Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

TEINIRASKAUDET KEHITTYVISSSÄ MAISSA

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "TEINIRASKAUDET KEHITTYVISSSÄ MAISSA"— Esityksen transkriptio:

1 TEINIRASKAUDET KEHITTYVISSSÄ MAISSA
LIIAN NUORI ÄIDIKSI TEINIRASKAUDET KEHITTYVISSSÄ MAISSA

2 Käsiteltävät kysymykset
Kuinka paljon 15–19 -vuotiailla nuorilla on lapsia kehitysmaissa? Miksi kehitysmaassa asuvan nuoren raskaus on vaarallinen? Miksi kehitysmaalaisilla nuorilla on lapsia?

3 Käsiteltävät kysymykset
Kuinka paljon 15–19 - vuotiailla nuorilla on lapsia kehitysmaissa? Miksi kehitysmaassa asuvan nuoren raskaus on vaarallinen? Miksi kehitysmaalaisilla nuorilla on lapsia?

4 Kuinka paljon 15–19 -vuotiailla nuorilla on lapsia kehitysmaissa?
Kehittyvissä maissa on yhteensä noin 280 miljoonaa 15–19 -vuotiasta poikaa ja 260 miljoonaa tyttöä. 14 miljoonaa lukioikäistä tyttöä synnyttää lapsen joka vuosi kehittyvissä maissa. Suurin osa maailman teiniraskauksista tapahtuu maailman köyhimmillä alueilla: Saharan etelän puoleisessa Afrikassa esimerkiksi Malawissa ja Ugandassa Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa kuten Intiassa ja Nepalissa sekä Latinalaisessa Amerikassa kuten Meksikossa. Raskauteen ja synnyttämiseen liittyvät komplikaatiot ovat maailman nuorten suurin yksittäinen kuolinsyy.

5 Käsiteltävät kysymykset
Kuinka paljon 15–19 - vuotiailla nuorilla on lapsia kehitysmaissa? Miksi kehitysmaassa asuvan nuoren raskaus on vaarallinen? Miksi kehitysmaalaisilla nuorilla on lapsia?

6 Miksi kehitysmaassa asuvan nuoren raskaus on vaarallinen?
Nuorten tyttöjen raskaudet ovat vaarallisia kolmesta syystä: Raskaana olevat tytöt ja naiset eivät saa riittävästi ammattitaitoista hoitoa kehitysmaassa. Nuorten tyttöjen keho ei ole valmis synnytyksen aiheuttamaan fyysiseen ponnistukseen. Nuoret tulevat raskaaksi tahtomattaan, joka voi saada nuoren turvautumaan epätoivoisiin tekoihin, kuten raskauden keskeyttämiseen.

7 Ammattitaitoisen hoidon puute
Tytöt ja naiset tarvitsevat hyvää hoitoa raskauden alusta loppuun saakka, sekä synnytyksen jälkeen. Ennen synnytystä naiset tarvitsevat tärkeää tietoa odotusajan terveydestä ja ruokavaliosta. Lisäksi sikiön vointia on mahdollista tarkkailla ja osa riskisynnyttäjistä voidaan seuloa jo tässä vaiheessa. Synnytyksessä tulee aina olla paikalla koulutettu henkilö: lääkäri, kätilö tai sairaanhoitaja, jonka tulee tietää, miten auttaa synnytyksessä, sekä havaita mahdolliset komplikaatiot varhain.

8 Ammattitaitoisen hoidon puute
Kaikkialla maailmassa raskauteen ja synnytykseen liittyy ongelmia. Äitiyteen liittyvien kuolemien yleisyys ei riipu maan kehityksen tasosta vaan siitä, miten nopeasti komplikaatiot havaitaan, kuinka nopeasti niihin puututaan, ja kuinka tehokasta ja asiantuntevaa hoito on. Esimerkiksi yksi tavallisimmista raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kuolinsyistä kaikkialla maailmassa on verenvuoto. Jos tällöin ollaan kaukana eikä sairaalaan pääse nopeasti, ei mitään ole tehtävissä.

9 Vammautuminen, fistula
Tyypillinen synnytyksen aiheuttama vamma on fistula. Fistula on erittäin vakava vaurio, joka aiheutuu lapsen juuttuessa äidin synnytyskanavaan, jolloin verenkierron puute tuhoaa kudoksen ja aiheuttaa reiän äidin emättimen ja virtsarakon tai peräsuolen välille. Lapsi tavallisesti menehtyy, ja nainen tai tyttö on loppuelämänsä ajan kyvytön pidättämään virtsaa, sekä joskus myös ulosteita. Kehitysmaissa tämä ongelma on tavallinen, koska lääketieteellistä apua, kuten keisarinleikkausta, ei ole usein helposti saatavilla.

10 Vammautuminen, fistula
Kehitysmaissa on yli kaksi miljoonaa fistulasta kärsivää köyhää naista ja tyttöä. Vamman saaneista suurin osa on 12–18-vuotiaita tyttöjä, joiden keho ei ollut valmis synnytykseen. Fistulan voi kuitenkin estää ja sen voi parantaa yksinkertaisella leikkauksella, kuitenkin arviolta 99 prosenttia maailman fistulatapauksista jää hoitamatta. Länsimaista fistula saatiin hävitettyä jo noin 100 vuotta sitten ja se on äärimmäisen harvinainen vamma tämän päivän Euroopassa.

11 Ei-toivotut raskaudet ja vaaralliset abortit
Vaarallinen abortti on itse aiheutettu tai ammattitaidottoman henkilön epähygieenisissä oloissa tekemä toimenpide, joka johtaa raskauden keskeytymiseen. Kehittyvissä maissa noin 6 miljoonaa nuorta tulee tahtomattaan raskaaksi. Suurin osa ei-toivotuista raskauksista tapahtuu niille nuorille, jotka eivät ole käyttäneet ehkäisyä. Epätoivoinen tilanne voi johtaa epätoivoiseen ratkaisuun ja nuori voi päätyä valitsemaan abortin huolimatta siihen liittyvistä suurista riskeistä.

12 Ei-toivotut raskaudet ja vaaralliset abortit
Abortin taustalla voi olla köyhyys ja huoli koulutuksen tai työnteon keskeytymisestä. Lapsen syntymältä voi puuttua kumppanin hyväksyntä tai parisuhde saattaa olla muuten ongelmissa. Noin 2,5 miljoonaa tyttöä turvautuu vaaralliseen raskaudenkeskeytykseen eli aborttiin, kun turvallista, riittävän edullista tai laillista aborttia ei ole tarjolla. Itse asiassa neljäsosa maailman ihmisistä asuu maissa joissa abortti on kielletty täysin, tai sallittu vain äidin hengen pelastamiseksi. Vaarallisen abortin aiheuttamien komplikaatioiden hoito rasittaa tarpeettomasti köyhien maiden terveydenhuoltojärjestelmää. Abortin laillistaminen ei missään maassa ole lisännyt tehtyjen aborttien määrää.

13 Käsiteltävät kysymykset
Kuinka paljon 15–19 -vuotiailla nuorilla on lapsia kehitysmaissa? Miksi kehitysmaassa asuvan nuoren raskaus on vaarallinen? Miksi kehitysmaalaisilla nuorilla on lapsia?

14 Miksi kehitysmaalaisilla nuorilla on lapsia?
Kehittyvissä maissa liian moni tyttö tulee tahtomattaan raskaaksi karkeasti kolmen puutteen vuoksi: Tiedon ja palvelujen puute Ehkäisymenetelmien puute Ihmisoikeuksien puute

15 Tiedon ja palvelujen puute
Suurimmalla osalla maailman nuorista ei ole riittävästi tietoa omista seksuaalioikeuksistaan tai ehkäisystä. Esimerkiksi monissa maissa seksuaaliterveystietoa, -palveluita ja -menetelmiä on tarjolla vain perhesuunnitteluklinikoilla, jotka on tarkoitettu naimisissa oleville. Seksuaalisesti aktiiviset nuoret jäävät silloin täysin palveluiden ulkopuolelle. Kun Suomessa 1990-luvun alun laman seurauksena kouluterveydenhuoltoa supistettiin ja seksuaalikasvatuksen määrä väheni, seksielämän aloitusikä aleni sekä seksitautien ja nuorten aborttien määrä lisääntyi. 2000-luvun puolivälin jälkeen koulujen seksuaaliterveyskasvatusta on lisätty ja sen myötä nuorten seksuaaliterveystiedot ovat parantuneet.

16 Tiedon ja palvelujen puute
Tiedon ja palvelujen puuttuminen nuorilta aiheuttaa ei-toivottujen raskauksien ja terveyttä vaarantavia aborttien lisäksi sukupuolitautien leviämistä. Seksuaalikasvatuksen tavoitteena on asenteiden, tietojen, taitojen, sukupuolten ja yksilöiden välisen tasa-arvon sekä seksuaaliterveyden lisääminen. Seksuaalikasvatuksen antamiseen liittyy monenlaisia tabuja ja uskomuksia, jotka toimivat tehokkaan tiedonjakelun jarruna.

17 Tiedon ja palvelujen puute
Kun nuori ei tiedä omia oikeuksiaan, hänen on niitä myös mahdotonta vaatia. Esimerkiksi miten ne 60 % Saharan eteläpuoleisen Afrikan nuorista, jotka eivät tiedä miten raskaaksi tulemisen voisi ehkäistä, osaisivat vaatia luotettavia ehkäisymenetelmiä käyttöönsä? Tiedon puutteen seurauksena vain 41 % näistä afrikkalaisista nuorista käyttävät moderneja ehkäisymenetelmiä.

18 Ehkäisymenetelmien puute
Vaikka nuorille tarjottaisiinkin seksuaalivalistusta, ehkäisyvälineitä, kuten kondomeja tai e-pillereitä ei kuitenkaan välttämättä ole tarjolla. Suurin osa maailman seksuaalisesti aktiivisista nuorista haluaisi käyttää ehkäisyä, mutta ehkäisyvälineitä ei ole saatavilla. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa kolmas osa nuorista ei myöskään tiedä mistä ehkäisyvälineitä voisi saada, vaikka niitä olisikin tarjolla.

19 Ehkäisymenetelmien puute
Tällä hetkellä joka vuosi ehkäistään 3,1 miljoonaa ei-toivottua teinraskautta kondomien ja muiden modernien ehkäisymenetelmien avulla. Jos kehittyvien maiden nuorille tarjottaisiin riittävästi ehkäisymenetelmiä, voitaisiin joka vuosi estää vielä yli 4 miljoonaa ei-toivottua raskautta. Sen myötä vaaralliset abortit ja turhat nuorten tyttöjen vammautumiset ja kuolemat vähentyisivät merkittävästi. Näin saataisiin aikaan hyvän kierre, joka alkaa kun tytöt ilman raskauden tai vammojen taakkaa voisivat aloittaa koulun ja sitä myöten tyttöjen asema parantuisi.

20 Ihmisoikeuksien puute
Monissa maissa etenkin tyttöjen ihmisoikeudet eivät toteudu ja he eivät saa itse päättää omista intiimeistä asioista. Erityisesti puutteet tyttöjen ihmisoikeuksin toteutumisessa estävät tyttöjen oman päätösvallan. Epätasa-arvo tyttöjen ja poikien välillä näkyy tyttöjen kouluttamattomuutena, jonka takia lapsiavioliitot ja seksuaalinen väkivalta voivat yleistyä. Koulutus aloittaa positiivisen ketjureaktion, jonka vaikutuksesta hyötyvät tytöt ja naiset, perheet ja lopulta koko yhteiskunta.

21 Epätasa-arvo Naiset ovat edelleen miehiä useammin köyhiä ja lukutaidottomia, eikä heillä ole tasaveroisia mahdollisuuksia saada terveydenhoitoa, kouluttautua, työllistyä, omistaa tai osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Tämä kaikki altistaa naiset syrjinnälle ja väkivallalle.

22 Koulutus on avainasemassa tyttöjen tasa-arvoistamisessa.
Epätasa-arvo Niissä maissa, joissa tytöt ja pojat ovat eriarvoisessa asemassa, naisilla ei ole oikeutta tehdä päätöksiä vaikkapa omasta seksuaalisuudestaan. Sen seurauksena näissä maissa perhekoot ovat yleensä melko suuria, mikä vaikeuttaa perheiden toimeentulon, koulutuksen ja terveydenhoidon turvaamista. Koulutus on avainasemassa tyttöjen tasa-arvoistamisessa. Paremman äitiysterveyden perusta on tyttöjen parempi asema yhteiskunnassa.

23 Lapsiavioliitot Maailmanlaajuisesti miljoonat tytöt ja nuoret naiset pakotetaan avioliittoon alle täysi-ikäisinä. Maailman köyhimpien maiden teini-ikäisistä tytöistä noin 40 prosenttia on naimisissa. Tyttöjä naitetaan nuorina, jottei heidän elättämisensä rasittaisi perheen tiukkaa taloutta. Lapsiavioliitot rikkovat tyttöjen oikeutta elämään, vapauteen ja turvallisuuteen, sillä ne altistavat heidät monenlaisille terveysriskeille, kuten liian aikaiselle raskaudelle.

24 Lapsiavioliitot Useimmiten tytöt ja nuoret naiset naitetaan heitä itseään vanhemmille miehille, ja heitä saatetaan painostaa aloittamaan intiimielämä pian avioitumisen jälkeen. Lisäksi heidän saatetaan odottaa tulevan raskaaksi nopeasti. Monet tytöt ja nuoret naiset eivät ole fyysisesti tai henkisesti valmiita tähän. Lapsiavioliitot ovat selkeästi yhteydessä köyhyyteen ja kouluttautumattomuuteen. Korkeamman koulutuksen saaneet tytöt ja naiset menevät todennäköisemmin naimisiin vasta täysi-ikäisinä.

25 Seksuaalinen väkivalta
Räikein seuraus naisten epätasa-arvoista asemasta on sukupuolittunut, eli tyttöihin kohdistunut väkivalta. Sillä tarkoitetaan fyysistä, henkistä ja seksuaalista pahoinpitelyä. Arviolta joka kolmas maailman nainen on kohdannut jotain näistä väkivallan muodoista. Väkivallalla voi olla vakavia seurauksia, kuten ei-toivottuja raskauksia ja sukupuolitauteja, vaarallisia abortteja, fyysisiä vammoja ja psykologisia oireita. Naisten alhainen asema ja riippuvuus miehestä altistavat heidät seksuaaliselle väkivallalle.

26 Seksuaalinen väkivalta
Seksuaalista väkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä seksivalistuksen avulla. Nuorille olisi opetettava elämäntaitoja, joihin kuuluvat myös uhkaavien ja vaarallisten tilanteiden välttäminen. Kaikki niin tyttöihin, naisiin, kuin poikiin ja miehiinkin kohdistuva seksuaalinen väkivalta kaikissa sen muodoissa pitää kriminalisoida.

27 LUE LISÄÄ!


Lataa ppt "TEINIRASKAUDET KEHITTYVISSSÄ MAISSA"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google