Ongelmien synty ja kustannusten luonne

Esitys aiheesta: "Ongelmien synty ja kustannusten luonne"— Esityksen transkriptio:

1 Ongelmien synty ja kustannusten luonne
Projektipäällikkö Jukka Ohtonen Sosiaalikehitys Oy / Opit käyttöön –hanke Aleksisi Kiven katu 24 C Tampere

2 Yhteiskunnallinen ja tiedollinen kehys nuorten
koulupudokkuuteen ja syrjäytymiseen Määrälliset tiedot ilmiöiden laajuuden tunnistaminen Opiskelu Työssäkäynti Koulunkäynti Perheenjäsenet Normatiiviset reunaehdot lait, säädökset Nuoren oma elämismaailma Lebenswelt Vallitsevat toimintakäytännöt Sukulaiset Harrastaminen Ystävät Henkilökohtaiset kokemukset Sisällölliset tiedot ilmiöiden luonteen tunnistaminen

3 Syrjäytymisen määrittelyjä 1.
Syrjäytymisen yksiselitteinen määrittely puuttuu. Syrjäytyminen määritellään: yksilöä yhteiskuntaan yhdistävien siteiden heikkoudeksi Raunio K. (2006): Syrjäytyminen – Sosiaalityötä kiinnostavia näkökohtia. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki kasautuneeksi huono-osaisuudeksi, jossa yhdistyvät pitkäaikainen tai toistuva työttömyys, toimeentuloon ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat sekä syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta Hallinnonalojen välisen syrjäytymistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2003:20. Helsinki. historialliseksi prosessiksi, jossa toisiaan seuraavat vaiheet muodostavat noidankehän Siljander P, Ulvinen V-M. (toim.) (1996): Syrjäytymisestä selviytymiseen. Vaikeuksien kautta elämänhallintaan. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 66/1996.

4 Syrjäytymisen määrittelyjä 2.
Aikaisempaa syrjäytymiskeskustelua ja Valtiontalouden tarkastusviraston huomioita 2007 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Toiminnantarkastuskertomus 146/2007. Edita. Helsinki - jos nuori ajautuu sosiaalisesti huono-osaiselle elämän uralle ja syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta, tästä aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen kuin kyseinen henkilö täyttää 60 vuotta (s. 7). - ”Tarkastuksen perusteella nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden pirstaleinen kokonaisuus on osittain seurausta nykyisen lainsäädännön ja muiden toimintaa ohjaavien säädösten ongelmista.” - Nykyinen lainsäädäntö ei tue parhaalla mahdollisella tavalla toimivaa hallinnonalojen välistä ja moniammatillista yhteistyötä.” … ”Paikallisella tasolla ja käytännön moniammatillisessa yhteistyössä ongelmat liittyvät erityisesti salassapitosäädösten tulkintaan.”… ”Tarkastuksessa havaittiin, että syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden kokonaisvaikuttavuuden arviointi on käytännössä mahdotonta.” (s. 8).

5 - yhteistyö Oulun kaupungin nuorisotoimen kanssa (koordinaatti.fi)
Opit käyttöön -hanke Kuntien monialaisen yhteistyön opaskirja ja verkkojulkaisu sekä ajankohtaisseminaarit - yhteistyö Oulun kaupungin nuorisotoimen kanssa (koordinaatti.fi) MONIALAISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kirsti Mäenpää / Ulla Rasimus: Hämeenlinna ja Kangasala MUIDEN MAIDEN KOKEMUKSET MONIALISESTA YHTEISTYÖSTÄ Jani Ursin: kirjallinen työskentely Tapio Kuure: aineistojen keruumatkat: Ruotsi ja Norja KOULUPUDOKKUUDEN JA SYRJÄYTYMISEN KUSTANNUSLASKENTA Tuomas Leinonen: SATAEDU ja Kokemäen kaupunki Jukka Ohtonen: kustannuskäsitteet , koulutuksellinen syrjäytyminen NUORTEN KUULEMINEN JA ASUINKUNTAIDENTITEETIN VAHVISTAMINEN Jukka Ohtonen: yhteistyössä Kangasalan kunta, kaavoitus, koulutoimi Tapio Kuure: verkostokysely (Fontain Park Oy), Kangasalayhteistyö TIETOJÄRJESTELMÄT TUKEMAAN MONIAISTA YHTEISTYÖTÄ (TULOSSA) HYVÄT KÄYTÄNNÖT TUKEMAAN MONIALAISTA YHTEISTYÖTÄ (TULOSSA)

6 Hyvinvointivaltio ja kansalaisyhteiskunta
nuorten asemaa ohjaava yhteiskunnallinen muutos

7 Pienituloisuusaste vuonna 2009 ja muutos (%) Euroopan maissa vuosina 2005–2009
12. Tilastokeskus: Tulonjaon muutokset Euroopassa vuosina 2005–2009

8 Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa
Suhteellinen köyhyys on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1990 jälkeen Pienituloisia (alle 60% mediaanitulosta) oli 13% väestöstä vuonna 2010

9 Työpaikkojen määrän muutos koulutuksen mukaan 1990-2010
Koulutusvaatimus Muutos Huom. Perusaste Kovimmin kilpaillut työpaikat Keskiaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa – keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1, Työllisyysaste Koulutus Työllisyysaste Huom. Perusaste 60% Keskiaste 80% Äitiyslomien ja perhevapaiden vuoksi naiset saavuttavat huipputyöllisyytensä 10 vuotta miehiä myöhemmin. Korkeakouluaste 90% Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa – keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1,

10 Työttömät 17-29 –vuotiaat 2000-2010

11 Kotitalouksien tulot koulutuksen mukaan
vuosina

12 Työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen suhde sekä devalvaatiot 1961-2010

13 ja kuinka Suomesta tuli nettoluovuttajasta vastaanottajamaa
Muuttoliike ja kuinka Suomesta tuli nettoluovuttajasta vastaanottajamaa Koko sodan jälkeisenä aikana ( ) Suomesta on muuttanut ulkomaille henkilöä ja ulkomailta Suomeen Suomesta on siis vuoden 1945 jälkeen muuttanut henkilöä enemmän ulkomaille, kuin ulkomailta on muuttanut Suomeen.

14 Suomessa asuvien ikäjakauma äidinkielen mukaan vuonna 2010

15 Suomessa asuvien ikäjakauma äidinkielen mukaan vuonna 2010

16 29-vuotiaiden kohortin koulutus- ja työtietoja
äidinkielen mukaan vuonna 2009

17 Vain peruskoulun suorittaneet 29-vuotiaat
äidinkielen mukaan vuosina

18 29-vuotiaat, vain peruskoulun suorittaneet
vuonna 2010

19 30-34 –vuotiaiden suorittamat tutkinnot
koulutusasteen mukaan vuonna 2010 Koko maa Satakunta

20 Tutkinnon suorittaneiden % -osuus 30-24-vuotiaista
maakunnittain vuonna 2010

21 Tutkinnon suorittaneet 30-24-vuotiaista
koulutusasteittain ja maakunnittain vuonna 2010

22 Tutkinnon suorittaneet 25-29-vuotiaista
koulutusasteittain ja maakunnittain vuonna 2010

23 29-vuotiaiden kohortin koulutus- ja työtietoja v. 2009
Maakunta Kaikki 29-vuotiaat yhteensä Ylioppilastutkinnon tai vastaavan suorittaneet Henkilöt, joilla ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Yhteensä Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%) (%) Koko maa yhteensä 67080 18 10 14 15 41 Uusimaa 22682 13 12 19 37 Varsinais-Suomi 5873 11 45 Satakunta 2271 21 8 22 16 * 44 Kanta-Häme 1822 7 17 Pirkanmaa 6610 43 Päijät-Häme 2242 Kymenlaakso 1889 24 16 52 Etelä-Karjala 1423 Etelä-Savo 1320 20 46 Pohjois-Savo 2626 Pohjois-Karjala 1754 Keski-Suomi 3344 Etelä-Pohjanmaa 2059 6 36 Pohjanmaa 2179 Keski-Pohjanmaa 796 Pohjois-Pohjanmaa 5197 9 Kainuu 760 4 Lappi 1883 Ahvenanmaa 350 27 *Satakunnassa on tällä hetkellä arviolta nuorta (16-29v), jotka eivät hanki perusasteen jälkeistä koulutusta. Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan koko koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi. Ks. Häggmanin seminaarissa esittämä taulukko.

24 Koulutuksen keskeyttäneet 2009/-10
Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan koko koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi. Ks. Häggmanin seminaarissa esittämä taulukko. Keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan % lkm Koulutussektorit yhteensä 5,5 27 624 Lukiokoulutus 2 2 046 Ammatillinen koulutus 8,1 10 359 Ammattikorkeakoulukoulutus 6,4 8 202 Yliopistokoulutus 4,9 7 052 Lukujen lähde: Tilastokeskus

25 Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet
lukuvuonna , kaikki koulutusalat Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan koko koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi. Ks. Häggmanin seminaarissa esittämä taulukko.

26 Koulutuksen kokonaan keskeyttäneet 2009/10
ammatillinen koulutus maakunnittain

27 Syrjäytymisprosessi ja yhteiskunnan toimet
7 500 /v suorittaa vain peruskoulun (n. 12% ikäluokasta) on koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella –vuotiasta on työttömänä on syrjäytynyt ja näistä ei näy tilastoissa ja neljännes on maahanmuuttajataustaisia perusaste & työmarkkinoiden /koulutuksen ulkopuolella v käyttää psyyken- tai unilääkkeitä v on eläkkeellä, joista :lla psyyken ongelmia 3 400 on ollut yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä v tekee itsemurhan 100 vankilassa …

28 Erityisopetukseen siirretyt peruskoulun oppilaat
vuonna 2010 Vuosiluokat Peruste Esiopetus 1-6 7-9 Lisäopetus Yhteensä Vaikea kehitysviivästymä 252 1561 859 77 2749 – joista vaikeimmin kehitysvammaisia 147 757 395 56 1355 Lievä kehitysviivästymä 278 3680 3514 70 7542 Aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava 79 4590 2635 40 7344 Tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus 11 3268 2582 33 5894 Autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 47 815 503 17 1382 Kielen kehityksen häiriöstä (dysfasiasta) johtuvat oppimisen vaikeudet 392 5923 3541 9873 Näkövamma 12 145 86 9 Kuulovamma 24 250 140 6 420 Muu syy 134 5652 5434 34 11254 1 229 25 884 19 294 303 46 710 Osuus peruskoulun oppilasmäärästä, % 9,3 7,5 10,4 23,4 8,5 Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu].

29 Sataedussa opintonsa keskeyttäneiden
elämäntilanne tänään Toiminta nyt (%) Toimeentulo (%) Työssä Opiskelemassa Työtön Palkka Opintotuki Toimeentulotuki 31 38 47 23 29 Tyytyväisyys elämään (%) Siviilisääty (%) Kyllä Ei Eos Naimaton Naimisissa Eronnut 90 5 83 13 4

30 Kustannusten kohdentuminen

31 18-75 -vuotiaat pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2009
sekä vuotiaiden vertailu suhteessa syntymäkohortin kokoon

32 Terveyspalvelujen käyttö
Suomenkin osalta tiedetään, että alempiin sosiaaliryhmiin lukeutuvat ja vähemmän koulutetut ihmiset sairastavat eniten. Tästä huolimatta ylempiin sosiaali- ja tuloluokkiin kuuluvat ja pitkälle koulutetut käyvät muita enemmän: terveystarkastuksissa, seulontatutkimuksissa, hammashoidossa, fysikaalisessa hoidossa ja käyttävät lääkäripalveluja tarpeeseen suhteutettuna enemmän kuin heikommassa sosiaalisessa asemassa ja vähäisemmällä koulutuksella olevat kansalaiset. Häkkinen U, Alha P, toim. (2006): Terveyspalvelujen käyttö ja sen väestöryhmittäiset erot. Terveys tutkimus.. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B10 / Helsinki.

33 Terveyspalvelujen saatavuus
Perusterveydenhuollon saatavuudessa ilmenee selkeät tuloryhmittäiset erot. 21 OECD -maan vertailussa Suomi sijoittuu heikoimmin perusterveydenhuollon lääkärissäkäyntien ja toiseksi heikoimmin erikoissairaanhoidon lääkärissäkäyntien tasa-arvon suhteen. OECD esitti vuonna 2005 Suomelle 20 suositusta, joista ensimmäinen on juuri väestön yhdenvertaisuuden parantaminen lääkäriin pääsyssä. Ks. myös Valtonen H. (2006): OECD, rakenteet ja politiikka. Sairaala-lehti 3/2006.

34 Pätkätyöt ja terveys ”Tutkimus osoitti, että terveysongelmaisten pätkätyöläisten on vaikea vakiinnuttaa työuraansa. Kun pätkätyösuhteita jatketaan, suositaan terveitä. Toisaalta havaittiin, että pätkätyönkin menettäminen huonontaa henkistä hyvinvointia ja yleistä terveydentilaa.” Tilapäisenä kunnan töissä II -tutkimus Virtanen P. (ym.). Työsuojelurahasto

35 Vain peruskoulun suorittaneet 25-vuotiaat
äidinkielen mukaan vuosina

36 Tutkinnon suorittaneet (%) 15-29-vuotiaista
maakunnittain vuonna 2010

37 Tutkinnon suorittaneet (%) 15-29-vuotiaista
koulutusasteittain ja maakunnittain vuonna 2010