Lapsiperheiden köyhyys ja häpeän kokemukset

Esitys aiheesta: "Lapsiperheiden köyhyys ja häpeän kokemukset"— Esityksen transkriptio:

1 Lapsiperheiden köyhyys ja häpeän kokemukset
Numeron valta, sanan voima - Kuka kuuntelee köyhää? Reetta Ruokonen <reetta.ruokonen [AT] elamantapaliitto.fi> Elämäntapaliitto ry

2 Aineisto: Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä - kirjoituskilpailusta
Kesällä 2006 järjestettiin vapaaehtoistyönä valtakunnallinen kirjoituskilpailu köyhyydestä Järjestäjänä Tiede, taide ja köyhä kansa ry (Työryhmä: Anna-Maria Isola, Meri Larivaara, Juha Mikkonen) Kirjoituskilpailuhankkeen tavoitteet: 1. Monipuolistaa ymmärrystä koetusta köyhyydestä: ”Tilastotietojen tuolle puolen" 2. Tuoda julkiseen keskusteluun köyhäksi itsensä kokevien näkökulma heidän itsensä kertomana: ”Köyhän kansan ääni" 2

3 Kilpailusato – Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä
Kilpailuaika Yhteensä n. 850 tekstiä Pituus 1-20 sivua, keskimäärin 3-5 sivua Noin neljäsosa miesten kirjoittamia Pääosa omaelämäkerrallisia kuvauksia  vahvasti läsnä arjessa selviytyminen ja sen uhat

4 Kilpailusato – Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä
1990-luvun alun laman jälkeen mittavin laadullinen aineisto suomalaisesta köyhyydestä Vuonna 1993 kerätyssä Nälkä-aineisto kattaa noin 200 kirjoitusta (Heikkilä ym. 1994, 59–60) Suomen kirjallisuuden seuran vuonna 1993 keräämä Työttömän tarina –aineisto sisältää 1120 kirjoitusta Syksyllä 2007 noin kymmenesosa teksteistä julkaistiin kirjassa: Isola, Anna-Maria - Larivaara, Meri - Mikkonen, Juha (toim.) (2007). Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä. Kustannusosakeyhtiö Avain. Otavan Kirjapaino, Keuruu 2007.

5 Lapsiperheiden kokemuksia köyhyydestä: Tutkimuskysymykset
Minkälaista on elää köyhyydessä varakkaassa suomalaisessa yhteiskunnassa? Minkälaisia kokemuksia köyhyydestä suomalaisilla perheillä on ja mitä seurauksia köyhyydestä on heille? Mitä moraalisia emootioita köyhyyteen liittyy? Minkälaisia selviytymiskeinoja kirjoittajat käyttävät?

6 Teoriaa – Moraaliset emootiot
Erityisen sosiaalisia emootioita (Fischer & Tangney, 1995.) Oletetaan edistävän moraalista käyttäytymistä ja estävän moraalisääntöjen rikkomista (Tangney, 1995). Henkilön minä tulee tietoiseen tarkasteluun ja sitä arvioidaan yhdessä muiden kanssa. (Fischer & Tangney, 1995.) Tarjoavat välittömän rankaisun tai palkinnon toiminnalle (Tangneyn, Stuewigin ja Mashekin 2007) Tärkeä osa moraalijärjestelmäämme (Mt.)

7 Teoriaa – Häpeä ja syyllisyys
Nousevat esiin tunteesta, että käyttäytymisemme tai joku luonteenpiirteemme on ristiriidassa moraalisten standardiemme tai moraalisten ajatustemme kanssa: olemme tehneet jotain väärää tai epäonnistuneet jossain. (Tangney, 1995.) Syyllisyydessä kadutaan jotain tekoa tai epäonnistumista teossa. Häpeässä tunteen kohteena on koko minä. (Tangney, Wagner, Fletcher & Gramzow, 2001; Ferguson & Stegge, 2001; Lindsay-Hartz, Rivera, & Mascolo, 2001.) Syyllisyydessä minä pysyy vahingoittumattomana ja kykenee edelleen toimintaan, häpeä puolestaan motivoi katoamiseen ja piiloutumiseen.

8 Teoriaa – Ylpeys Ylpeys seuraa siitä, että henkilö on vastuussa sosiaalisesti arvostetusta teosta tai on sosiaalisesti arvostettu henkilö. Ylpeys palvelee itsetunnon kohottamista ja erityisesti kannustaa käyttäytymään tulevaisuudessa sosiaalisten standardien mukaan saavuttaakseen meriittejä ja arvokkuutta. (Mascolo & Fisher 1995.) Saavutetaan, kun lopputulos on positiivinen ja odotettu ja se täyttää tai ylittää normatiiviset tai moraaliset standardimme. Lisäksi täytyy kokea olevansa vastuussa tapahtuneesta. (Kornilaki & Chlouverakis 2004; Harris 1989)

9 Teoriaa – Moraalinen viha / oikeutettu viha
Nousee esiin tietyn tyyppisissä vihaa aiheuttavissa tilanteissa, joita ovat tekijän tai norminrikkojan toimiminen moraalisten standardien vastaisesti. Tilanteiden ei tarvitse olla itse koettuja. (Tangney ym., 2007.) Esiin usein silloin, kun se loukkaa niin sanottua autonomian etiikkaa, eli yksilön oikeuksia. (Rozin, Lovery, Imada & Haidt, 1999) Oikeutettu viha voi toimittaa moraalista tehtävää siten, että se voi motivoida ulkopuolista, kolmatta osapuolta, tarttumaan toimeen parantaakseen havaitsemansa epäoikeudenmukaisuuden (Tangney ym., 2007).

10 Aineiston valinta ja analyysi
Perheellisten aikuisten kirjoittamia tekstejä. Pyrin rajaamaan kirjoitukset vain perheisiin, joissa on kirjoitushetkellä alle 18-vuotiaita lapsia. Menneen ajan lapsiperheistä kertovat on jätetty pois, tavoitteena tutkia nykypäivän köyhyyttä. Kirjoitustyyliltään ei-fiktiiviset (ei novelleja/runoja) Analyysiin yhteensä 54 kirjoitusta, kirjoittajista 47 oli naisia ja 7 miehiä, noin 170 sivua. Teoriasidonnainen laadullinen sisällönanalyysi

11 Tuloksia häpeän taustalla – Muiden negatiivinen suhtautuminen (1)
Muiden suhtautumiseksi koetaan usein: Jokainen on oman onnensa seppä Köyhä on automaattisesti laiska ja syypää köyhyyteensä Välttely köyhyyden tai työttömyyden takia. Sääli. Sääliin suhtautumista pidetään vaikeana ja tämä saattaa myös lisätä eristäytymistä. Ahdistavat kommentit: ”Miten noin vähäisillä varoilla voi edes elää?” tai: ”Mitä sä teet tällä hetkellä?” Muiden negatiivinen suhtautuminen saa monet kirjoittajista välttelemään muita ihmisiä.

12 Tuloksia häpeän taustalla – Muiden negatiivinen suhtautuminen (2)
Ulkopuoliset antavat neuvoja tilanteen parantamiseksi. Neuvojen kuvitellaan soveltuvan kaikille Ei huomioida henkilökohtaisista rajoitteita, jotka estävät toteuttamasta esimerkiksi yleispäteviksi säästämisohjeiksi tarkoitettuja neuvoja. Kirjoittajat kokevat usein neuvot ikävinä: ihmiset, jotka eivät tunne heidän tilannettaan, esittävät neuvoja, jotka eivät tilanteeseen välttämättä sovi. Kateus Työtön: saa olla kotona Yksinhuoltaja: yhteiskunta tukee

13 Häpeä ja nöyryytys (1) Kirjoituksissa nöyryyttävät kokemukset aiheuttavat häpeää. Häpeä liittyy köyhyyteen itseensä. Hävetään sitä, ettei pärjätä omillaan. Työttömyys koetaan hävettävänä (esim. kaupassa käyminen keskellä päivää).

14 Häpeä ja nöyryytys (2) Avun vastaanottamiseen liittyvä häpeä
Häpeälliset ja nöyryyttävät kokemukset liittyen avun saamiseen virallisilta tahoilta, kuten sosiaalitoimistoista. Kirjoittajat joutuvat vakuuttelemaan itselleen, että esim. toimeentulotuki on tehty sellaisia vaikeita taloudellisia tilanteita varten, joissa he ovat. Köyhyydestä kertominen ystäville hankalaa häpeän takia – eristäytyminen Lasten kokema häpeä

15 Ylpeys Ylpeys liittyy kiinteästi häpeään.
- Ei voi asioida sosiaalitoimistossa tai ainakaan ruokapankissa häpeän takia - Ruokapankissa asioiminen vie ylpeyden Myös köyhyys sinällään voi kirjoittajien mukaan viedä ylpeyden. Ylpeys lapsista Ylpeys terveistä elämäntavoista

16 Moraalinen viha Moraalista vihaa tunnetaan epäoikeudenmukaisesta kohtelusta tai siitä, että koetaan, että saadaan vähemmän kuin ansaitaan. Järjestelmää, päättäjiä tai virkamiehiä kohtaan (stt:n epäoikeudenmukainen ttt-päätös) Kehotetaan toimimaan omien oikeuksien puolesta, eikä nielemään toimintaa pureksimatta Tällaista moraalista vihaa ei kuitenkaan esiinny kuin pienessä osassa perheellisten kirjoituksia.

17 Köyhyys on selviytymistä
Aineistossa kirjoittajat kuvaavat köyhyyttä nimenomaan selviytymisen näkökulmasta Luettelevat useita keinoja, miten köyhyydestä selviydytään Perhe on selviytymisen subjekti Ilman lapsia luovuttaisivat

18 Selviytymiskeinot Psyykkiset Taloudelliset
Keinoja lievittää stressiä ja pärjätä (to cope) tilanteessa. Myös muut jaksamista edesauttavat asiat, jotka esim. tuottavat kirjoittajalle iloa. Sosiaaliset suhteet Usko ja toivo Konkreettinen tekeminen Tunteiden säätely Taloudelliset Tavat, joilla yksilö yrittää helpottaa konkreettista köyhyydestä selviytymistä. Eli miten hän mahdollistaa sen, että ruokaa tai rahaa ruokaan ja muihin välttämättömiin kulutustarvikkeisiin olisi enemmän. Aktiivinen itse tekeminen Ulkopuolinen apu Säästäminen

19 Päätelmät (1) Tulosten yleistämisessä aineiston ulkopuolelle tulee olla hyvin varovainen; tutkimusjoukko on hyvin valikoitunutta. Tinkiminen ravinnosta Köyhyyden ja masennuksen yhteys - yksilölle moraalinen viha olisi ehkä ”parempi” tunne, mahdollistaisi toiminnan? Sosioekonomiset terveyserot Häpeän taustalla yksinpärjäämisen eetos Eristäytyminen

20 Päätelmät (2) Toimeentulotuen alikäyttö Velkakierre
Uskomus oikeudenmukaisesta maailmasta (belief in a just world), paha saa ansionsa mukaan ja yrittäminen palkitaan -} köyhyys omana vikana Köyhyys-jatkumo - Päivittäinen taistelu esim. ruoan hankinnasta vs. luopuminen kaikesta ”ylimääräisestä” Selviytyminen-jatkumo Positiivinen asenne ja usko huomiseen köyhyydenkin keskellä ja runsas selviytymiskeinojen repertuaari vs. kirjoittajat, jotka menettäneet elämänhalunsa, eivätkä usko parempaan