Lempäälän ja Vesilahden maaseutuohjelma 2010 – 2030 Heikki Konsala.

Esitys aiheesta: "Lempäälän ja Vesilahden maaseutuohjelma 2010 – 2030 Heikki Konsala."— Esityksen transkriptio:

1 Lempäälän ja Vesilahden maaseutuohjelma 2010 – 2030 Heikki Konsala

2 Taustaa • Lempäälässä tehty jo 2 maaseutuohjelmaa (v. 1999 & 2005). Vesilahdella ei sellaista ole ollut. • Lempäälässä uuden ohjelman tekeminen oli ajankohtaista & Vesilahdella sellaisen tekeminen nähtiin hyväksi. Lopetettujen maaseutulautakuntien tilalle perustettu kuntien yhteinen maaseudun kehittämisneuvottelukunta. Menossa oli yhteinen Kyläsihteerihanke. => Oli järkevää tehdä ohjelma yhdessä. • Kunnat ovat erilaisia, esim. Lempäälässä noin 20000 asukasta ja Vesilahdella noin 4500, Lempäälä on kaupunkimaisempi ja Vesilahti maatalousvaltaisempi. Kuitenkin kuntien ja niiden toimijoiden kesken paljon yhteistyötä ja yhteistä historiaa. • Ohjelmalle valittiin haastava, nopeasti muuttuvassa maailmassa pitkä toteutusaika, 20 vuotta. => Vaikuttaa ohjelman rakenteeseen ja toteutukseen.

3 Ohjelmaprosessi 1 / 3 • Ohjelman teko alkoi helmikuussa 2009. Kuntien valtuustot hyväksyivät sen (tiivistelmäversion) keväällä 2010. • Ohjelmaprosessin veti Eeva Ylinen apunaan Jari Yli- Heikkilä, nuorisokyselyn tehnyt Irmeli Peltola, Lempäälän ja Vesilahden kyläsihteeri Marjukka Lähdekorpi-Ojala, Lempäälän maaseutupäällikkö Timo Perälampi, Vesilahden kehittämispäällikkö Markku Männikkö sekä yhteisen maaseudun kehittämisneuvottelukunnan jäseniä. (Irmeli ja Jari tekivät tämän ohjelman teosta opinnäytteet opintoihinsa) • Tuotoksena syntyi neuvottelukunnan työkappaleeksi pitkä versio ohjelmasta sekä painettu tiivistelmä. Molemmat versiot ovat kuntien Internet-sivuilla.

4 Ohjelmaprosessi 2 / 3 • Keväällä 2009 ohjelmaa ideoitiin yleisötilaisuuksina järjestetyissä neljässä teemaryhmässä: – Julkiset palvelut – Maaseutuyrittäjyys ja työllisyys – Yhteisöllisyys, yhdistystoiminta, virkistys ja vapaa- aika – Asuminen, rakentaminen ja maaseutumaisuus Kukin ryhmä kokoontui 3 kertaa. Teemaryhmien kullakin kokoontumisella oli tietty sisältö ja tehtävä. Teemaryhmiin osallistui noin 60 eri henkilöä. Teemasta riippumatta samanlaisia asioita nousi esille eri ryhmissä, mm. hallittu kasvu, maaseutumaisuuden säilyminen, palveltu ja infra (mm. tiet ja tietoliikenne).

5 Ohjelmaprosessi 3 / 3 • Nuorisokysely tehtiin kummassakin kunnassa 7. – 9. luokkalaisille (vastausprosentti 71). • Vesilahdessa kysely uusille asukkaille. • Asiaa käytiin esittelemässä ja siitä keskustelemassa mm. kyläilloissa, tuottajien kokouksissa, useiden muiden järjestöjen tilaisuuksissa sekä kunnanhallituksissa. • Kyläsuunnitelmia ja muuta olemassa olevaa materiaalia hyödynnettiin ohjelman teossa. • Elokuussa 2009 pidettiin maaseutuseminaari (noin 35 osallistujaa), jossa ohjelmaan tehtiin viimeisiä linjauksia.

6 Toteutus ja seuranta • Ohjelmalla pitkä toteutusaika. => Asiat ovat ohjelmassa tavoitteina ja toimenpidehahmotelmina. => Ne pitää konkretisoida mm. hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä huolehtia niille rahoitus (kuntien budjeteista ja muista kanavista) yms. Resurssit. => Maaseudun kehittämisneuvottelukunnalta toteutus vaatii aktiivista roolia. • Ohjelma päivitetään 4 vuoden välein. • Maaseudun kehittämisneuvottelukunta seuraa ohjelman toteutumista. • Ohjelma on haastava toteutettavaksi, sillä kehittämistarpeista hyvin suuressa osassa välineenä on yhteistyön lisääminen, totuttujen toimintatapojen muuttaminen ja muut prosessinomaiset toimenpiteet, ja vähemmän selkeät, konkreettiset hankkeet.

7 Toteutuksen haasteet • Ohjelma itsessään on haastava toteutettavaksi: - Pitkästä toteutusajasta johtuen vaatii jatkuvaa hankkeistamista ja konkreettista suunnan täsmentämistä kohti ohjelmassa asetettuja tavoitteita. - Esiin nousseet kehittämistarpeet edellyttävät haastavia toimenpiteitä ( mm. yhteistyötä, toimintatapojen muutosta). • Sitoutuminen Kun toimenpiteinä eivät pääosin ole hankkeen tapaiset ”helpot” välineet, laajan toimijanjoukon sitoutumisen rooli kasvaa. • Kuntatalous Löytyykö ei-lakimääräiseen kehittämistyöhön resursseja, että ohjelmaa voidaan toteuttaa. • Osana Tampereen kaupunkiseutua Väestö kasvaa koko kaupunkiseudulla – säilyykö maaseutumaisuus? Kaupunkiseudun rakennemalli ei ole maaseudun ihannetila. • Puuttuvat kädet Maaseutuasiamiesten työ pelkistynyt (lähes kokonaan) maataloushallintoon. Kyläsihteeri kevääseen 2012 - mitä sen jälkeen?