Synnytysvalmennus Hyvinkään sairaala

Esitys aiheesta: "Synnytysvalmennus Hyvinkään sairaala"— Esityksen transkriptio:

1 Synnytysvalmennus Hyvinkään sairaala

2 Synnytysvalmennuksessa saat tietoa
Hyvinkään sairaalasta Synnytyksen vaiheista ja kivunlievityksestä Ensihetkistä vauvan kanssa

3 Hyvinkään sairaala Synnytysraja 35 viikkoa - ennen tätä synnytyspaikkana on Naistenklinikka tai Jorvi. Soita ennen kuin tulet synnyttämään! Ruuhkatilanteessa ohjaamme synnyttäjiä esimerkiksi Naistenklinikalle, Jorviin tai Lohjalle. 1850 synnytystä vuodessa 4 synnytyssalia Tarkkailupaikkoja, joissa tukihenkilölle mahdollisuus yöpyä. Lapsivuodeosastolla 2- ja 4 hengen huoneita. Mahdollisuus perhehuoneeseen. Lääkäripäivystys 24 h Gynekologi, anestesialääkäri, lastenlääkäri.

4 Synnytys käynnistyy yleensä supistuksilla tai lapsivedenmenolla
Supistukset Voivat alkuun tuntua kuukautistyyppisenä jomotteluna. Muuttuvat hiljalleen säännöllisemmiksi ja voimakkaammiksi. Toisinaan supistukset voivat loppua hetkeksi alkaakseen myöhemmin uudelleen. Supistukset ovat säännöllisiä kun ne tulevat min välein ja tuntuvat voimakkailta. Tällöin on hyvä ottaa yhteyttä sairaalaan. Ensisynnyttäjät voivat yleensä seurata supistuksia kotona useamman tunnin. Lapsivedenmeno Lapsivesi voi mennä tihkumalla tai sitä voi tulla runsaampi määrä kerralla. Supistukset eivät välttämättä ala heti - kuitenkin yleensä muutaman tunnin sisällä. Lapsivesi on tavallisesti kirkasta tai vaaleanpunertavaa ja sitä muodostuu lisää vauvan syntymään saakka. Ota yhteys sairaalaan jos epäilet lapsivetesi menneen. Synnytyssalin puhelinnumero on

5 Muita syitä tulla sairaalaan
Kirkas, runsas verinen vuoto - rusehtava tai limainen vuoto kuuluu synnytykseen. Jatkuva, kova kipu - supistuskipu on aaltomaista. Liikkeet eivät tunnu - tutustu liikelaskentaohjeeseen. Muutokset voinnissa lapsivedenmenon jälkeen. Mikäli olet epävarma, soita synnytysosastolle Hätätilanteessa 112. Muita syitä tulla sairaalaan

6 Mitä mukaan? Saapuminen
Neuvolakortti, säännöllisesti käyttämäsi lääkkeet, hygieniavälineet, tukihenkilölle eväitä, kamera, ajanvietettä, Ajatuksia synnytyksestä -lomake. Osastolta löytyy kahvi- ja välipala-automaatti. Mitä mukaan? Saapuminen Pääovista 2. kerrokseen. Yöaikaan ensiavun kautta. Pitkäaikaisparkki hallissa tai sairaalan takana kentällä. Hissiaulassa soita ovikelloa - kätilö tulee sinua vastaan.

7 SYNNYTYSVASTAANOTOLLA
Kätilö haastattelee sinua tilanteestasi. Ulkotutkimuksella selvitetään vauvan asento ja arvioidaan kokoa. Sisätutkimuksella arvioidaan kohdunsuun aukioloa. Tarkastetaan vauvan vointi sydänäänikäyrällä. Otetaan GBS-näyte ja tarvittaessa lapsivesitesti. Kätilö kysyy synnytystoiveitasi ja tekee kanssasi päätöksen siitä, siirrytkö synnytyssaliin, tarkkailuun vai lähdetkö vielä kotiin odottamaan.

8

9 Avautumisvaihe Siirtymävaihe
Synnytyksen vaiheet (Latenssivaihe) Avautumisvaihe Siirtymävaihe Ponnistusvaihe Jälkeisvaihe

10 Synnytyksen käynnistyminen
Ei tiedetä tarkkaan mikä käynnistää synnytyksen, mutta nykytiedon valossa vauva viestittää äidille olevansa valmis syntymään. Tämä saa aikaan monimutkaisen prosessin, joka päättyy syntymään. Loppuraskaudessa oksitosiinimäärä äidin verenkierrossa kasvaa. Synnytyksen aikana oksitosiini kiinnittyy kohtulihaksen reseptoreihin ja saa sen supistelemaan. Myös reseptorien määrä lisääntyy synnytyksen lähestyessä.

11 Oksitosiini - adrenaliini - beta-endorfiini
Oksitosiini on rakkaushormoni: sitä erittyy ihmisen ollessa onnellinen, rakastettu ja hellitty. Adrenaliini estää oksitosiinin erittymistä. Adrenaliinia erittyy ihmisen ollessa peloissaan, vihainen tai hätääntynyt. Beta-endorfiini on kehon oma, tehokas kipulääke. Jos kipu synnytyksessä käy liian suureksi, laskee beta-endorfiini oksitosiinin määrää ja äiti saa hengähdystauon. Luottavainen ja rakkaudellinen ilmapiiri synnytyksen aikana vahvistaa supistuksia. Synnytyksen alkuvaiheessa kotona oleminen tuntuu tutulta ja turvalliselta. Sairaalassa oma puoliso tai tukihenkilö voi ylläpitää synnyttäjän turvallisuudentunnetta. Voit miettiä etukäteen mikä voisi saada sinun olosi tuntumaan hyvältä synnytyksen alkaessa.

12

13 Avautumisvaiheen aktiivisessa vaiheessa kohdunsuu aukeaa.
Kohtu on suuri päärynänmuotoinen lihas, jonka alaosassa on kohdunkaulakanava ja kohdunsuu. Avautumisvaiheen alussa supistukset pehmittävät ja lyhentävät kohdunkaulakanavaa, jotta se pääsisi avautumaan paremmin. Avautumisvaiheen aktiivisessa vaiheessa kohdunsuu aukeaa. Kyse ei ole pelkästä kohdunsuun avautumisesta, vaan myös siitä, että vauva laskeutuu synnytyskanavassa. Ihmisen lantion muoto ohjaa vauvaa tekemään käännöksiä, jotta pää mahtuu syntymään. Synnyttäjä hakeutuu itselleen mieluisiin asentoihin, jotta vauva pääsee laskeutumaan lantiossa.

14 Avautumisvaihe Avautumisvaiheen kesto on hyvin yksilöllinen.
Avautumisvaihe voi usein olla odottelua. Yleensä supistukset voimistuvat ja tihentyvät loppua kohden. Toisinaan supistuksia tulee useamman vuorokauden ajan kipeinä, mutta ne eivät vielä avaa kohdunsuuta. Tällöin puhutaan pitkittyneestä latenssivaiheesta. Kannustus tukihenkilöltä, sekä lepo ja riittävästä ravinnosta huolehtiminen on tärkeää.

15 Tukihenkilön Rooli Tukihenkilöllä on synnytyksessä monia tärkeitä tehtäviä: <3 kivunlievittäjä <3 huolehtija <3 äidin puolestapuhuja <3 kannustaja, rohkaisija ja positiivisen ilmapiirin ylläpitäjä <3 hengitysrytmistä muistuttaja <3 vauvan toinen vanhempi Voitte keskustella etukäteen siitä, mitä synnyttäjä toivoo tukihenkilöltä.

16 SYNNYTYSKIPU Useimmat äidit aistivat synnytyssupistukset kipuna.
Synnytyskipu on uutta luovaa. Sillä on selkeä päämäärä ja tavoite: se tuo vauvaa lähemmäs. Synnytyskipu ei ole jatkuvaa. Supistusten välissä on taukoja. Kipu ohjaa synnyttäjää hakeutumaan turvalliseen paikkaan synnyttämään. Tällä on ollut oma merkityksensä historiallisena aikana. Kipu pitää synnyttäjän liikkeellä ja ohjaa asentoihin, joissa vauva parhaiten laskeutuu lantioon. Kipu aktivoi elimistön omia kivunlievitysmenetelmiä (beta-endorfiini).

17 Synnytyskipuun vaikuttavat tekijät
Fysiologiset ja anatomiset: ruumiinrakenne, lantion koko, kipukynnys, vauvan koko, vauvan asento ja supistusten voimakkuus. Psykologiset: aiemmat kokemukset, asenne, pelko, turvattomuuden tunne, suhde puolisoon, suhde omaan raskauteen ja äitiyteen. Tiedollinen: tiedon saaminen raskauden ja synnytyksen aikana, valmistautuminen. Synnytyksen aikana saatu tuki: tukihenkilöltä, hoitohenkilökunnalta. Kulttuuriset tekijät: miten yhteiskunta ja kulttuuri suhtautuvat synnytykseen ja kipuun?

18 Rentoutuminen Hengittäminen läpi supistusten helpottaa kipua. Hengityksen pidättäminen tai liian nopea hengitys kerryttävät maitohappoa kohtulihakseen, mikä lisää kiputuntemusta. Hengitykseen keskittyminen vie huomiota pois kivulta. Hyvästä hengityksestä on apua myös vauvan hapensaannille. Supistuksen aikana pidä kehosi rentona, älä jännitä lihaksia. Rentoutuneena kohtu työskentelee tehokkaammin ja kohdunsuu avautuu paremmin. Kivunsieto kasvaa ja synnyttäjä toimii yhdessä kehonsa kanssa, ei sitä vastaan. Hengitystä ja rentoutumista voit harjoitella jo ennen synnytystä.

19 Mitä voit tehdä kotona supistusten alettua?
Pystyasento edistää tutkimusten mukaan synnytyksen edistymistä: *Istu jumppapallolla *Roiku tukihenkilön kaulassa * Nojaa etukumarassa asennossa sohvaan Äänenkäyttö: matala ääni resonoi kehon alaosissa rentouttaen niitä. Vesi on monelle tuttu elementti: oleile lämpimässä suihkussa. Kosketus helpottaa oloa ja lisää oksitosiinin tuotantoa: *Tukihenkilö voi hieroa alaselkää tai hartioita. *Tukihenkilö tai synnyttäjä itse voi painaa akupunktiopisteitä. *Hellästä sivelystä ja halauksista on apua ja lohtua. *Toisinaan synnyttäjä ei halua itseensä koskettavan.

20 SYNNYTYSKIPU Kivun tunteminen synnytyksessä on hyvin yksilöllistä. Etukäteen ei voi tietää millaisia tuntemuksia supistukset omassa kehossa aiheuttavat. Synnytyskivun positiivisten vaikutusten vuoksi tavoitteena on kivun lieventäminen, ei kivun täydellinen poistaminen. Voimakas ja hallitsematon kipu voi olla haitallista synnytyksen, äiti-lapsisuhteen ja tulevien raskauksien ja synnytysten sekä sukupuolielämän kannalta. Synnytyskivun lieventämiseen on olemassa monia keinoja. Vestibulum congue Vestibulum congue Vestibulum congue

21 LEMPEÄÄ KIVUNLIEVITYSTÄ SAIRAALASSA
Lämpö Kaurapussit, suihku, amme. Akupunktio Akupainanta, -neulat. TENS Sähköstimulaatio estää kipuimpulssin kulkeutumista. GUA SHA Kiinalainen kampahieronta. Vyöhyketerapia Heijastepisteitä stimuloimalla voidaan hallita kipuja tai stimuloida supistuksia. Ilmajooga Joogaliinassa kevennät kehosi painoa. Asentohoidot Pystyasento, jumppapallo, spinning babies -harjoitukset. Lempeät kivunlievitysmenetelmät ovat haittavaikutuksettomia. Kotoa tuttujen kivunlievitysmenetelmien käyttöä voit jatkaa myös sairaalassa. Akvarakkulat Aktivoivat kehon omaa endorfiinintuotantoa.

22 Kerro kätilölle toiveistasi
Kerro kätilölle toiveistasi. Jos et tiedä mitä haluat, kätilö ehdottaa sinulle mielellään erilaisten menetelmien käyttöä.

23 AMME Lempeä kivunlievitys avautumisvaiheessa.
Vähentää lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta. Voi lyhentää avautumisvaiheen kestoa. Veteen voit myös synnyttää. Vesi pehmittää äidin kudoksia ja lievittää kipua. Vauvalle lempeä siirtymä kohdusta maailmaan. Ammesynnytys vaatii valmistautumista ja etukäteistutustumista aiheeseen. Kerro kätilölle toiveestasi päästä ammeeseen. (Poikkeamat äidin tai vauvan voinnissa saattavat estää ammeeseen pääsyn.)

24 Lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät
Morfiinijohdannaiset Lihakseen pistettävät kipulääkkeet. Mahdollistavat levon synnytyksen alkuvaiheessa. Saattavat aiheuttaa pahoinvointia ja tokkuraisuutta. Ilokaasu Supistuksen aikana hengitettävä kaasu. Lievittää kipua ja haihtuu kehosta nopeasti. Aiheuttaa joillekin pahoinvointia. Paikallispuudutukset Kohdunkaulan puudutus (PCB) avautumisvaiheessa. Häpyhermon puudutus (pudendaalipuudutus) ponnistusvaiheessa. Haittavaikutukset vähäisiä.

25 Selkäpuudutukset Epiduraalipuudutus
Ennen puudutusta aloitetaan suonensisäinen nesteytys. Anestesialääkäri laittaa puudutuksen. Selkään jää katetri, jonka kautta voidaan antaa lisäannoksia. Tehokkain kivunlievitys! Yleisimpiä haittavaikutuksia: ponnistamisen tarve vähenee, tarjontavirheet, synnytyksen keston pidentyminen, verenpaineen lasku, durapunktio ja post-spinaali-päänsärky. Lääkkeet läpäisevät istukan, runsailla lisäannoksilla voi olla vaikutusta vastasyntyneen imemisen käynnistymiseen. Spinaalipuudutus Esivalmistelut ja haittavaikutukset kuten epiduraalipuudutuksessa. Kertapisto – pääasiassa uudelleensynnyttäjille. Kombi-puudutus Valmistelut ja haitat kuten edellä, mutta spinaalipuudutuksen jälkeen epiduraalitilaan laitetaan vielä katetri, jonka kautta voidaan antaa lisäannoksia. Nopea kivunlievitys + mahdollisuus lisäannokseen.

26 Äidin ja vauvan seuranta synnytyksen aikana
Kätilö seuraa supistusten voimakkuutta sekä äidin vointia. Kätilö huolehtii synnyttäjän perustarpeista ja antaa tukea. Sisätutkimuksella voidaan arvioida synnytyksen edistymistä. Avautumisvaiheen aikana rekisteröidään jaksoittain vauvan sydänääniä ulkoisella tai sisäisellä anturilla. Mikäli vauvan tai äidin voinnissa on jotain poikkeavaa, voi sydänäänten seuranta olla jatkuvaa. Ponnistusvaiheessa sydänäänten seuranta on jatkuvaa. Vauvan päästä otettavalla mikroverinäytteellä voidaan varmistaa vauvan hyvinvointi synnytyksen aikana.

27 SIIRTYMÄVAIHE Siirtymävaiheessa erittyy adrenaliinia, jotta äiti jaksaa ponnistusvaiheessa työntää vauvan ulos. Adrenaliinin eritys saattaa aiheuttaa kiukkua, tärinää, ahdistusta ja halua luovuttaa. Lantionpohjan rentous edesauttaa vauvan laskeutumista vaikka luontaisesti tekisikin mieli pidätellä. Avautumisvaiheen jälkeen kohdunsuu on täysin auennut. Toisinaan aktiivista ponnistamista ei päästä aloittamaan heti, vaan on syytä odottaa vauvan laskeutumista ja asettumista oikeaan asentoon. Ponnistusvaiheeseen ei ole syytä kiirehtiä mikäli äidillä ja vauvalla on kaikki hyvin.

28

29 PONNISTUSVAIHE Vauvan pään laskeutuessa synnytyskanavassa paineen tunne voimistuu ja äiti tuntee ponnistamisen tarvetta. Puudutteet saattavat häiritä tätä. Äiti ponnistaa supistuksen aikana. Samaan aikaan kohtulihas työntää vauvaa ulos. Supistusten välillä äiti lepää. Ponnistusvaiheessa kivun luonne muuttuu. Kipu ohjaa ponnistamista. Ponnistusvaiheen kestossa eroja. Voit kokeilla erilaisia asentoja. Kätilö auttaa ja kannustaa sinua ponnistusvaiheen aikana. Hän myös suojelee välilihaa repeytymiseltä.

30 Vauva syntyy Hyvävointinen vauva pääsee heti synnyttyään ihokontaktiin. Kätilö arvioi vauvan vointia, ottaa napanuorasta verinäytteitä ja antaa vauvalle k-vitamiini-pistoksen. Vauvan ja äidin voinnin mukaan napanuoran annetaan sykkiä loppuun, jotta vauva saa kaiken hänelle kuuluvan veren. Tukihenkilö saa leikata napanuoran. Ensi-imetys tapahtuu yleensä noin tunnin sisällä syntymästä. Vauva saa ensi-imetyksessä arvokkaat ensimaitopisarat, jotka sisältävät paljon vasta-aineita ja ravinteita. Ensi-imetys laskee vauvan ja äidin stressitasoa ja auttaa kohtua supistumaan.

31 JÄLKEISVAIHE Istukka ja kalvot syntyvät yleensä tunnin sisällä vauvan syntymästä. Repeämät tarkastetaan ja ommellaan hyvässä puudutuksessa. Vanhemmat saavat rauhassa tutustua vauvaan. Ensi-imetyksen jälkeen vauva mitataan ja hän pääsee tukihenkilön ihokontaktiin, äiti autetaan suihkuun. Äidin ja vauvan vointia seurataan synnytyshuoneessa yleensä 2 h ajan ennen siirtymistä lapsivuodeosastolle.

32 tai muu helposti edestä avattava paita ihokontaktia varten.
Tukihekilö: Ota mukaasi huppari tai muu helposti edestä avattava paita ihokontaktia varten. Vauva nauttii kaikkien läheistensä ihokontaktista.

33 ERIKOISTILANTEET JA HÄIRIÖT
Toisinaan synnytyksessä saatetaan tarvita lääkärin apua. Synnytyslääkäri, anestesialääkäri ja lastenlääkäri ovat paikalla 24 tuntia vuorokaudessa. Erikoistilanteita * synnytyksen käynnistys * perätilasynnytys, geminit, ennenaikainen synnytys * pre-eklampsia, raskaushepatoosi Häiriöitä * synnytys ei etene * ponnistusvaihe pitkittyy * vauvan tai äidin vointi heikkenee * verenvuodot * suuret repeämät * istukka jää kohtuun

34 IMUKUPPISYNNYTYS Synnytyslääkäri kiinnittää pienen imukupin vauvan päähän ja vetää samalla kun äiti supistuksen aikana työntää. Syitä päättää ponnistusvaihe nopeasti * huoli vauvan voinnista * tarjontavirhe * äidin uupumus

35 KEISARINLEIKKAUS Suunniteltu-, kiireellinen- tai hätäleikkaus.
Sektio eli keisarinleikkaus voidaan tehdä monesta syystä: * vauvan tai äidin voinnin heikkeneminen * synnytyksen edistymättömyys * tarjontavirhe, vauvan suuri koko * alatiesynnytyspelko. Tehdään leikkaussalissa, yleensä puudutuksessa. Pyrimme mahdollistamaan tukihenkilön läsnäolon ja varhaisen ihokontaktin leikkaussalissa

36 LAPSIVUODEOSASTOLLA Tavoitteenamme on perhelähtöinen ja vauvamyönteinen, yksilöllinen hoito. Hoitajat ovat tukenasi koko sairaalassaoloajan. Pyrimme rohkaisemaan vanhempia omatoimisuuteen jatkuvalla vierihoidolla ja antamalla riittävästi ohjausta ja tukea vauvanhoidossa sekä vastasyntyneen viestien tulkitsemisessa. Haluamme tarjota perheille parhaat mahdolliset valmiudet uuden vauvan kanssa kotiutumiseen. Baby friendly hospital –sertifikaatti v Pyrimme tukemaan imetystä yksilölliset toiveet huomioiden.

37 LAPSIVUODEOSASTO Ensisynnyttäjät kotiutuvat n. 2vrk, uudelleensynnyttäjät 1-2 vrk ja keisarinleikatut 2-3 vrk kuluttua. Perhehuoneessa puolison tai tukihenkilön on mahdollista osallistua vauvanhoitoon. Ehtona on läsnäolo äidin ja vauvan kanssa koko hoitojakson ajan. Vierailuajat ovat puolisolle ja vauvan sisaruksille klo ja muille vieraille klo Tiettyjen kriteerien täyttyessä uudelleensynnyttäjät voivat kotiutua tunnin kuluttua synnytyksestä ja ensisynnyttäjät tunnin kuluttua synnytyksestä. Tällöin perhe saapuu uusintakäynnille 2-5 vrk kuluessa vauvan syntymästä. Käynniltä peritään poliklinikkamaksu 32,70 e.

38 Varhainen vuorovaikutus
Vanhemmille mielikuva vauvasta syntyy raskausaikana esim. ultraäänitutkimusten, liikkeiden, vuorokausirytmin havainnoinnin ja odotusten kautta. Vauva tuntuu syntyessään tutulta. Syntymän jälkeen vanhempien äänet, tuoksut ja kosketus ovat tuttuja vauvalle. Jatkuva vierihoito auttaa herkistymään vauvan viesteille. Tavoitteenamme on, ettei vauvaa eroteta äidistä missään vaiheessa sairaalahoitoa. Varhainen vuorovaikutus on yksinkertaisia asioita: läsnäoloa, vauvan tarpeiden kuuntelua ja niihin vastaamista, kommunikaatiota, yhdessä olemista, vauvaan tutustumista ja tunteiden jakamista.

39 Ihokontakti Tavoitteenamme on 6 tunnin mittainen ihokontakti syntymän jälkeen. Suosittelemme ihokontaktin jatkamista sairaalassaoloaikana aina, kun se on mahdollista. Ihokontakti * lisää rakkauden tunnetta ja tukee lapsen ja vanhempien välistä yhteyttä * auttaa tutustumaan vauvaan * auttaa äitiä palautumaan synnytyksestä ja edistää imetystä * pitää vauvan lämpötilan sopivana ja tukee elintoimintoja * ylläpitää verensokeria ja vahvistaa vastustuskykyä. Vauva voi olla ihokontaktissa äidin lisäksi myös toisella vanhemmalla tai tukihenkilöllä. Pue vauvalle vaatteet päälle mikäli et pidä häntä ihokontaktissa.

40 IMETYS Pyrimme tukemaan imetyksen onnistumista mahdollistamalla ensi-imetyksen synnytyssalissa, rohkaisemalla vauvantahtiseen ruokintaan, välttämällä tarpeetonta lisämaitoa ja tutin käyttöä, antamalla lisämaito ruiskulla tai hörpyttämällä ja tarjoamalla perheille yksilöllistä imetysohjausta. Kunnioitamme myös päätöstä olla imettämättä. Hyvinkään sairaalan ilmainen imetyspoliklinikka auttaa ongelmatilanteissa kotiutumisen jälkeen.

41 LASTENOSASTO Joskus vauva tarvitsee seurantaa lastenosastolla heti syntymän jälkeen tai myöhemmin. Syitä tähän ovat mm. lisähapen tarve, matala verensokeri, tulehdus. Lastenosastolla kaikkia vastasyntyneitä hoidetaan perhehuoneissa, joten vanhemmilla on mahdollisuus jatkuvaan läsnäoloon. Toisinaan äiti saattaa tarvita seurantaa lapsivuodeosastolla. Äidin joutuessa eroon vauvasta pyrimme tukemaan imetyksen jatkumista ohjaamalla maidon lypsämistä. Sairas vastasyntynyt hyötyy äidinmaidosta.

42 SYNNYTYSKESKUSTELU Synnytyksen jälkeen saat kopiot synnytyspapereista.
Synnytyksen hoitanut kätilö käy mahdollisuuksien mukaan katsomassa osastolla sinua. Synnytyskeskustelun voit käydä myös lapsivuodeosaston hoitajan kanssa. Mikäli sinulle jää jotain kysyttävää synnytyksestä, voit käydä läpi asioita synnytyskeskustelun aikana tai olla myöhemmin yhteydessä synnytyksen hoitaneeseen kätilöön.

43 Lastenlääkärin tarkastus
Lastenlääkäri tarkastaa vauvan ennen kotiutumista, aikaisintaan kun vauvalla on ikää 36 tuntia (poikkeuksena lyhytjälkihoitoisesti tai varhaisesti kotiutuvat). Tarkastuksessa lääkäri arvioi vauvan yleisvointia, kokoa ja käyttäytymistä raskauden kestoon nähden. Lisäksi lääkäri tarkastelee vauvan ulkoisia piirteitä ja huomioi painonkehitystä. Sydämen sivuääni, sisäelinten poikkeavuudet tai lonkkaluksaatiot voivat tulla esiin vasta lastenlääkärin tarkastuksessa. Ota yhteyttä neuvolaan sairaalassaoloaikanasi ja sovi mahdollisuuksien mukaan ensimmäinen käynti.

44 HINNASTO Sairaalamaksut v 2018 48,90 e vrk 97,80 e vrk perhehuone
37,20 e lääkärin poliklinikkamaksu 32,70 e hoitajan poliklinikkamaksu Mikäli vauva on syntymän jälkeen hoidossa lastenosastolla, menee vauvasta erillinen hoitopäivämaksu.

45 www.hus.fi /vauvamatkalla
Hyödyllistä tietoa /vauvamatkalla Synnytys on yksi elämäsi suurimmista tapahtumista. Kaikesta valmentautumisesta on hyötyä!

46 Tärkeät puhelinnumerot
Synnytyssali, akuutit raskauteen liittyvät ongelmat p Lapsivuodeosasto, akuutit ongelmat kotiutuksen jälkeen p Äitiyspoliklinikan kätilö ma-pe klo p Imetyspoliklinikan ajanvaraus ja soittopyynnöt p

47 Ajatuksia synnytyksestä -lomake
Mitä ajatuksia synnytys herättää sinussa? Millaisina olet kokenut aikaisemmat synnytyksesi? Mitä ajattelet synnytyskivusta? Kuinka toivot synnytyskipuasi lievitettävän? Millaista tukea toivot kätilöltä? Onko sinulla toiveita liittyen synnytykseesi? Ajatuksia vauvan ensipäivistä... Ajatuksia synnytyksestä -lomake