppoa. Eli hyvin joustava yritysmuoto. Kuka voi perustaa? Mira Halonen 2010

10 Osuuskunnan peruspääoma muodostuu jäsenten maksamista osuusmaksuista
Osuuskunnan peruspääoma muodostuu jäsenten maksamista osuusmaksuista. Niiden suuruuden osuuskunta päättää säännöissään itse. Maksu on samansuuruinen kaikilta. Osuuskunta maksaa osuuspääoman takaisin, kun jäsen eroaa tai erotetaan osuuskunnasta (OKL 10:1 §). Jäsenet vastaavat osuuskunnan sitoumuksista vain sillä pääomalla, jonka he ovat sijoittaneet osuuskuntaan. Osuuskunnan nettovarallisuus ja myös ylijäämä kuuluu osuuskunnalle. Säännöissä voidaan määrätä jakamisesta ja jakoperusteet. Päätavoitteena ei ole kuitenkaan ylijäämän tuottaminen. Kuten muissakin yrityksissä, osuuskunnassakin tarvitaan rahaa. Tarvitaan omaa rahoitusta ja mahdollisesti ulkopuolista rahoitusta. Osuuskunnan peruspääoma muodostuu jäsenten maksamista osuusmaksuista. Suuruuden osuuskunta päättää itse. Jäsen maksaa osuusmaksun liittyessään ja saa sen pois kun eroaa (edellyttäen että osuuskunnalla on ylijäämää). Kun jäsenmäärä vaihtelee niin pääoman määrä vaihtelee. Laki ei määrittele minimipääomaa. Jäsenet vastaavat osuuskunnan sitoumuksista vain sillä pääomalla, jonka he ovat sijoittaneet osuuskuntaan, elleivät ole tehneet takaussitoumusta osuuskunnan lainojen vakuudeksi. Eli melkeinpä riskitöntä. Muu rahoitustarve riippuu toiminnasta. Tarve on vähäinen, jos keskitytään markkinoimaan esimerkiksi nettisivuilla itsenäisten yrittäjien palveluja, ja rahaa tarvitaan taas enemmän jos vuokrataan tilat, hankitaan laitteita ja ostetaan laskutus- ja kirjanpitopalvelu ulkopuolelta jne. Samoin kuin muidenkin yritysten, osuuskunnan kannattaa selvittää mahdollisuus saada toiminnalle julkista rahoitusta tai esimerkiksi lainaa ja selvittää mahdollisuus käynnistystukeen, investointitukeen ja kehittämistukeen. Jos osuuskunta tuottaa ylijäämää, siitä voidaan maksaa korkoa osuuspääomalle tai palauttaa jäsenille heidän käyttämiensä palvelujen mukaisessa suhteessa. Pääoma Mira Halonen 2010

11 Osuuskunnan asioista päättävät jäsenet, ja jokaisella jäsenellä on pääsääntöisesti yksi ääni. Jäseniä koskevat päätökset tehdään osuuskunnan kokouksissa. Jäsenet valitsevat osuuskunnalle hallituksen. Hallitus huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja edustaa yhtiötä. (Osuuskunnalla voi olla lisäksi vähintään kolmehenkinen hallintoneuvosto, jonka valitsee osuuskunnan kokous.) Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja. Valinnan tekee osuuskunnan kokous, hallitus tai hallintoneuvosto. Toimitusjohtaja voidaan valita myös jo osuuskunnan perustamisvaiheessa perustamiskirjassa. Toimitusjohtaja hoitaa osuuskunnan päivittäisiä hallinnollisia asioita. Päätöksenteko. Jäsenet päättävät kaikesta lähtökohtaisesti jäsen ja ääni -periaatteella (jos ei sovittu säännöissä porrastetusta äänioikeudesta). Päätöksenteko Mira Halonen 2010

12 Päätöksenteko EDUSTAMINEN
Osuuskuntalain mukaan hallitus kirjoittaa toiminimen, mutta säännöissä voi olla määräys, että hallituksen yksittäisellä jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus toiminimen kirjoittamiseen, tai hallitus voi myöhemmin sellaisen antaa. Oikeutta voidaan rajoittaa esimerkiksi niin, että kahdella tai useammalla on oikeus vain yhdessä kirjoittaa toiminimi. Samoin hallitus antaa prokuran (säännöt). TILINTARKASTUS Tilintarkastajaa ei tarvitse lain mukaan valita, jos osuuskunnan taseen loppusumma on yli 100 000 euroa tai liikevaihto on yli 200 000 euroa tai palveluksessa on yli 3 henkilöä (säännöt). Jos tilintarkastaja valitaan, tulee tämän olla KHT- tai HTM- tilintarkastaja tai vastaava yhteisö. Ensisijaisesti osuuskunnan nimen kirjoittaa hallitus. Yksittäiselle jäsenelle, esim. toimitusjohtajalle, voidaan antaa oikeus kirjoittaa nimi yksin tai yhdessä toisen jäsenen kanssa. Osuuskunnan koosta, toiminnan laajuudesta ja osuuskunnan säännöistä riippuen voi olla, että tilintarkastajaa ei lain mukaan tarvita. Päätöksenteko Mira Halonen 2010

13 Käytännön perustamistoimet
1) Osuuskunnan perustamisasiakirjojen laatiminen Osuuskunnan perustamiseksi tehdään perustamiskirja, johon liitetään osuuskunnan säännöt. Säännöissä täytyy mainita vähintään osuuskunnan toiminimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi sekä osuusmaksun määrä, maksuaika ja maksutapa. Perustamiskirjan allekirjoittamisen jälkeen pidetään yleensä hallituksen kokous, jossa voidaan valita puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ja antaa toiminimenkirjoitusoikeudet ja prokurat. Hallituksen kokouksen pöytäkirja tulee liittää perustamisilmoituksen liitteeksi. 2) Perustamisilmoitus Osuuskunta täytyy rekisteröidä kaupparekisteriin. Ilmoitus tehdään Y1- lomakkeella ja sen liitelomakkeella (Y2). Samalla ilmoituksella voi ilmoittautua myös Verohallinnon rekistereihin, joita ovat ennakkoperintärekisteri, työnantajarekisteri ja arvonlisäverovelvollisten rekisteri sekä ilmoittaa tiedot ennakkoveron määräämistä varten. Tehtävä 6 kuukauden kuluessa perustamiskirjan allekirjoittamisesta. Käsittelymaksu 350 e. Käytännön hommat. Kolme tai useampi henkilö miettivät osuuskunnan säännöt ja laativat perustamiskirjan. Usein samalla pidetään jo hallituksen kokous, jossa päätetään puheenjohtaja ja toimitusjohtaja – ja laaditaan pöytäkirja. 6 kk:n kuluessa perustajien täytyy ilmoittaa osuuskunnan perustamisesta kaupparekisteriin. Se tapahtuu perustamisilmoituslomakkeella. Samalla lomakkeella menee tiedot verohallinnollekin. Ilmoituksen käsittely maksaa tällä hetkellä (2010) 350 e. Mukana on oltava osuuskunnan 1. perustamiskirja, 2. säännöt ja 3. hallituksen kokouksen pöytäkirja. NYT ON OSUUSKUNTA PERUSTETTU! Käytännön perustamistoimet Mira Halonen 2010

14 Käytännön perustamistoimet
3) Elinkeinotoiminnan luvat ja ilmoitukset Tarkistettava laista kuuluuko elinkeino aloille, joiden harjoittamiseen tarvitaan lupa tai erillinen ilmoitus (esim. palveluala, alkoholin tarjoilu, rakennustyö, työvoiman vuokraus). 4) Vakuuttaminen Työntekijöiden vakuuttaminen Työeläkevakuutus TyEL Lakisääteinen tapaturmavakuutus, ryhmähenkivakuutus ja työttömyysvakuutus Muut vakuutukset kuten omaisuusvakuutukset ja liiketoimintavakuutukset. 5) Muut toiminnassa huomioitavat asiat Verot, maksut ja ilmoitukset Työsuhde- ja ansioilmoitukset sekä eläkevakuutusmaksut Palkkailmoitus ja vakuutusmaksut tapaturmavakuutusyhtiölle Suhteet asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin Tarjoukset Työsopimukset Suhteet työntekijöihin Riskien kartoitus Perustamista seuraavia muita käytännön asioita. Käytännön perustamistoimet Mira Halonen 2010

15 Kenelle osuustoiminta sopii?
Pienosuuskunnat (1987–2009) Työ-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskunnat 793 Markkinointiosuuskunnat 331 Kulttuuri-, kustannus- ja viestintäalan osuuskunnat 210 Hankintaosuuskunnat 98 Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osuuskunnat 83 Matkailualan osuuskunnat 65 Energiaosuuskunnat 72 Kehittämisosuuskunnat 47 Vesiosuuskunnat 902 Muut 109 Yhteensä 2 710 Miten osuustoiminta sopii journalisteille? Kyseeseen tulee yleensä pienosuuskunta, jossa jäseniä on siis alle 10. PRH:n tilastojen mukaan suurin osa pienosuuskunnista on hankintapuoleen keskittyviä vesiosuuskuntia, mutta kuten näette, mukana on viestintäalan palveluja tarjoavia osuuskuntia. Lisäksi journalisteja on mukana ainakin 1. kohdan asiantuntijaosuuskunnissa sekä markkinointiosuuskunnissa (tosin vähän). Kenelle osuustoiminta sopii? Lähde: PRH Mira Halonen 2010

16 Kenelle osuustoiminta sopii?
Nykyisin osuuskuntia perustavat korkeasti koulutetut erityisosaajat. Yritysmuotona osuuskunta vastaa tietoyhteiskunnan ihmisten tarpeisiin: monen osaajan yhdistäminen tasa-arvoisella, kevyellä ja verkostomaisella rakenteella. Viime vuosina on perustettu nimenomaan henkilöstön omistamia työosuuskuntia, jotka sopivat hyvin freelancer-journalisteillekin. Tärkeimpiä kasvualoja ovat taide- ja kulttuuriala, tietotekniikan ja median alat sekä sosiaali- ja hoiva-ala. Lisäksi osuuskuntia on perustettu konsultointiin, koulutukseen ja arkkitehtuuriin sekä erilaisten ammattiosaajien kuten sähköasentajien ja ompelijoiden keskuuteen. Viimeisimpiä kehitystrendejä ovat olleet esiintyvien taiteilijoiden perustamat osuuskunnat (teatteri-, ooppera-, ja tanssiryhmät) sekä elektronisen tiedonvälityksen ja tietotekniikan palvelujen osuuskunnat (Lähde: Pellervo-seura). Osuustoiminta ei ole toimialasidonnaista vaan sopii kaikkeen, missä voimien yhdistämisellä päästään parempaan tulokseen kuin yksin toimittaessa. Sekä maaseudulla että kaupungeissa. Kenelle osuustoiminta sopii? Mira Halonen 2010

17 Tuliteatteri, Kapsäkki (musiikkiteatteria), Forum Box Ruoholahdessa (näyttely- ja esitystila), Sopivashop (ekohenkisiä asusteita Eerikinkadulla), Tahdonvoima (musiikkiklubi), Hoivakoti Niittyvilla (mielenterveyskuntoutujille), Sallan poropuisto (retkien järjestäminen oheisohjelmineen), taideyhteisö Lilith (Merkittävä yhteisö Helsingissä: esiintyvistä taiteilijoista valokuvaajiin, kuvittajiin ja kirjailijoihin, yli 100 jäsentä), Espoon Electros (vuokraa työvoimaa: elektroniikan, sähkö- ja metallialan ammattilaisia), Kainuun Kanerva (talonmies- ja rakennuspalveluja), Tinjami (luomuravintola), Kilon OsuusAuto (autonkuljettajia), Elonvirta (luontaishoitoja). Osuuskuntia perustetaan useissa oppilaitoksissa (kuten myös Haaga-Heliassa), joissa opiskelijat voivat valmentautua yrittäjyyteen ja harjoittaa jo elinkeinoaan opiskelun ohessa. Mira Halonen 2010

18 Toimiva osuuskunta Pienosuustoiminnan haasteita
yrityksen toiminnan ja talouden suunnittelemattomuus toimintaa ei kehitetä jatkuvasti johtamisen ja yhteistyön ongelmat henkilöstöomistamista tuntevien ja ymmärtävien johtajien puute jäsenistöllä ei ole yritystoiminnan perustietoja ja -taitoja (työntekijäasenteet) taloudellinen ja rahoituksellinen heikkous. Minkälaisia heikkouksia löytyy pienosuuskunnista? Pekka Pättiniemi listasi yleisimpiä kompastuskiviä syksyllä 2009 Osuustoiminnan kehittäjien juhlaseminaarissa. Toimiva osuuskunta Mira Halonen 2010

19 Toimiva osuuskunta Menestystekijöitä selkeät tavoitteet
jäsenten motivaatio jäsenten sitoutuminen yrittäjäihanteen mukainen toiminta = aktiiviset asiakassuhteet omakohtaisuus – toiminta koetaan omaksi toiminnaksi tehtävien oikeudenmukainen jakautuminen yhteistoimintaa korostava toimintatapa suunnitelmallinen pyrkimys liiketoiminnan tehokkuuteen keskinäisen luottamuksen ilmapiiri jatkuvan oppimisen tärkeys toimintaympäristön muutosten hallitsemiseksi jatkuva informaatio- ja kommunikaatiokanavien etsiminen yrityksen sisällä ja ulospäin. Pienosuuskunnat saaneet erityiskiitosta asiakaskontaktien aktiivisuudesta, asiakastarpeiden tarkasta kuuntelusta ja niihin vastaamisesta. Ei esteitä siirtyä tai laajentua kansainväliseksi toiminnaksi. Yhtälailla voidaan listata menestystekijöitä. Kun nämä asiat on kunnossa, meillä on toimiva osuuskunta. Kannattaa muistaa, että vaikka perinteisesti osuustoiminta yhdistää lähialueiden yrittäjiä ja on siten hyvin paikallista, toiminta voi olla nykyisellään koko maan kattavaa ja jopa kansainvälistä. Suomalainen osuuskunta voi siirtyä toimimaan kokonaan ulkomailla. Toimiva osuuskunta Mira Halonen 2010

20 Työskentely osuuskunnassa
Liittyisitkö jo toimivaan osuuskuntaan? Tutki mahdollisuuttasi liittyä jo toimivaan osuuskuntaan. Jotkut osuuskunnat ottavat mielellään uusia jäseniä. Hyväksymisestä päättää osuuskunnan hallitus. Jäseneksi liittymistä on syytä miettiä huolellisesti: Onko osuuskunnalla sellaisia tuotteita, joita haluat tehdä ja joihin sinulla on ammattitaitoa? Mitä annettavaa sinulla on osuuskunnalle ja toisaalta mitä hyötyä saat osuuskunnalta. Tärkeä on tutustua myös osuuskunnan jäseniin ja heidän toimintatapoihinsa - sopeudutko yhteisöön? Monissa osuuskunnissa käytössä uusille jäsenille koeaika. Liittyvä jäsen maksaa osuuskunnalle paitsi osuusmaksun (100– 300 e), usein myös liittymismaksun (0–300 e), jota ei palauteta. Osuuskuntarekisteri löytyy osoitteesta. Voi tutkia toimialoittain ja paikkakunnittain toimivia osuuskuntia. Osuuskunta sopii hyvän alkavaan yritystoimintaan. ”Yrittäjyys kiinnostaa, mutta oman yrityksen perustaminen ei vielä ole ajankohtaista…” Voit kartuttaa taitojasi liittymällä jo toimivaan osuuskuntaan. Työskentely osuuskunnassa Mira Halonen 2010

21 Osuuskunta Oma yritys (tmi tai oy)
Jos liityt osuuskuntaan, jossa on vähintään seitsemän jäsentä, olet palkansaajan asemassa ja saat työttömyysturvaa, silloin kun sinulla ei ole työtä. Eläkettä varten sinun pitää ottaa yrittäjän eläkevakuutus (YEL), joka maksaa noin 20 % tuloista Yrittäjänä et myöskään kuulu työttömyysturvan piiriin, niin kauan kuin yrityksesi toimii. Osuuskunnan toimistonhoitaja hoitaa kirjanpidon ja laskutuksen ja maksaa sinulle palkan tekemäsi laskutuksen perusteella. Osuuskunta hoitaa myös eläke- ja sosiaaliturvamaksut. Näin voit keskittyä omaan työhösi ja osuuskunta hoitaa toimistotyöt – sinulta peritään osuus näihin kuluihin: osuuskunnan kiinteiden kulujen kate on 10–20 % laskutuksesta. Hoidat itse kirjapidon, laskutuksen ja muut paperityöt (tai ostat palvelun muualta). Osuuskunta markkinoi yleensä jäsentensä osaamista ja osuuskunnan jäsenet voivat tehdä yhdessä isompia töitä tai toimia toistensa sijaisena. Voit jakaa kokemuksia ja ratkoa ongelmia yhdessä muiden kanssa tai kehitellä uusia tuotteita. Eli et ole yksin. Myös toimeksiantajalle olet turvallisempi kumppani, koska takanasi on verkko muita osaajia. Markkinointi on yleensä kustannettava yksin. Verrataan osuuskuntaa omaan yritykseen. Keskeisimmät asiat ovat työttömyysturva ja toimistorutiinien määrä. Osuuskunnasta saat lisäksi kokemusta, tukea ja kumppaneita. Mira Halonen 2010

22 Työskentely osuuskunnassa
Osuuskunnan perustajat ja vastuulliset vetäjät tarvitsevat runsaasti tietoa ja taitoa. Kyse on myös asenteesta. Sovittava yhteiset pelisäännöt. Parempi, jos perustajat ja myöhemmin kaikki jäsenet tuntevat toisensa hyvin. Hallinto vaatii kaikilta osallistumista. Osuuskunta menestyy parhaiten silloin kun jäsenet ovat aidosti sitoutuneet päämääriin ja ovat aktiivisia toimijoita. Parhaimmillaan osuuskunta tarjoaa jäsenilleen verkottumista, markkinointi- ja työllistymiskanavan. Osuuskunnassa voi jakaa työstä ja toiminnasta aiheutuvia kuluja paremmin kuin jos jokainen hoitaisi ne erikseen, sekä suorittaa hankintoja järkevällä tavalla. Asiat ja säännöt yhdessä määriteltävissä: Jokainen osuuskunnan jäsen voi harjoittaa omaa tointaan, ja osuuskunta hoitaa vain markkinoinnin, laskutuksen ja kirjanpidon. Tällaiset palvelut voivat olla ulkoa ostettuja tai työt voidaan jakaa osuuskunnan jäsenten kesken osaamisen ja taitojen mukaan. Tilatkin tarpeiden mukaan: toimitilat, jossa jokaiselle työpiste ja yhteiset tauko-, ym. tilat tai esimerkiksi vain kokoustila, ja jokainen jäsen vastaa itse omasta työtilastaan kotona tai muuten. Sekä perustamisessa että liittymisessä kannattaa muistaa, että se vaatii sinulta samoja ominaisuuksia kuin muutkin yritysmuodot: tietoa, taitoa ja asennetta. Kaikki asiat ovat osuuskunnan jäsenten sovittavissa (osuuskuntalain puitteissa). Työskentely osuuskunnassa Mira Halonen 2010

23 Lisätietoa Yritys-Suomi.fi-verkkopalvelu www.yritys-suomi.fi
Pellervo-seura Uusyrityskeskukset, TE-toimistot ja ELY-keskukset. Lisätietoa Mira Halonen 2010


Lataa ppt "Osuuskunta Osuustoiminta on yhteistoimintaa,"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google