EUROOPPA VUONNA 2013? Professori Kalevi Kyläheiko

EUROOPPA VUONNA 2013? Professori Kalevi Kyläheiko
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kouvola LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

”If I knew where jazz was going, I’d be there already”
Humphrey Lytterton, the godfather of British jazz LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

Kaksi vastakkaista tulevaisuuden tutkimusteesiä:
Ei mitään uutta auringon alla? Et voi koskaan astua kahdesti samaan virtaan Oma käsitykseni on se, että taloudessa on paljon niin sanottua polkuriippuvaisuutta eli rakenteet muuttuvat hitaasti rutiinien ja kyvykkyyksien muutoksen eli oppimisen kautta. Innovaatiotkin tapahtuvat olemassaolevien rakenteiden sisällä! Siksi historia opettaa ainakin jotain! LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

Miltä Eurooppa näytti 1993? Saksojen yhdentyminen oli alkamassa
Odotukset ylioptimistisia Suomessa alkoi EU-keskustelu hyvin varovana EMUsta ei edes vielä keskusteltu, Vajeet suuria ja korot ylhäällä. Kasvu- ja vakaussopimus lähti tästä Rakenteellinen työttömyys ongelmana. Euroskleroosista keskusteltiin, mutta mitään rakenteellisia uudistuksia ei tehty. ICT-alan nousu ei vielä näkynyt Suomi lamassa ja IMF:n holhous uhkasi, kaksoisvaje! LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

Dynamiikkaeroja! LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

LTKK / Kansantaloustiede
Professori Kalevi Kyläheiko

GLOBALISAATIO KIIHTYY
Megatrendit: MARKKINOIDEN JA KILPAILUN MAAILMANLAAJUISTUMINEN (2) TEKNOLOGINEN KEHITYS RATKAISEE (3) YRITYSTOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN (4) SUORIEN INVESTOINTIEN MERKITYS KASVAA LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

Megatrendit: MARKKINOIDEN JA KILPAILUN MAAILMAN- LAAJUISTUMINEN
tavara-, palvelu-, työ - & pääomamarkkinat osin tarkoituksellista (”deregulaatio”), osin tahatonta (it-teknologia) kilpailu kovenee ja tuottajien monopolivoima heikkenee  kuluttajat hyötyvät! pääoma siirtyy sinne, missä tuotto on korkein ratkaiseva ohjauskriteeri on panostuottavuus/panoskorvaus tuotteita differrentioimalla eli brändejä luomalla mahdollisuus saavuttaa hinnoitteluvoimaa LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

(2) TEKNOLOGINEN KEHITYS
selittää vähintään 80% hyvinvoinnin kasvusta tuottavuuden kasvun katalysaattorina pääomat allokoituvat sinne, missä on ideoita eli innovaatioita, ei vain resursseja innovaatiot yhä enemmän tieteeseen ja osaamiseen nojautuvia tiedon positiiviset ulkoisvaikutukset economies of scale and scope  ydinosaaminen verkostoitumista selittävät markkinoiden käytön transaktiokustannukset, suurten hierarkioiden johtamis- ja hallintakustannukset, osaamisen erikoistuminen sekä riskien jako suurten kiinteiden uponneiden kustannusten kattamiseksi techno logy laatu = innovaatio   yritysspesifinen tiedon positiiviset ”tacit knowledge” ulkoisvaikutukset LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

Tutkimus- ja kehittämispanostus eräissä OECD-maissa
Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators 2001, P.Okko 2002 % BKT:sta 3,50 2,50 2,00 1,50 1,00 4,00 3,00 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 arvio Ruotsi SUOMI Japani USA Saksa OECD keskiarvo Ranska Englanti Tanska Itävalta Norja LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

TOIMIALOITTAINEN VERTAILU SUOMESSA
Ala Q-% Q/L-% TFP-% PAPERI Laman kautta uuteen teknologiaan? KEMIA Ei lamaefektiä eikä uutta teknologiaa? LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

Uuden teknologian vaikutustako? SÄHKÖTEKNINEN 60-88 7.9 5.6 3.8
Q-% Q/L-% TFP-% KONE-JA METALLIT. Uuden teknologian vaikutustako? SÄHKÖTEKNINEN ** 13.4** ** 13.1** 12.3** Maailman huikein menestystarinako? TEHDASTEOLLISUUS LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

MITÄ SIIS TIEDÄMME UUDESTA TALOUDESTA?
Yhdysvalloissa kasvuvaikutus tulee suoraan ICT-sektorin kautta läpäisyvaikutuksena Tuottavuusparadoksi näyttää voitetulta; kuitenkin on palattu vasta periodin tasolle Suomessa kasvuvaikutus tulee ensi sijaisesti kokonaistuottavuuden ja toissijaisesti työn tuotavuuden kautta ICT-sektorin vaikutus Suomessa näkyy vielä lähinnä sähköteknisen alan eli Nokia-klusterin kasvuvaikutuksena. Muualla Euroopassa tilanne vielä huonompi. LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

(3) YRITYSTOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN
yhdentymiskehitys kiihtyy ja toivottavasti laajenee päätösvalta enenevästi suuryrityksille ja niiden kanssa verkostoituneille pääomaliikkeiden kontrollointi vaikeaa ja hyvinvointi- vaikutuksiltaan kallista (vrt. säännöstelyn hinta) pitkällä aikavälillä yrityksen (ja kansakunnan) pelastaa vain innovatiivisuus ja tuotannollinen tehokkuus makrotalouspolitiikan tehtäväksi jää toimivien institutionaalisten rakenteiden luominen (kilpailupolitiikka, koulutus- ja teknologiapolitiikka, investointipolitiikka, ympäristöpolitiikka, stabiili raha- ja finanssipolitiikka) LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

Viro ja kumppanit kovia ja aitoja haasteita.
(4) SUORIEN INVESTOINTIEN MERKITYS KASVAA taustalla ”tacit knowledgen” vaikea siirrettävyys ja ”generic knowledgen” huono suojattavuus  R & D –tietoa ei voi eikä uskalla luovuttaa markkinoiden välitettäväksi. Väistämätön kansainvälistyminen! Systeemikilpailu: institutionaaliset rakenteet ja kannustinjärjestelmät (verotus, tulonjako) Viro ja kumppanit kovia ja aitoja haasteita. LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

ONGELMIA GLOBALISAATIO- KEHITYKSEEN TOKI LIITTYY:
Markkinat eivät toimi tehokkaasti silloin, kun esiintyy: Ulkoisvaikutuksia: ne taloudellisen toiminnan seuraukset, jotka kohdistuvat muuhun kuin tuottajaan tai kuluttajaan eli kolmanteen osapuoleen. Yrityksillä on monopolivoimaa: yritykset pystyvät kilpailun puutteen vuoksi hinnoittelemaan tuotteen hinnan yli sen tuotantokustannusten. Informaatio on epätäydellistä ja/tai asymmetristä VÄITE: globalisaation ongelmat liittyvät juuri negatiivisiin ulkoisvaikutuksiin (saastuminen, korruptio, lapsityövoiman käyttö jne.) sekä kilpailun esteisiin niin kansainvälisillä kuin kansallisilla markkinoilla. LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

RATKAISUT: Ilman kunnollista ympäristöpolitiikkaa omistusoikeus ympäristöön on saastuttajalla. Omistusoikeudet on saatettava kuntoon, globaalissa yhteydessä globaalein sopimuksin. Paljon on tehtävissä vähentämällä korruptiota ja määrittelemällä institutionaaliset perusoikeudet kuntoon(vrt. Venäjä). Vika ei aina ole monikansallisten yritysten. (ii) positiivisten ulkoisvaikutusten hyöty on niinikään toteutettava globaalein sopimuksin ja esim. tutkimusta ja tuotekehitystä on kyettävä tukemaan myös globaalisti. Tärkeä on rakentaa immateriaalioikeudet kannustavasti (pakollinen lisenssiointi jne.) ja oikeudenmukaisesti. LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

RATKAISUT: markkinavoiman käyttöön liittyvät loukkaukset on otettava mukaan WTO:n asialistalle siten, että luodaan kansainvälinen ylikansallinen kilpailulakisäännöstö, jolla voidaan säädellä sitä, että yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti eikä markkinavoiman liiallista käyttöä sallita (paljon tehtävää ja paljon vastustusta). Tarvitaan siis globaalia poliittista ohjausjärjestelmää säätelemään ulkoisvaikutuksia. Kansalaisten perusoikeudet, perustoimeentuloturva, demokratia sekä kuluttajaliikkeet ovat keskeisiä tässä prosessissa. LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

panostuottavuus/panoskorvaus ratkaisee
EUROOPPA 2013? kilpailu kovenee kaikilla sektoreilla, suljetun sektorin suoja-ajat alkavat olla ohi! panostuottavuus/panoskorvaus ratkaisee väestön ikääntyminen vie 1%-yksikön kasvusta systeemikilpailu: oikeudet vs. velvollisuudet julkisen sektorin saaneerauspaineet verokilpailu on totta, myös palkkatulot mukaan julkisen sektorin tuottavuuskehitys palvelujen yksityistäminen ICT-läpimurto muilla toimialoilla toteutettava LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

kannustinjärjestelmät uusiksi ja tehokkaiksi
tulospalkkaus, sidotut osakkeet, optiot ja sisäinen yrittäjyys yrittäjäriskien jako: tuloerot tuottavuuden mukaan siirtolaisuus, mahdollisuus enemmän kuin uhka EU:n integraatio syvenee väistämättä jonkin ajan kuluttua, finanssipolitiikan harmonisointi, verokilpailu ja suhdannetasausmekanismit EU:n tehokkuutta on lisättävä, vähemmän komissaareja, enemmistöpäätökset ja maatalouden roolin heikentämien suhteessa teknologiapolitikkaan rakenteelliset uudistukset, vakaus- ja kasvusopimuksen löysempi tulkinta aluetukijärjestelmän uudelleenarviointi (ei byrokratiaa) LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

Euroskleroosin purkaminen tai näivettyminen
Työnantajalle kannustin työllistää verokiila, työsuhdeturva joustavammaksi pk-sektorilla tuloerojen kasvun salliminen) Työttömälle kannustin työllistyä ansiosidonnaisen keston alentaminen, eläkeputki poikki, verotettavan tulon alaraja ylös, kansalaispalkka yksityinen sosiaalivakuutus! LTKK / Kansantaloustiede Professori Kalevi Kyläheiko

EUROOPPA VUONNA 2013? Professori Kalevi Kyläheiko

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "EUROOPPA VUONNA 2013? Professori Kalevi Kyläheiko"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

EUROOPPA VUONNA 2013? Professori Kalevi Kyläheiko

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "EUROOPPA VUONNA 2013? Professori Kalevi Kyläheiko"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute