Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Kartanoelämää Suomessa 1800-luvulla

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Kartanoelämää Suomessa 1800-luvulla"— Esityksen transkriptio:

1 Kartanoelämää Suomessa 1800-luvulla
Kartanoelämää pähkinänkuoressa

2 Kartanoelämää Suomessa 1800-luvulla
Kartanolle tyypillistä suuri puinen päärakennus mäellä muut rakennukset symmetrisesti päärakennukseen nähden hoidettu piha ja ympäristö paljon pinta-alaa: peltoja ja metsiä Oletko käynyt kartanossa? Jykevät portaat, raskas ovi ja ympärillä paljon ulkorakennuksia, jotka usein reunustavat symmetrisesti mahtavaa päärakennusta. Kartanot ovat portti historiaan, kahden sadan vuoden takaiseen elämään, jolloin kännyköitä ja nykyajan keksintöjä ei tarvittu. Suomen Tammen kesä 2004

3 Kartanoelämää Suomessa 1800-luvulla
Kartanon päärakennuksessa asuivat kartanon isäntä, herra ja rouva perheineen. Kartanon herran tärkein apulainen oli tilanhoitaja eli vouti tai pehtoori, jonka alaisena taas työskenteli renkivouti. Renkivoudilla oli paljon alaisina erilaisissa ulkotöissä, kuten navettapiikoina, paimenina, metsänvartijoina ja kalastajina. Rouvan apuna toimi kartanon emännöitsijä: taloudenhoitaja ja mamselli, jonka alaisena työskentelivät mm. lastenhoitajatar ja palvelijatar. Kartanon toiminnalle tyypillistä siis oli hierarkkisuus, tasoajattelu, jolloin säätyläiset ohjasivat alustalaistensa toimintaa. Sekä säätyläisillä että alustalasilla oli kartanoyhteisössä oikeuksia ja velvollisuuksia, alustalaisten tuli mm. valvoa säädyn omaisuutta kuin omaansa. Suomen Tammen kesä 2004

4 Herraskartanoiden kukoistusaika
Kartanon herra eli patruuna oli pitäjän vaikuttajia: mukana luottamustehtävissä ja hyvässä virka-asemassa Kartano henkisen ja aineellisen kulttuurin kehtona  kartanoiden välityksellä levisivät mm. seuraelämän tavat, muodit, uudet ruokalajit ja leivonnaiset sekä maanviljelystaidot Kartanon herran saama arvostus pitäjässä lisäsi myös hänen alustalaisten arvostusta. Suomen Tammen kesä 2004

5 Kartanoelämää Suomessa 1800-luvulla
Kartanon jäsenyys oli haluttua ja sen sai työpanosta vastaan isännän suojelus alustalaisille alustalaisten kuuliaisuus isännälle velvoitteita ja turvallisuutta Isännän tarjoama suoja teki kartanosta houkuttelevan asuinympäristön. Suoja tarjosi turvallisuutta mutta siinä oli myös velvoitteita: piti noudattaa kartanon normeja ja sääntöjä, ns. tapaoikeutta. Kartanon käyttäytymissääntö perustui kartanossa todettuihin hyviin tapoihin. Tarvittaessa rajojen muistuttamisessa käytettiin kurinpidollisia keinoja, kuten raippaa ja remmiä. Isäntää kohtaan tehdyt kyseenalaistukset ja hänen kunniaa kohtaan tehdyt rikkomukset olivat sellaisia rikkomuksia, joita selviteltiin aina käräjillä. Suomen Tammen kesä 2004

6 Kartanoelämää Suomessa 1800-luvulla
Työnjako oli säädynmukaista: raskas työ kuului alustalaisille säätyläisten ihanteena joutilaisuus herran elintason mitta oli rouvan joutilaisuus rouva pukeutui turnyyripukuun, jossa oli pakko olla jouten! Työnjako oli tehty säädyn mukaan ja herrasväelle ihanteena oli joutilaisuus, säätyläisen tuli vieroksua etenkin ruumiillista työtä. Vaimon joutilaisuudesta tuli miehen elintason mitta ja tämä näkyi myös vaimon pukeutumisessa: nainen puettiin niin, ettei hän voinut kunnolla istua, tanssia tai edes kävellä, sillä naisen tuli pukeutua turnyyripukuun ja pitää alla tiukkoja korsetteja, jotta ryhti pysyisi hyvänä ja uuma kapeana. Suomen Tammen kesä 2004

7 Kartanoelämää Suomessa 1800-luvulla
Kartanon herran ei tarvinnut itse käydä tankkaamassa kulkuneuvoaan, vaan hänet kuljetti paikasta toiseen esimerkiksi renkipoika. Jos renkipoika ei osannut esimerkiksi ohjastaa hevosta tarpeeksi hyvin, saattoi kartanon isäntä ojentaa häntä kovinkin ottein ja sille renkipoika ei voinut mitään. Kartanon omistajien piti pitää huolta, että alustalaiset toimivat säätynsä mukaisesti. Suomen Tammen kesä 2004

8 Kartanoelämää Suomessa 1800-luvulla
Ruokakulttuuri arkena syötiin vaatimattomasti juhlissa oli tarjolla runsas pitopöytä ruokapöydässä tuli käyttäytyä säädyn mukaisesti Alkupalat saatettiin syödä seisaallaan ja tämän jälkeen nautittiin pitopöydän antimista: sallattia eli rosollia, joka oli juuressalaattia, jossa ei ollut perunaa vaan silliä; perunasallatti, jossa oli kinkkua, lihasta valmistettiin paisteja, aladobia, sylttyjä, keitettyjä perunoita, herkkusienikastiketta, keitettyä kieltä, väskynäsoppa jälkiruoaksi ja sen kanssa esim. perunahiutalepuuroa. Suomen Tammen kesä 2004

9 Kartanoelämää Suomessa 1800-luvulla
sunnuntai oli kaikilla vapaapäivä vapaa-aikaa vietettiin kartanoissa uusin tavoin: näytteleminen, tanssiminen, soittaminen, laulaminen, kortin pelaaminen sekä syntymä- ja nimipäivien viettäminen opittiin kartanoiden välityksellä Kartanoiden salit sisustettiin juhlia varten ja niissä tuli mm. olla kaksi ja puoli tusinaa tuoleja. Mielenkiintoinen ”varuste” oli sylkykuppi. Suomen Tammen kesä 2004

10 Kartanoelämää Suomessa 1800-luvulla
Kartanoiden kautta levinneistä lähes 200 vuotta vanhoista uutuuksista saamme nauttia nykyäänkin, kuten alkukesäisin sireenien kukista. Puutarhan hoito ja kasvimaiden eli ryytimaiden pitäminen aloitettiin kartanoissa. Suomen Tammen kesä 2004


Lataa ppt "Kartanoelämää Suomessa 1800-luvulla"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google