Euroopan unionin Itämeri-stretagia

Esitys aiheesta: "Euroopan unionin Itämeri-stretagia"— Esityksen transkriptio:

1 Euroopan unionin Itämeri-stretagia
EUROOPAN UNIONIN ITÄMERI-STRATEGIA Euroopan unionin Itämeri-stretagia Suunnitelmasta toimeenpanoon Kesäkuu 2009 Itämeri-suurlähettiläs Jari Luoto

2 ITÄMEREN ALUEEN KESKEISIÄ HAASTEITA
erityisen haavoittuvan merellisen ympäristön tila edellyttää nopeita korjaustoimia meriliikenne, ml öljyn ja kemikaalien kuljetus kasvaa Itämerellä voimakkaasti -> onnettomuusriski kasvaa energiapolitiikka: verkot - turvallisuus - uusiutuvat turvallisuuden lisäämiselle tarvetta monella tavoin talouden haasteet: lama, suuret kehityserot ja väestörakenteen muutos

3 TOIMEKSIANTO KOMISSIOLLE
”Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota esittämään EU:n strategian Itämeren aluetta varten viimeistään kesäkuussa 2009, mikä ei kuitenkaan vaikuta yhdennetyn meripolitiikan soveltamiseen. Tällä strategialla olisi muun muassa edistettävä Itämereen liittyvien kiireellisten ympäristöhaasteiden käsittelyä. Itämeren alueen yhteistyön ulkoinen osuus rakentuu pohjoisen ulottuvuuden politiikalle.” Puheenjohtajan päätelmät, Eurooppa-neuvosto, joulukuu 2007

4 EUROOPAN UNIONIN ITÄMERI-STRATEGIA
toimeksianto komissiolle joulukuussa 2007 17 kk aikana komissio kuullut jäsenvaltioita, alueellisia järjestöjä ja paikallisia ja yksityisiä toimijoita aluepolitiikan pääosaston valmistelema esitys Ruotsin puheenjohtajuuskaudella: - pj:n ystävät -ryhmä valmistelee neuvoston päätelmät - alueen jv:t ja komissio jatkavat yhteiskokouksia - toimeenpanon valmistelua useissa kokoonpanoissa - ministerikonferenssi ja hyväksyminen Eurooppa-neuvostossa

5 MITÄ VALMISTELU TUOTTI?
komissio toimi avoimesti ja alueeseen tukeutuen -> vaikutti strategian muotoon ja sisältöön tiivis yhteydenpito komission ja alueen jäsenvaltioiden välillä -> tukee tulevaa yhteistyötä uusia yhteyksiä luotu toimijoiden välillä sekä komission kanssa -> tukee toimenpanoa korkean poliittisen tason huomio keskeisiin alueellisiin haasteisiin -> vauhdittaa hankkeita uusi toimintamalli unioniin -> positiivinen alueellistuminen, malli muille alueille lisäarvoa unionin muulle toiminnalle

6 STRATEGIAN NELJÄ PILARIA
Ympäristön kannalta kestävä ja taloudellisesti ja sosiaalisesti myönteinen kehitys Kestävä ympäristö Taloudellinen menestys Toimivien yhteyksien houkutteleva alue Turvallinen alue Toimintasuunnitelman toteutus 15 ensisijaisen tavoitteen avulla

7 TALOUDELLISESTI MENESTYVÄ ALUE
YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN, PK-YRITYSTEN ASEMAN PARANTAMINEN JA INHMILLISTEN VOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN SISÄMARKKINOIDEN ESTEIDEN POISTAMINEN JA YHTEISTYÖ TULLI- JA VEROASIOISSA TALOUDEL- LINEN MENESTYS KESTÄVÄN MAATALOUDEN, METSÄTALOUDEN JA KALASTUKSEN EDISTÄMINEN TUTKIMUKSEN JA INNOVAATION EDISTÄMINEN Talouspilarin neljä prioriteettia

8 RESEARCH AND INNOVATION
The strategic action: To establish a common Baltic Sea Region innovation strategy A Program for Innovation, Clusters and SME-Networks Cross-sectoral reference projects for innovation in health and life sciences A Baltic Sea Fund for Innovation and Research A Baltic Science Link Common Strategy to promote services innovation A regional foresight programme The strategic action + examples of flagship projects

9 x) =DE/Mecklenburg-Vorpommern /NDPHS
PRIORITEETTIALUEET PL/FI DE SE DK DK TO REDUCE NUTRIENT INPUTS TO PRESERVE BIO- DIVERSITY HAZARDOUS SUBSTANCES CLEAN SHIPPING CLIMATE CHANGE FI EE SE/PL DK LV INTERNAL MARKET HINDRANCES RESEARCH AND INNOVATION ENTREPRENEUR- SHIP, SME’S, HUMAN RESOURCES SUSTAINABLE AGRICULTURE, FORESTRY & FISHERIES ENERGY MARKETS LT FI/DK DK FI X) TRANSPORT LINKS EDUCATION, TOURISM & HEALTH MARITIME SAFETY & SECURITY PROTECTION FROM MAJOR EMERGENCIES CROSS BORDER CRIME x) =DE/Mecklenburg-Vorpommern /NDPHS

10 STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN TOIMENPIDEOHJELMAN 15 PRIORITEETTIALUETTA
KORKEAN TASON TYÖRYHMÄ TOIMENPIDEOHJELMAN 15 PRIORITEETTIALUETTA MERITURVAL- LISUUDEN PARANTAMINEN JOHTOVALTIO LIPPULAIVAHANKE VALTIO X LIPPULAIVAHANKE NGO X LIPPULAIVAHANKE IGO X

11 VASTUUMINISTERIÖT SUOMESSA METSÄTALOUS-MINISTERIÖ
RAVINNE- PÄÄSTÖJEN VÄHENNYS KESTÄVÄ MAATALOUS, METSÄTALOUS JA KALASTUS MERITUR- VALLISUUDEN PARANTA- MINEN RAJAT YLITTÄVÄN RIKOLLISUU- DEN VASTAI- NEN TOIMINTA YMPÄRISTÖ- MINISTERIÖ MAA- JA METSÄTALOUS-MINISTERIÖ LIIKENNE- JA VIESTINTÄ- MINISTERIÖ SISÄASIAIN- MINISTERIÖ/ POLIISIHALL.

12 MITÄ EU STRATEGIALTA ODOTETAAN?
Unionin politiikan, ohjelmien ja rahoituksen alueellisesti tehokkaampi hyödyntäminen Käytännönläheinen, päivitettävä toimintasuunnitelma Julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön ja verkottumisen rohkaisu Itämeren alueella Tiivis yhteistyö komission, jäsenvaltioiden ja muiden toimijoiden välillä toimeenpanossa ja seurannassa EU:n Itämeristrategiaan liitettävä yhteistyö Venäjän, Valko-Venäjän ja Norjan kanssa Rahoitus useasta eri lähteestä: unionilta, jäsenvaltioilta, julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta ja kv rahoituslaitoksilta

13 STRATEGIAN RAHOITUS Euroopan unionin budjetti jäsenvaltioiden varat
alueelliset hallitusten väliset järjestöt yksityinen rahoitus kansainväliset rahoituslaitokset

14 TOIMIVAN STRATEGIAN ELEMENTTEJÄ
jäsenvaltioiden sitouttaminen korkeimmalla tasolla ja toiminnan johtamisen kautta unionin kaikkien välineiden hyödyntäminen lähtökohtana nykyisten sitoumusten toimeenpanon, kuten HELCOM:ssa tehtävän työn tukeminen strategia huomioon seuraavalla rahoituskehyskaudella toimeenpanon seuranta ja sidosryhmien osallistuminen

15 MITEN ALUEET VOIVAT OSALLISTUA?
osallistuminen kansalliseen tavoitteenasetteluun osaamisen ja parhaiden käytäntöjen tuominen mukaan hankkeiden toteuttamiseen osallistuminen alueiden välisen yhteistyön ja yhteyksien hyödyntäminen yhteyden luominen alueellisten suunnitelmien ja Itämeri-strategian välillä osallistuminen vakiinnutettaviin sidosryhmätapaamisiin

16 KÄYTÄNNÖN HYÖDYN ARVIOINTIA I
REHEVÖITYMISEN VASTAISTEN TOIMIEN TEHOSTAMINEN HELCOM:N TOIMINTAOHJELMA LÄHTÖKOHTANA MAATALOUSPOLITIIKAN JA KALASTUSPOLITIIKAN MUUTOKSET TUKEA YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN POISTON TEHOSTAMISELLE TUKEA SATAMIEN VASTAANOTTOKAPASITEETILLE MAATALOUDEN PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN JA NEUVONNAN LEVITTÄMINEN TUKEA YKSITYISTEN TOIMIJOIDEN HANKKEILLE TUKEA TUTKIMUKSELLE

17 KÄYTÄNNÖN HYÖDYN ARVIOINTIA II
MERILIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN ITÄMEREN VIRANOMAISYHTEISTYÖN VAHVISTUMINEN ITÄMEREN LAAJUISEN MERIVALVONNAN KEHITTÄMINEN NAVIGOINNIN TEKNISTEN JÄRJESTELMIEN LAAJA KÄYTTÄÄNOTTO ITÄMEREN LAAJUISEN RISKIARVION VALMISTAMINEN ÖLJYNTORJUNTA- JA MUIDEN ONNETTOMUUSVALMIUKSIEN PARANTAMINEN

18 KÄYTÄNNÖN HYÖDYN ARVIOINTIA III
KÄYTÄNNÖN HYÖDYN ARVIOINTIA III 100 50 120 60 1400 1600 1100 1200 300 100 550 1400 650 2200 350 800 ESTLINK 2 1000 1750 SWEDLINK 800 650 700 1350 950 500 600 1000 PL - LT ENERGIASILTA 600 600 1500 käytössä oleva (MW) suunnitteilla (MW) Sähkömarkkinat

19 KÄYTÄNNÖN HYÖDYN ARVIOINTIA IV
VIA BALTICA JA RAIL BALTICA MUUT LIIKENNEHANKKEET: POHJOLAN KAARI JNE. Pietari - Helsinki - junalautta - - Via Baltica - Varsova - Berliini

20 POHJOLAN KOLMIO & POHJOLAN KAARI

21 TALOUDEN TAANTUMAN VAIKUTUKSIA
Talousvaikeudet vievät huomion pois pidemmän aikavälin haasteista Julkisen talouden supistuminen leikkaa mm. ympäristöinvestointeja Yksityisen sektorin osallistuminen yhteistyöhön vaikeutuu Energian hinnan suuri vaihtelu vaikeuttaa siirtymää uusiutuviin ? + elvytystoimet vauhdittavat joitakin investointeja (mm. Estlink 2) + energiatehokkuus houkuttelee aikaisempaa enemmän + vanhempaa liikennekalustoa ja kuormittavampaa tuotantoa poistuu + supistuvat voimavarat ja tehokkuuden tavoittelu ajavat yhteistyöhön

22 TULEVAISUUDEN NÄKYMIIN VAIKUTTAA...
Itämeren merkitys strategisena kuljetusväylänä kasvaa meren ”hyödyntäminen” lisääntyy edelleen -> rahti-, matkustaja- ja risteilyliikenne, virkistyskäyttö, energian siirto & tuotanto jne. globaalin laman jälkeen talous nopean kasvun uralle ? kestävyyteen ympäristön kannalta kiinnitetään entistä enemmän huomiota -> unionin ja globaali institutionaalinen kehikko vahvistuu taloudelliset ja muut lisääntyvät sidokset vähentävät ristiriitoja -> paremmat edellytykset myös yhteisten ongelmien ratkaisulle Venäjän kehityksen suunta on edelleen tärkeimpiä muuttujia alueella

23 KIITOS! Merenkulkualan XXIV teemapäivä, M/S Serenade 3.3.2009
Euroopan unionin Itämeri-strategia, Itämeri-suurlähettiläs Jari Luoto Jari Luoto, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö, 2009