Näpes trädgårdsstaden – Närpiö - puutarhakaupunki •Invånarantal 31.12.2009 - Asukasluku 9.464 •Svenskspråkiga - Ruotsinkieliset 87,62 % •Finskspråkiga.

Esitys aiheesta: "Näpes trädgårdsstaden – Närpiö - puutarhakaupunki •Invånarantal 31.12.2009 - Asukasluku 9.464 •Svenskspråkiga - Ruotsinkieliset 87,62 % •Finskspråkiga."— Esityksen transkriptio:

1 Näpes trädgårdsstaden – Närpiö - puutarhakaupunki •Invånarantal 31.12.2009 - Asukasluku 9.464 •Svenskspråkiga - Ruotsinkieliset 87,62 % •Finskspråkiga - Suomenkieliset 5,73 % •Övriga - Muut 6,66 % •Åldersstruktur - Ikärakenne: 0-14 år - vuotta 13,6 % •Åldersstruktur - Ikärakenne: 0-14 år - vuotta 13,6 % 15-64 år - vuotta 61,2 % 15-64 år - vuotta 61,2 % >65 år –vuotta 25,2 % >65 år –vuotta 25,2 % •Skatteprocent (2009) – Veroprosentti (2009)19,5 % •Skatteprocent (2010) – Veroprosentti (2010)20,0 % Närpes Stad – Närpiön kaupunki

2 Näringsstruktur - Elinkoeinorakenne Närpes Stad – Närpiön kaupunki •Arbetsplatser totalt, st - Työpaikat yht., kpl4.416 •Jord- och skogsbruk - Maa- ja metsätalous23,8 % •Industri- och byggnadsverksamhet – Teollisuus ja rakennustoiminta 23,9 % rakennustoiminta 23,9 % •Service - Palvelut50,7 % •Antal växthusodlare – Kasvihuoneviljelijöiden lkm 293 (år-v. 2010) •Växthusarealen – Kasvihuoneiden pinta-ala84,1 ha Tomat - Tomaatti53,9 ha Gurka - Kurkku18,4 •Antal pälsdjursfarmare - Turkistarhaajien lkm71 • Yrkesfiskare - Ammattikalastajat66 • Övriga småföretag – Muut pienyrittäjät420

3 • 1988-1992 Vietnamilaisia kiintiöpakolaisia Närpiöön • 1992-2002 Bosnialaisia pakolaisia • 2002 Serbialaisia kroaatteja • 2000-luvulla työperäinen maahanmutto • Pakolasiten vastaanotto 22 v. sitten oli lähtölaukaus tämän päivän tilanteeseen Noin 10 % Närpiön asukkaista on ulkomaalaista alkuperää Noin 10 % Närpiön asukkaista on ulkomaalaista alkuperää (31.12.2009 virallisesti 6,66 % muunkielisiä kuin Suomi ja Ruotsi) (31.12.2009 virallisesti 6,66 % muunkielisiä kuin Suomi ja Ruotsi) Närpes Stad – Närpiön kaupunki MAAHANMUUTTO NÄRPIÖÖN

4 Närpes Stad – Närpiön kaupunki SUUPOHJAN RANNIKKOSEUTU (Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö) • Väestön väheneminen • Väestön ikääntyminen

5 Närpes Stad – Närpiön kaupunki SUUPOHJAN RANNIKKOSEUTU (Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö) • Väestön väheneminen

6 Närpes Stad – Närpiön kaupunki MAAHANMUUTTO NÄRPIÖÖN •Työvoiman turvaaminen tulevaisuudessa haasteellista: Hyvinvointipalvelut, kuntapalvelut ja yrityssektori •Kavihuone-elinkeinossa on panostettu tomaattien ja kurkkujen suurtuontantoon ns. Blokkikasvihuoneissa (ryhmäkasvihuoneissa) •Ennen 1500-2000 m2 kokoisisa kasvihuoneita/yritys •Nyt usean hehtaarin kokoisia kasvihuoneita joissa työntekijöitä 20-30 •Ympärivuotinen viljely •Paikkakunnan metalliyrityksissä pula metallityöntekikjöistä •Yrittäjät ovat rekrytoineet ulkomaalaista työvoimaa viime vuosina

7 Närpes Stad – Närpiön kaupunki NÄRPIÖN MALLI KOTOUTTAMISESSA •Yksittäisen ihmisen hyväksyntä •Kyky luoda ymmärrystä •Kyky luoda hyvät elinolosuhteet muista kulttuureista tulleille ihmisille V. 1988 – ensimmäiset pakolaiset Närpiöön, silloin Punainen Risti oli tärkeässä roolissa •Infoa kotitalouksiin, taloyhtiöihin •Ystäväperheet

8 Närpes Stad – Närpiön kaupunki NÄRPIÖN MALLI KOTOUTTAMISESSA Työnantajien osuus kotouttamisessa •Huolehtineet työntekijöistään •Avustaneet asunnon saannissa •Yhteydessä kuntaan päivähoidon järjestämisksi •Yhteydessä kouluun, viranomasiin ym Projektit kotouttamisen edistämiseksi •Naapurikuntien kanssa 3 projektia •10 kertaa vuodessa ilmestyvä sanomalehtiliite käännettynä neljälle eri kielelle

9 Närpes Stad – Närpiön kaupunki NÄRPIÖN MALLI KOTOUTTAMISESSA TÄYTYY OLLA TIETOINEN ONGELMISTA •Eriytyminen ja ulkopuolisuus maahan- muuttajien keskuudessa voi helposti syntyä JATKUVA VALMIUS •Kielikoulutus •Yhteiskuntatietous •Vapaa-ajan harrastukset

10 • Ihmisten kohdatessa syntyy yhteisymmärrys • Ihmiset ovat loppujen lopuksi melko samanlaisia • Haluamme elää rauhassa ja vapaudessa • Haluamme tehdä töitä ja hankkia taloudellisesti itsenäisen aseman • Haluamme luoda mahdollisuuden lapsillemme käydä koulua • Yritämme elää niin normaalisti kuin mahdollista

11

12 PROJEKTI-INFO Shaisyd-projektin tavoitteena on luoda käytännön tukitoimia sekä työnantajille että työperäisille maahanmuuttajille järjestämällä koulutuksia ja kursseja, järjestää tiedotusta ja tukea heitä rekrytointi- ja oleskelulupa- asioissa ja erilaisissa työtilanteissa.

13 AVUSTAMINEN LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISESSÄ -Oleskelulupa - työn tai perhesiteen perusteella, elinkeinoharjoittaja -Työmarkkinatuki -Opintotuki -Ulkomaalaisten tutkintojen tunnistaminen

14 TULKKIPALVELUT -Viranomaisilla esim. TE-toimisto, Kela, poliisi, verotoimisto, maistraatti -Työpaikoilla rekrytoinnin ja työhönoton yhteydessä -Kursseilla esim. uudelleenkoulutuksen yhteydessä

15 YKSILÖLLINEN TUKI JA NEUVONANTO -Työpaikkahakemuksen kirjoittaminen -Työterminologian, työpaikan sääntöjen ja työnsuojelun selittäminen -Olla välimies työntekijän ja/tai työnantajan ja liittoedustajien välillä -Avustaminen erilaisissa työtilanteissa esim. työehtosopimuksen tulkkaamisessa ja työsuhdeasioissa

16 RUOTSINKIELEN OPETUS - Työpaikoilla - lomautetuille työntekijöille - Iltakursseilla - viisi eri ryhmää riippuen äidinkielestä tai kielitaidosta

17 KÄÄNNÖKSET -Ulkomaiset todistukset -Kurssimateriaali esim. ”Perusta oma firma” -Suositukset esim. ”Hyvä työhygienia” -Työsopimukset, työehtosopimukset ym.

18 ESITTEIDEN KOKOAMINEN – ”Askel askeleelta uudessa maassa ” ( ”Steg för steg i det nya landet”) - kieliversiot: bosnia, vietnam, venäjä, englanti

19 Näin olemme toimineet päivähoidossa ja koulussa maahanmuuttajataustaisia lapsia ajatellen

20 Päivähoito •Närpiössä on 6 päiväkotia, •1 ryhmäperhepäiväkoti, •18 perhepäivähoitajaa •- Jokaisessa päiväkodissa on lapsia, joilla on maahanmuuttajatausta •- Näsbyn päiväkodissa 53 %:lla lapsista on maahanmuuttajatausta

21 Asettaa suuria vaatimuksia toiminnalle •Kieliharjoittelua esim. Kielitaito puhkeaa kukkaan -menetelmällä •Tiiviit yhteydet koteihin, jotta vanhemmat tuntisivat varhaiskasvatussuunnitelman ja sen soveltamisen arkeen •Verkostot tärkeitä koko perheen kotouttamiseksi •Varhaiset panostukset ja tuki tärkeitä, jotta siirtyminen esikouluun tapahtuisi joustavasti

22 Päivähoito Haluamme toimia paremmin Pienemmät ryhmät työskentelyn tehostamiseksi •Resurssikysymys -> Yhden maahanmuuttajataustaisen lapsen tulisi täyttää 1,5 päivähoitopaikkaa, jotta henkilökunta ehtisi työskennellä lapsen kanssa oikealla tavalla

23 Kommunikointi vanhempien kanssa •Kieliongelmat voivat johtaa suuriin väärinkäsityksiin •Tulkkia käytetään aluksi, mutta kustannukset ovat korkeat •Perheen asuttua jonkin aikaa maassa tulkkia käytetään vain mukaisissa keskusteluissa vanhempien kanssa

24 Koulu ja maahanmuutto •Närpiössä maahanmuuttajataustaisia oppilaita on kaikissa koulussa ja kaikilla asteilla (n.10%) •Mosebacken koulussa oppilaista yli 30% on maahanmuuttajia •Ensin annetaan aina valmistelevaa opetusta •Kotoutus omaan luokkaan tapahtuu asteittain •Tärkeää luoda sosiaalisia kontakteja luokkatovereihin > helpottaa kotoutusta •”Handlingsplan för mångkulturellt lärande” Opastaa kaikkia opettajia maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksessa.

25 Närpiö on panostanut seuraaviin: •Paljon ruotsin kielen opetusta toisena kielenä •Joustavat opetusryhmät •Opetuksen eriyttäminen •Tiiviit yhteydet vanhempiin •Kaikkien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa työskentelevien verkosto toistemme tukemiseksi •Olemme yrittäneet ”jakaa” oppilaat moneen kouluun resurssien varmistamiseksi oppilaiden todelliseen kotoutukseen ja heidän tarvitsemansa kielenopetuksen antamiseen opetuksen omaksumiseksi

26 Närpiö on panostanut seuraaviin •Kotikielen opetuksen •Kokenut opettaja on toiminut ohjaajana opetusta ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita koskevissa asioissa Tiedämme että monimuotoisuus vaati resursseja, mutta se on myös rikkaus! Työmme mottona on: Uudet asukkaamme ovat tulleet jäädäkseen!

27 Kund som kund, accepterande och humant, individuellt bemötande, integrering inte assimilering