Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö- Kohtaaminen ja tunnistaminen kuntasektorin työpaikoilla 18.4.2018, Lohja Psykologi Vasilisa Järvilehto ja sosiaalityöntekijä.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö- Kohtaaminen ja tunnistaminen kuntasektorin työpaikoilla 18.4.2018, Lohja Psykologi Vasilisa Järvilehto ja sosiaalityöntekijä."— Esityksen transkriptio:

1 Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö- Kohtaaminen ja tunnistaminen kuntasektorin työpaikoilla
, Lohja Psykologi Vasilisa Järvilehto ja sosiaalityöntekijä Henna Niskanen HUS, lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikkö

2 Iltapäivän teemoja Yksikön esittely
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ilmiönä Mitä tehdä kun huoli herää ja seksuaalisen hyväksikäytön kohtaamisen periaatteita Miksi on tärkeää pitää mielessä vaihtoehtoisia selityksiä hyväksikäyttöepäilylle? Miten puhua epäilystä lapsen kanssa? Miksi kohtaamista on syytä ajatella laajasi? Mistä apua epäilyn herätessä? Työntekijät Perhe

3 Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikkö
Yksikkö perustettu vuonna 2006, sijaitsee Ruoholahdessa (Tallberginkatu 2). Tarkoitus keskittää kaltoinkohtelun selvittämiseen liittyvää asiantuntijuutta ja huolehtia selvittelyjen rahoituksesta keskitetysti valtion kassasta - Objektiivinen asiantuntijataho, joka selvittää epäilyjä osana esitutkintaa kaikkien osapuolten näkökulman huomioiden. - Yksikön toimintaa säätelee erillinen laki, joka turvaa mm tiedonsaantioikeuden Yksikkö tarjoaa palveluja koko Hus alueelle sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueille ( Hanko- Imatra) Yksikössä töissä lääkäri, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ja litteroijat Tutkitaan alle 16v. ( 18 v.) lapsia ja nuoria Lisäksi yksikkö kouluttaa sidosryhmiään kuten lastensuojelua, poliisia ja hoitotahoja

4 Tilastoja

5 Perustietoja tapauksista 2006‒2016
Ikäjakauma 3‒17 vuotta, keskiarvo 7,6 vuotta, mediaani 6,8 vuotta Tyttöjen osuus noin 70 % hyväksikäyttöepäilyissä, 38 % pahoinpitelyepäilyissä Hyväksikäyttöepäilyissä epäiltynä biologinen isä noin 40 %, isäpuoli 10 % ja perheen ulkopuolinen 30 % Pahoinpitelyepäilyissä epäiltynä useimmiten biologinen isä (57 %) tai äiti (24 %) Huoltoriita taustalla 23 % tapauksista Vanhemmista 1/4:lla muu kuin Suomen kansalaisuus

6 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
Merkittävin määritelmä tulee lakitekstistä: Joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä, tai saa tämän ryhtymään sellaiseen tekoon, on tuomittava lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä… (Finlex) Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan myös se, joka on sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen kanssa, jos rikos ei 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ole kokonaisuutena arvostellen törkeä. Lisäksi lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan se, joka menettelee 1 momentissa tai edellä tässä momentissa tarkoitetulla tavalla kuusitoista mutta ei kahdeksantoista vuotta täyttäneen lapsen kanssa, jos tekijä on lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden sekä asuu lapsen kanssa samassa taloudessa. Törkeässä hyväksikäytössä uhrin ominaisuudet (kehitystaso/ikä) tai olosuhteet ovat omiaan aiheuttamaan erityistä haittaa.

7 Lisäksi sellaisia nimikkeitä kuin seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin (grooming), sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen. Huom! Lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä tai törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ei pidetä tekoa, joka ei loukkaa kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja jonka osapuolten iässä sekä henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa (2011 tullut rajoitussäännös)

8 Monenlaisia tekoja kaikenlaisissa olosuhteissa- eikä rajanveto aina ole helppoa
Teot vaihtelevat leikin lomassa tapahtuneesta koskettelusta tai itsensä paljastelusta väkivaltaisiin raiskauksiin (nämä todella harvinaisia). Kyse voi olla yksittäisestä kontaktista netissä aina vuosia jatkuvaan hyväksikäyttöön perhepiirissä. Ei ole aina yksinkertaista vetää rajaa normista poikkeavan, mutta hyväksyttävän käytöksen ja seksuaalisen hyväksikäytön välillä. Lisäksi rajanveto on aina kulttuurisidonnaista. Omaa suhtautumista seksuaalisuuteen ja siihen liittyviin kysymyksiin voi olla hyvä tarkastella, onko jokin asia itselle erityisen herkkä tai vaikea? Lasten normaalista seksuaalikehityksestä on usein vain vähän koulutusta, vaikka työskentelisi lasten kanssa päivittäin.

9 Pohdittavaksi Pesu- ja hoitotilanteet. Minkä ikäisenä isä saa rasvata tyttären alapäätä? Entä äiti pestä pojan pippeliä? Minkä ikäisestä lapsesta voi laittaa ”nakukuvia” nettiin? Entä kaverille whatssupissa? Voiko lasta suudella suulle? Minkä ikäiseksi asti? Voiko 15v tyttö seurustella 19v pojan kanssa? Entä 24v miehen kanssa? Entä voiko 15v poika seurustella 19v tytön kanssa? Lapsi näkee vanhempiensa välistä seksiä? Entäs jos näkee kolme kertaa? Viisi? Sisarusten keskinäiset lääkärileikit? Milloin hyväksyttyjä?

10 Esiintyvyydestä - ”Joka päivä viisi ilmoitusta lapseen kohdistavasta seksuaalirikoksesta”- YLE 08/2014. Ilmiö on erittäin näkyvästi esillä mediassa, koska se puhuttelee meitä, kuten muutkin pelkoa ja vihaa herättävät aiheet. Epäily / tutkintapyyntö ≠ todellinen tapahtuma Laajat selvitykset niin Suomessa kuin muissa ns länsimaissa ovat osoittaneet, että lapset kokevat aiempia vuosikymmeniä vähemmän hyväksikäyttöä ja suunta on laskeva.

11 Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2013 (Fagerlund, 2014)

12

13 Yhteenveto esiintyvyydestä
Suurin osa lasten raportoimista hyväksikäyttökokemuksista on koettu 12 ikävuoden jälkeen. Insestimuotoisen hyväksikäytön esiintyvyys on promilletasolla. Isäpuoli taas verraten yleinen tekijä, samoin joku muu lapselle tuttu henkilö, joka ei ole biologista perhettä. Tuntemattomat hyväksikäyttävät lapsia Suomessa äärimmäisen harvoin ( vrt valkoiset pakettiautot koulujen läheisyydessä) Joissain tutkimuksissa esiintyvyys lähentelee 20% luokkaa, mutta silloin määritelmä on yleensä hyvin lavea. Seksuaalista hyväksikäyttöä kohdistuu myös poikiin, mutta poikien on ilmeisesti vaikeampia kertoa kokemastaan hyväksikäytöstä

14 Seksuaalisen hyväksikäytön oireet
Median mukaan: yliseksualisoitunut käytös, unettomuus, ruokahaluttomuus, liiallinen ahmiminen, ahdistuneisuus, pääkipu, mahakipu, sosiaalisten suhteiden vaikeudet, koulunkäyntivaikeudet, masentuneisuus, eläinten kaltoinkohtelu, seksuaalinen yliaktiivisuus, seksuaalinen haluttomuus, krooninen kipu, jne… Hyväksikäytetyillä lapsilla voi todellakin esiintyä kaikenlaisia oireita, mutta iso osa ei oireile lainkaan ja toisaalta kaikkia hyväksikäytetyillä lapsilla esiintyviä oireita on myös muilla kuin hyväksikäytetyillä Nuoren vaikea oireilu saattaa herättää huolta hyväksikäytöstä, vaikka muut syyt ovat todennäköisempiä

15 Yliseksualisoitunut käytös
Oire, joka herättää helposti huolen lapsen joutumisesta seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. (Pakonomaista, ilotonta, kohtuuttomasti aikaa vievää, muiden lasten mielestä outoa käytöstä) Perusväestöön nähden hyväksikäytetyillä lapsilla esiintyy enemmän, mutta samoin muuten psyykkisesti oireilevilla Altistuksen vaikutus? Millaisissa olosuhteissa lapsi on oleillut? Perhepeti, pienet tilat, isompia lapsia pienempien seurassa, kulttuurierot, netti jne. Voi ja pitää rajata samalla tavalla kuin muutakin ei-toivottavaa käytöstä sekä tarvittaessa, myös turvataidot tärkeitä; oman ja toisen kehon kunnioittaminen, toiminta itseä uhkaavissa tilanteissa, turvallinen nettikäyttäytyminen, sukupuolivalistus jne -> Eli ensin mietittävä onko käytös normaaliin kehitykseen kuuluva vaihe vai onko kyse yliseksualisoituneesta käytöksestä ja jos on, niin mietittävä mistä käytös voisi johtua

16 Tunnistaminen Pitäisi tapahtua ensisijaisesti lapsen / nuoren puheiden perusteella, silminnäkijähavaintojen perusteella, dokumenttien perusteella (kuvat, videot, keskustelut jne) tai selkeiden somaattisten vammojen perusteella

17 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Tekijät Alaikäisten osuus kaikista seksuaalirikoksista epäillyistä 2015: 9% (n=211) Vuonna 2015 raiskausrikosten tekijöistä alle 15-vuotiaita oli 1% 15-19-vuotiaita oli 19% Lappi-Seppälä ja Niemi 2016, Näsi ja Tanskanen 2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

18 Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret
Parafiiliset: vakiintunut kiihottuminen poikkeavista kohteista Antisosiaaliset nuoret, joiden seksuaalirikkomukset ovat osa rikkeiden ja rikosten jatkumoa Nuoret, joiden psykiatrinen tai neurologinen häiriö alentaa impulssikontrollia Nuoret, joiden heikot sosiaaliset taidot saavat heidät etsimään seksuaalista tyydytystä vähemmän puolustuskykyisistä kohteista (Riittakerttu Kaltiala-Heimo, nuorisopsyk.dosentti)

19 Lapsiin kohdistuva seksuaalinen kiinnostus ja muut aikuiset hyväksikäyttäjät
Kaikki hyväksikäyttäjät eivät ole pedofiilejä tai hebefiilejä (n11-14v) ja kaikki pedofiilit eivät hyväksikäytä lapsia (jopa puolet hyväksikäytöstä muiden kuin pedofiilien tekemiä rikoksia) Muita taustatekijöitä ovat erilaiset psyykkiset- ja päihdeongelmat, laajemmat antisosiaaliset taipumukset, kehitysviiveet ja sosiaaliset rajoitteet, neurologiset sairaudet jne

20 Naiset Suurin osa hyväksikäyttäjistä tiettävästi miehiä
Myös naiset syyllistyvät hyväksikäyttöön, mutta tätä tutkittu selvästi vähemmän ja todennäköisesti ilmiö on aliraportoitu Hyväksikäyttävät miehen kanssa tai yksin Seksuaaliset motiivit, taloudelliset motiivit, psyykkiset syyt Naiset hyväksikäyttävät sekä tyttöjä että poikia

21 Sisarusten välinen seksuaalinen toiminta
Tutkittu niin ikään melko vähän, mutta viimeisimpien esiintyvyyskyselyjen perusteella muuta insestiä yleisempi ilmiö. Viimeisimpiä tutkimuksia esim kysely saksankielisissä maissa, jonka mukaan seksuaalista kanssakäymistä sisarusten kesken raportoi 12.7% vastaajista. Tästä 87% tapahtui yhteisymmärryksessä ja 13% oli pakotettua tai ei-toivottua. Ylipäätään sisarusten välinen kaltoinkohtelu on teema, johon syytä kiinnittää huomiota

22 Esimerkkitapauksia ja vaihtoehtoisten selitysten pohtimisen tärkeys
Lohjalla hyvät ohjeet siihen, mitä tehdä kun epäily herää content/uploads/2017/10/Toimintaohje-seksuaalisen-kaltoinkohtelun- kohtaamiseenJULKINEN.pdf. Epäilyn herätessä hyväksikäyttö on erittäin harvoin ainoa mahdollinen selitys epäilylle.

23 Mitä tehdä kun huoli herää ja seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen

24 Kysymystyypit SUOSI! Helpottavat ilmaisut: suotavia ”Aha”, ”Hmm”
Avoimet ilmaisut: suotavia ”Kerro siitä.”, ”Mitä sitten tapahtui?” Ohjaavat ilmaisut: OK, edellä mainittujen jälkeen ”Mitä te puhuitte?” ”Minkä näköinen hän oli?” Vaihtoehtoilmaisut: mahdollisimman vähän ja harkitusti ”Olitko sisällä koko ajan?” ”Oliko hän vanha vai nuori?” Johdattelevat ilmaisut: vältettäviä! ”Sen jälkeen varmaan…”, ”Se varmaan sattui kovasti.”, ”Mitä teit, että pääsit pois tilanteesta?” VÄLTÄ!

25 Mutta olen kuullut jossain muualla, että pitää kysyä suoraan….
Ohje liittyy yleensä siihen, että sen ajatellaan helpottavan nuorta kertomaan asiasta, jota ei muuten saa otettua puheeksi. Riskinä johdattelu. Kannattaa ainakin harkita missä tilanteessa kysyy suoraan ja onko muuta keinoa (epäilenkö hyväksikäyttöä vain oireiden perusteella?) Jos päätyy kysymään jotain asiaa suoraan, niin kysyy mahdollisimman vähän ja jatkaa sitten avoimilla tai ohjaavilla kysymyksillä (mitä sitten tapahtui, mitä tarkoittaa, millainen, missä jne). Eikä jatka kyllä/ei tai muulla arvailulinjalla Kannattaa koko ajan miettiä myös vaihtoehtoisia selityksiä, mistä muusta voisi olla kyse kuin mitä minulle tulee ensimmäisenä mieleen.

26 Esimerkki ”Jere” 1 5-vuotias Jere tapellut päiväkodissa toisen lapsen kanssa. Jerelle kerrottiin, ettei ketään saa lyödä. Jere sanoo, että ”minua aina lyödään kotona”. Jere asuu äidin, isän ja 3-vuotiaan pikkusiskon kanssa. Jerellä on ylivilkkautta ja kielenkehityksen vaikeuksia. Äiti tuonut vasu-keskustelussa esiin väsymystä ja ollut itkuisen oloinen hakiessaan Jereä. Perheessä on tai on ollut lastensuojelun asiakkuus.  Miten reagoit Jeren kertomaan?

27 A: Lyökö äiti vai isä. B: Mitä sinä tarkoitat lyömisellä
A: Lyökö äiti vai isä? B: Mitä sinä tarkoitat lyömisellä? C: Kuka sinua lyö? D: Se varmaan sattuu kovasti, kun sinua lyödään. E: Kerro siitä lyömisestä.

28 Lähisuhdeväkivallan ehkäisyfoorumi 2017
A: Lyökö äiti vai isä? B: Mitä sinä tarkoitat lyömisellä? C: Kuka sinua lyö? D: Se varmaan sattuu kovasti, kun sinua lyödään. E: Kerro siitä lyömisestä. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyfoorumi 2017

29 Esimerkki ”Johanna” 14-vuotias Johanna on hakeutunut koulukuraattorin vastaanotolle alakuloisuuden ja viiltelyn vuoksi. Vastaanotolla Johanna kertoo vuosi sitten mummin miesystävän Jarmon kosketelleen häntä epämiellyttävästi. Kuraattori kysyy, mitä Johanna tarkoittaa epämiellyttävällä koskettelulla ja pyytää häntä kertomaan siitä lisää. Johanna kertoo Jarmon olleen humalassa ja Johannan mennessä nukkumaan Jarmo oli työntänyt käden yöpaidan alle ja ”sinne”. Johanna oli puoli vuotta sitten lopettanut liikuntaharrastuksen ja hän on ollut koulussa selvästi aiempaa vetäytyneempi. Koulussa on kiinnitetty huomiota Johannan laihtumiseen. Aiemmin Johannalla ei ole ollut fyysisiä tai psyykkisiä pulmia. Johanna asuu äidin, isän ja pikkuveljen kanssa. Lapsilla ei ole lastensuojelun asiakkuutta.  Ajatuksia?

30 Pohdintaa Lähtökohtaisesti vahva epäily, Johanna kertonut epäilystä neutraalille taholle Tiedossa ei ole motiivia, miksi Johanna keksisi hyväksikäytön Tutkimusten mukaan hyväksikäyttäjä on usein lapselle tuttu henkilö, mutta ei biologisesti sukua Todennäköisesti Johanna haastateltaisiin poliisin tai yksikön toimesta Myös vanhempien haastattelut tärkeässä roolissa

31 Mistä niitä vaihtoehtoisia selityksiä tulee?
Väärinymmärrys Lapsi ymmärtää tilanteen väärin Aikuinen ymmärtää tilanteen väärin lapsen antaman kuvauksen perusteella Riskiä lisäävät: lapsen nuori ikä, kehitykselliset haasteet kuten puheenkehityksen viiveet, lapsen runsas käytösoireilu, kulttuurierot, aikuisten riitaisat välit Satuilu ja valehtelu Pienet lapset voivat keksiä yllättävän huolestuttavan kuuloisia juttuja tajuamatta itse, miltä heidän puheensa aikuisen korvaan kuulostaa. Nuoret voivat jo valehdella, esim hätävalhe vanhemmille oman toiminnan peittelemiseksi

32 jatkuu… Oireilu tai käytös tulkitaan väärin
Normaaliin seksuaalikehitykseen liittyvä käytös tulkitaan väärin tai lapsen oireilu, jolle ei löydetä luontevaa selitystä herättää huolen kaltoinkohtelusta

33 Esimerkki ”Hanna 4v ja Minna 1,5v”
Lasten äiti tuo poliisille näytille 4v tyttären puhelimesta löytyneen kuvan, jossa pienempi lapsista pitää kädessään miehen sukupuolielintä. Äiti kertoo kuulustelussa vanhempien eronneen muutama kk sitten. Välit ovat riitaisat. Lapset ovat isällä viikonloppuisin. Kuvassa on äidin mukaan hänen ex miehensä, vaikka miehen päätä ei kuvassa näykään. Äidin mukaan isä katsoi paljon pornoa heidän ollessa yhdessä. Äidin mukaan hän oli kysynyt Hannalta, onko Minna koskenut isän pippeliin ja Hanna oli vastannut, että on. Kuvassa mies puolimakaavassa asennossa sohvalla, pitkät kalsarit jalassa. Minna näyttää vetäneen häneltä housuja alas ja pitää kiinni isän peniksestä kädellä, toisessa kuvassa molemmilla käsillään. Kuvan ottaja ei näy kuvassa, mutta se on otettu melko matalalta. Poliisi ottaa isän kiinni epäiltynä lapsen törkeästä seksuaalisestä hyväksikäytöstä. Isä on poliisivankilassa kaksi vuorokautta. Mistä voi olla kyse?

34 Ennen kuin yksikkö näki kuvan:
Väärinkäsitys? Onko kuvassa penis? Onko penis paljas? Koskeeko lapsi siihen kunnolla? Onko kyse Minnasta ja Hannasta? Kuinka selkeä kuva on siis kyseessä Kun yksikkö näki kuvan (se oli hyvin selkeä): Ihmettelyä, miksi kuva jätetty puhelimeen; onko isä tiennyt sen ottamisesta? Onko isä pyytänyt kuvan ottamista? Voiko olla vahinko? Mikä kuvan ottoa edelsi? Isä ollut ehkä tabletilla, miksei ole puuttunut tilanteeseen? Keitä ollut paikalla? Muotoutuu ajatus siitä, voisiko kyseessä olla vahinko? Päihteet? Väsymys? Peliriippuus?

35 Isä sanoo kuulusteluissaan, ettei muista tapahtumia
Isä sanoo kuulusteluissaan, ettei muista tapahtumia. Kertoo nauttineensa pari olutta ja tulleensa yövuorosta kotiin kun lapset tulivat hänen luokseen. Isä ei osannut kertoa, milloin kuva oli otettu Isän koneilta löytyy runsaasti pornoa, mutta ei lapsiin viittaavia kuvia, omista tai muiden lapsista. Isällä ei entisyyttä Lapset kertoivat….. Miten auttaa perhettä?

36 Esimerkki ”Jenni 5v” Jenni on aloittanut uudessa päiväkodissa 4kk sitten. Jennin vanhemmat huolestuvat kun Jenni kertoo yhden hoitajan olevan inhottava. Vanhemmat pohtivat itsekin, onko kyseinen hoitaja pätevä, sillä hän ottaa selvästi muita useammin fyysistä kontaktia lapsiin, mutta on vanhempia kohtaan etäinen. Jenni kertoo eräänä päivänä, ettei halunnut mennä hoitajan kanssa vessaan ja siitä tuli itku päiväkodissa. Vanhemmat kyselevät asiasta ja Jenni kertoo hoitajan haluavan auttaa liikaa pyyhkimisessä, vaikka Jenni ei tarvitsisi apua. Vanhemmat kyselevät lisää ja Jenni kertoo, että hoitaja tykkää koskea pimppaan. Lisäksi Jennin mukaan hoitaja tulee silittelemään häntä nukkarissa ja häntä itkettää siellä aika usein. Seuraa seri-epäily ja tutkinta, sillä vanhemmat tekevät tutkintapyynnön poliisille. Hoitaja jää pois töistä.

37 Tutkinta etenee…. Poliisi tutkii hoitajan taustaa. Hän on 39v nainen, alanvaihtaja, joka on työskennellyt Jennin päiväkodissa vuoden. Hoitajalla ei ole omia lapsia. Poliisilla ei ole tiedossa, että hoitajaa olisi aiemmin epäilty vastaavista teoista, eikä päiväkodin johtajallakaan Edellisessä työpaikassa jotkut työntekijät olivat epäilleet, että hoitajalla voisi olla alkoholikäytön kanssa pulmia. Työryhmässä hoitaja on melko vetäytyvä, eikä ota juuri kontaktia työkavereihinsa. Jennin terveystiedoista ei löydy mitään epäilyn kannalta oleellista, eikä perheellä ole ollut lastensuojeluasiakkuutta. Jenni on vanhempiensa ensimmäinen ja ainut lapsi. Vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja (DI ja ekonomi).

38 Mitä ajatuksia? Millä vanhempien havainnot voisivat selittyä? Entä lapsen puheet? Entä viranomaisten kautta saadut tiedot? Miten jatko?

39 Johtopäätökset

40 Kohtaamista on tärkeä miettiä kaikkien osapuolien kannalta

41 Perheen kohtaaminen Yhden perheenjäsenen kokema hyväksikäyttö tai hyväksikäyttöepäily vaikuttaa yleensä koko perheeseen Aikuiset: syyllisyyden, vihan, avuttomuuden, epäuskon, pelon jne tunteet aiheuttavat monenlaista oireilua ja toimintakyvyn laskua. Lasten kannalta aikuisten jaksaminen ensiarvoisen tärkeää, sillä sujuva, turvallinen arki tärkeä resilienssitekijä Muut lapset: perheen sisäinen hyväksikäyttö voinut vääristää sisarussuhteita tai suhdetta vanhempiin, pelon ja syyllisyyden tunteet, viha, perhe rikkoutuu? Pelkkä epäily voi horjuttaa perhettä, mistä tukea, jotta päästään eteenpäin? Huom mm. kirjaukset- epäily voi jäädä elämään teksteissä! Vanhempien huomion suuntaaminen tulevaan ja lapseen

42 Nuori kertoo syyllistyneensä itse kaltoinkohteluun tai harkitsevansa sitä
Esim pedofiiliset mielenkiinnonkohteet ovat pinnalla jo nuorilla. Ne voivat herättää voimakasta hämmennystä ja psyykkistä huonovointisuutta. Tärkeä kokemus, jos joku suhtautuu neutraalisti. Apua on tarjolla harmilliset vähän, sitä voi kysellä Sexposta (seriE-hanke) tai terveyskylä.fi portaalista ( lapsiin/Pages/default.aspx) tai kaksi jälkimmäistä tarkoitettu lähinnä aikuisille Itselle voi miettiä valmiiksi toimintasuunnitelmaa myös siihen tilanteeseen, että nuori kertoo syyllistyneensä johonkin rikokseen. Esim. 15 v nuori tulee kertomaan, että on ollut hoitamassa 7-vuotiasta serkkuaan ja tullut kosketelleeksi serkun sukupuolielintä uimassa ollessaan. Nuori on hämmentynyt ja peloissaan. Miten toimit? Pitääkö tehdä tutkintapyyntö poliisille ja lastensuojeluilmoitus? Miten juttelet asiasta nuoren kanssa?

43 Valmistautuminen kohtaamisiin
Valmistaudu tapaamiseen Pohdi omia tunteita ja suhtautumista etukäteen ja hae tarvittaessa tukea ja /tai työparin Kaikki perheen oireilu ei välttämättä selity hyväksikäytöllä, huomioi myös muut selitykset ja tarpeet Muista, että tärkeää on viestiä sitä, että kaikenlaisista kokemuksista voi selvitä ja apua on tarjolla Usein parhaaksi kuuntelijaksi koetaan henkilö, jolla on aikaa kuunnella ja suhtautuu rauhallisesti kuulemaansa. Liiallinen empatia voi olla kuormittavaa. Lisäksi hyvä olla konkreettisia neuvoja tarjolla, mistä asiakas saa tarvittaessa apua somaattisiin tai psyykkisiin tarpeisiin (esim serikeskus, poliisi, päivystävä sairaala, sosiaali- ja kriisipäivystys jne) Konsultoi tarvittaessa poliisia

44 Neuvontapuhelin ja nettisivut
Neuvontapuhelin viranomaisille Arkisin klo 09-15 Neuvontaa ja ohjausta liittyen lapsiin kohdistuneisiin seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn epäilyihin Yksikön tehtävä on kouluttaa sidosryhmiä, koulutusta voi siis pyytää Lohjan palvelujärjestelmä?

45


Lataa ppt "Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö- Kohtaaminen ja tunnistaminen kuntasektorin työpaikoilla 18.4.2018, Lohja Psykologi Vasilisa Järvilehto ja sosiaalityöntekijä."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google