Suomalaisuuden juuret

Esitys aiheesta: "Suomalaisuuden juuret"— Esityksen transkriptio:

1 Suomalaisuuden juuret
Voimaseniorit Juhani Tiihonen

2 Sisältö Mitä juuriin voisi kuulua Yhteiskunnalliset juuret
Suomalainen taide Mistä geenimme ovat peräisin Suomen kielen juuret Yhteenveto Lähteet Voimaseniorit

3 Mitä juuriin voisi kuulua
Yhteiskunta, sen arvot ja pelisäännöt, kulttuuri: Turvallisuus, vapaus Oikeuslaitos, vallan jako, tasa-arvo Uskonto, mailmankatsomus Tieteet, taiteet, teollisuus, kauppa, liikenne, media Arkielämä, tapakulttuuri Kansainvälisyys Perimät, geenit Kielet Voimaseniorit

4 Yhteiskunnalliset juuret
Suomalainen yhteiskunta on pääosin muokkaantunut viimeisten 200 vuoden aikana Ruotsin vallan aika: länsimaisen yhteiskunnan perusta, kristinusko, kauppa, teollisuuden alku, meriliikenne, kaupungit, oikeuslaitos... Suuriruhtinaskunnan aika: voimakas teollistuminen, rautatie, oma raha, lennätinlaitos, postimerkit, suomen kielen aseman kohentuminen, kansallinen identiteetti, taiteet, kirjallisuus, lehdistö, yhtenäisen kirkon murros Itsenäisyyden aika, vapaus, voimakas kehitys kaikilla aloilla, identiteetin lujittuminen, sodat, lähentyminen muuhun Eurooppaan, vahvistunut rooli maailmalla Voimaseniorit

5 Suomalainen taide 1 (2) 1800-luvulla puoliväliin asti ei juuri omaa identiteettiä. Sitä ennen ei museoita, näyttelyitä, taidekouluja,... Kreikan ja Italian taiteiden korostaminen Saksalainen Herder julisti kaikkien maiden myyttien ja rahvaan runouden merkitystä kirjallisuutensa uudistamisessa, omien piirteidensä ymmärtämisessä Ruotsissa 1811 gööttiläinen seura. Suomalainen romantiikan ydinjoukko sai Ruotsista vaikutteensa Akatemian avajaisreliefit (idea Arvidsson), Gainberg (Kustaa III, vaihdettiin Aleksanteri I:ksi) Voimaseniorit

6 Suomalainen taide 2 (2) Väinämöisen patsas Monrepos’on 1831 (ilkiv. tuho 1871) Ensimmäinen julkinen tadenäyttely yliopiston juhlasalissa 1845 (mm kipsivalos Laokoon-ryhmästä) Taideyhdistys 1846 (vuosittaiset näyttelyt, jaettiin apurahoja). Suuriruhtinas Aleksanteri lahjoitti sille taidekokoelman, 28 teosta, mm nuoren naisen muotokuva (Granach 1525) Pysyvä näyttely vasta Julkisuus lisäsi teosten lahjoittajia: mm Hoving (myös testamenttasi), Antell Dukaattipalkintojen myöntäminen alkoi 1858 (viitenä ensimmäisenä vuonna sen sai 11 naista ja 1 mies) Maalaustaiteen kultakausi Intrigejä, Taideyhdistykselle kilpailija, Ateneum 1887 Voimaseniorit

7 Mistä geenimme ovat peräisin 1/8
Geenitutkijat lukevat geenejä kuin historian kirjaa Geeneihin tallentuvat väestöjen kohtaamiset, erilaiset olosuhteet ja niiden muutokset Eurooppalaisten geenistöä tutkimalla voidaan seurata, miten ihmiset ovat vaeltaneet Eurooppalaiset alkoivat kulkea etelään viime jääkauden aikana, kun jäätikkö laajeni ja ilmasto kylmeni Jääkauden ollessa laajimmillaan, noin vuotta sitten, ihmiset asettuivat kahteen suojapaikkaan: suurin piirtein nykyiseen Baskimaahan ja Ukrainaan Voimaseniorit

8 Mistä geenimme ovat peräisin 2/8
Jääkauden aikaiset suojapaikat : Baskimaa, Ukraina Voimaseniorit

9 Mistä geenimme ovat peräisin 3/8
Ankarin jääkausi kesti noin vuotta, jäätä oli paksuimmillaan 2-3 km ja merivesi 150 m alempana Kun jääkausi alkoi hellittää, läntisen pakopaikan ihmiset asuttivat länsi-Euroopan ja itäisen pakopaikan ihmiset kulkivat lähinnä itäisiin seutuihin Ensimmäiset vaeltajat tulivat Suomen seuduille noin vuotta sitten vuotta sitten Suomi oli asuttu Itäisestä ja läntisestä pakopaikasta tulleiden suomalaisten geenierot ovat selvät (länsi- ja itäsuomalaiset) Voimaseniorit

10 Mistä geenimme ovat peräisin 4/8
Äitilinjoja seuraten olemme läheistä sukua keskieurooppalaisille Isälinjat antavat viitteitä myös idästä tulleeseen muuttoliikkeeseen – vuotta sitten Suomen ja sen taajamien eristyneisyys, nälänhädät, epidemiat ja muut kriisit vaikuttivat geeniperimään; syntyi geneettisiä pullonkauloja, joissa sattumalla on merkittävä rooli Suomalaisilla on omaleimaisia perinnöllisiä tauteja. Eristyneisyys on myös poistanut perimästä joitakin muualla yleisiä tauteja Voimaseniorit

11 Mistä geenimme ovat peräisin 5/8
Laajassa geenitutkimuksessa tutkittiin noin ihmisen (seuraava kalvo) geenieroja ns. SNP-geenimerkkien (”snips”) pohjalta (lähde 4) Geenit koostuvat neljän aminohapon (adeniini, tymiini, sytosiini ja guaniini) vaihtelevista kaksoisketjuista SNP-geenimerkki tarkoittaa yhden amihapon muutosta eri ihmisten välillä, esim. ketjupalasta AAGCCTA tulee AAGCTTA Ihmisellä on miljoonia SNP-geenimerkkejä. Tässä tutkimuksessa vertailtiin noin SNP-geenimerkkiä eri ihmisten välillä Erottui kolme joukkoa: suomalaiset, ruotsalaiset ja keskieuroopalaiset Suomalaisista erottui kaksi joukkoa: itä- ja länsisuomalaiset Voimaseniorit

12 Mistä geenimme ovat peräisin 6/8
Tutkimuksen kohdealueet ja näytekoot (lähde 4) Voimaseniorit

13 Mistä geenimme ovat peräisin 7/8
Saamelaisten perimä? Saamelaiset ovat läheisintä sukua baskeille! Baskit jäivät läntisen pakopaikan tienoille Saamelaiset vaelsivat todennäköisesti Norjan rannikkoa pitkin pohjoiseen ja levittäytyivät itään Kuollan niemimaalle asti Toinen mahdollisuus on, että saamelaiset ovat vaeltaneet itäkautta, mutta pienenä joukkona ovat säilyttäneet pakopaikan aikaisia ominaisuuksiaan enemmän kuin muut vaeltajat Saamelaiset säilyttivät metsästyskulttuurin muita suomalaisia pidempään (voimakkaampi leuan muoto) Voimaseniorit

14 Mistä geenimme ovat peräisin 8/8
Kansainvälisyys Suomalaisten perimä on eurooppalaista, samaa juurta kuin muidenkin eurooppalaisten. Metsästäjän ruokavalio vaati voimakkaita purulihaksia, leuat kasvoivat ja kallon muoto muuttui Suomalaisten perimä on omaleimaista, pohjoisten olojen ja pitempään harjoitetun keräily- ja metsästystalouden johdosta Uudet suomalaiset tulevat lähinnä naapurimaista, Afrikasta ja Aasiasta. He rikastavat suomalaista perimää Suomalaiset siirtolaiset ovat vieneet perimää esimerkiksi Ruotsiin, Amerikkaan ja Australiaan Voimaseniorit

15 Suomen kielen juuret 1/4 Kieli kehittyy paljon nopeammin kuin geenistö
Kaupankäynti, uskonnon levitys, valloitussodat, vierailut, uutiset, työmenetelmät, työvälineet, tiede, taide... Eristyneisyys vaikutti murteiden eritymiseen. Pienellä alueella puhuttiin monia kieliä, joita kaikki osasivat Käsitys suomen kielen alkuperästä ei ole muuttunut Suomen kieli kuuluu uralilaiseen kielikuntaan. Siihen kuuluu yli 30 kieltä ja niiden puhujia on noin 24 miljoonaa lähinnä Euroopassa ja Siperiassa Suomeen tulleiden alkuperäisten asukkaiden kielestä ei tiedetä juuri mitään. He saivat myöhemmin kielensä muilta joukoilta Voimaseniorit

16 Suomen kielen juuret 2/4 Uralilaisen kielikuntaan voidaan katsoa kuuluvan 7 tai 9 päähaaraa (saame, itämerensuomi, mordva, mari, permi, unkari, mansi, hanti ja samojedi) Saame ja itämerensuomi erosivat toisistaan noin 3000 – vuotta sitten Kantasuomi kuuluu itämerensuomen päähaaraan. Sitä puhuttiin Suomenlahden kummallakin puolella jo yli vuotta sitten Suomen kieli kehittyi omaksi kielekseen noin – vuotta sitten Voimaseniorit

17 Suomen kielen juuret 3/4 Suomessa ei ollut kirjakieltä ennen lukua Kirjakieli perustui Turun seudun murteisiin aina luvun alkuun asti Suomessa ei ollut tuohon aikaan vielä yhteistä yleiskieltä, vaan ihmiset puhuivat omia murteitaan Mikael Agricola julkaisi ensimmäisen suomenkielisen kirjan vuonna 1543 (Abckiria). Agricolan oikeinkirjoitus ei soveltunut hyvin suomen kieleen, koska hän otti mallia latinasta, saksasta ja ruotsista Myöhemmin oikeinkirjoitusta johdonmukaistettiin Voimaseniorit

18 Suomen kielen juuret 4/4 1800 -luvun alkupuolella suomalaisuuden nousun (autonomia, tsaarin tarve pitää suomalaiset lojaaleina) myötä kasvoi tarve kehittää suomen kieltä ja sen asemaa Luotiin kirjakieli, joka ei perustunut mihinkään yhteen murteeseen. Siitä tuli kompromissi. Luotiin uudissanoja Vuonna 1863 asetuksella suomen kieli sai virallisen aseman ruotsin rinnalla. Siirtymäaikaa annettiin 20 vuotta. Suomenkielinen opetus oli järjestettävä. Suomenkielinen lehdistö ja kirjallisuus vakiintuivat Nykyilmiöitä ovat puhekielen ja lainasanojen ottaminen kirjakieleen sekä median ja tietotekniikan voimakas vaikutus. Kirjakielen asema heikkenee. Voimaseniorit

19 Yhteenveto Kulttuuri on lähinnä viimeisten 200 vuoden tulos. Perusta luotiin Ruotsin vallan aikana Taiteeseen suomalainen perusta 1800-luvun jälkipuolikolla Kansallinen identiteetti rakentui Venäjän vallan aikana Perimä ja kieli ovat tulleet eri suunnista, kieli idästä ja perimä pääosin Baskimaan ja Ukrainan pakopaikoista sekä kanssakäymisistä lähialueiden ihmisten kanssa Yhteinen kirjakieli on noin 150 vuotta vanha Puhekieli, lainasanat ja media vaikuttavat voimakkaasti kirjakieleen Kirjakielen asema heikkenee Voimaseniorit

20 Lähteet Jani Kaaro: Suomalaisten uudet juuret, Tiede-lehti , ss Wikipedia ( hakusanoilla Jääkausi Jääkausi Suomessa Suomen kieli Uralilaiset kielet Itä- ja Länsi-Suomen kulttuurien erot syntyivät eri muuttoaalloissa (Helsingin Sanomat ) Elina Salmela, Tuuli Lappalainen, Ingegerd Fransson, Peter M. Andersen, Karin Dahlman-Wright, Andreas Fiebig, Pertti Sistonen, Marja-Liisa Savontaus, Stefan Schreiber, Juha Kere, Päivi Lahermo: Genome-Wide Analysis of Single Nucleotide Polymorphisms Uncovers Population Structure in Northern Europe Markku Valkonen: Kultakausi , WSOY, 10. painos, Porvoo 2007 Voimaseniorit