Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus

Esitys aiheesta: "Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus"— Esityksen transkriptio:

1 Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus
Mistä se koostuu verkkokonsultaatioaineiston pohjalta? Marjo Romakkaniemi

2 Mitä tutkitaan? Sosiaalityön asiantuntijuus Verkkokonsultaatio:
Tiedot: monialaista teoreettista, tutkimuksellista, käytännöllistä tietoa Taidot: kykyä soveltaa ammatillista tietoa käytännön erilaisissa tilanteissa, työkokemus, elämänkokemus, vuorovaikutustaidot, kohtaamisen taidot Etiikka: millaisia arvoja käytännön toiminnassa toteutetaan (yhdenvertaisuus, ihmisen arvokkuus jne.), tietoisuus omista arvoista, eettinen vastuunotto Verkkokonsultaatio: Vaikeaksi koetut tilanteet Kirjallisessa materiaalissa korostuvat tiedot ja etiikka Mitä asiantuntijuus on erityisesti vammaissosiaalityössä?

3 Aineiston kuvaus 8/2009 – 10/2016 87 kysymystä, niihin liittyvä keskustelu (sosiaalityöntekijöitä, erityissosiaalityöntekijöitä, lakimies) ja vastauksen koonti Henkilökohtainen apu (27) Kuljetuspalvelu (15) Asunnon muutostyöt (14) Vastuunjaot (8) Palveluasuminen (6) Henkilökohtainen apu: kuka voi toimia, mitä sillä tavoitellaan, millaisiin tehtäviin voidaan palkata, millaisia kustannuksia korvataan, rajanveto hoivan, kodonhoitotöiden kanssa, työsuhteeseen liittyvät kysymykset: työaika, ylityöt, palkan maksu tai sen keskeytyminen, työsopimuksen sisältö Etunimi Sukunimi

4 … jatkoa Autoavustus (3) Kuntouttava päivähoito (3) Tukihenkilö (2)
Maksut (2) Yksittäiset (erityishuolto-ohjelma, apuvälineet, omaishoidon tuki, tilapäishoito, asiakkuuden määrittely, matkakulut, kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, palvelusuunnitelma) Etunimi Sukunimi

5 Konsultaatioaineistossa 5 asiantuntijuuden osaamisaluetta
1. Lainsäädännöllinen osaaminen, palvelujärjestelmän tuntemus 2. Vammaisuuteen liittyvä osaaminen, diagnoosit, terveys ja toimintakyky, lääketieteellinen 3. Yhdenvertaisuutta korostava eettinen osaaminen 4. Käytännöllinen osaaminen, jota kuvaavat hyvät käytännöt, kokemus 5. Asiakkaan yksilöllisen elämäntilanteen ja arjen sujuvuuden huomioon ottava työ Etunimi Sukunimi

6 1. Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän hallinta
Useiden eri lakien ja niiden soveltamisen hallinta, erilaisten soveltamisohjeiden ja käytännöissä syntyneiden linjausten soveltaminen sekä yhteen sovittaminen Lain henki (tulkinta rajoittavasta ja mahdollistavasta näkökulmasta) Järjestämisvastuu, työnjaot Tulkinta-osaaminen: mikä on lain henki, mikä oikeutettua, kohtuullista, eettisesti kestävää Resurssiosaaminen: etuisuuksien ja säädösten soveltaminen yksittäistapauksissa, aiempien ratkaisujen tuntemus, erilaisten mahdollisuuksien etsiminen ja hyödyntäminen

7 Mitään diagnoosia ei sinänsä ole suljettu henkilökohtaisen avun ulkopuolelle ja ikään liittyviin rajauksiin on syytä suhtautua maltillisesti. Viranomaisilla on velvollisuus tulkita lakia perusoikeusmyönteisesti ja lain soveltajan on oltava tarkkana, ettei vammaisia henkilöitä aseteta iän perusteella eri asemaan. Ehdotamme, että päivitätte kyseisen asiakkaan palvelusuunnitelman hänen omaisensa ja palveluja tuottavien viranomaisten kanssa yhteisymmärryksessä. Kehitysvammahuollosta vastaavan ja vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän on tarpeellista tehdä palvelusuunnittelua asiakkaan kanssa yhdessä, jos palveluilla on yhteistä pintaa. Yhteistyötä voi helpottaa yhteinen palvelusuunnitelmalomake. Jokainen taho allekirjoittaa suunnitelman, mutta lisäksi vastuutahot tekevät omat viranhaltijapäätökset. Palvelusuunnitelmapalaveriin kannattaa pyytää kaikki asiakkaan kanssa työskentelevät tahot, jotta asiassa saadaan yhteinen näkemys.

8 2. Vammaisuuteen liittyvä lääketieteellinen ulottuvuus
Korostuu terveyteen kytkeytyvä toimintakyky; diagnoosit Rajankäynti vammaisuuden ja vaikeavammaisuuden välillä, täyttyykö vaikeavammaisuuden kriteerit (esim. AS), iän ja vammaisuuden suhteesta, vammaisuus – mielenterveysongelmat Sosiaalityön näkökulmasta oleellista toimintakyky ja palveluiden tarve, mitä sairaus merkitsee arjen sujuvuuden näkökulmasta  tarvittavat palvelut Verkosto-osaaminen: erilaisissa toimintakulttuureissa toimiminen, odotukset toisia viranomaisia kohtaan, ulkopuolisten odotukset sosiaalityötä kohtaan

9 Vammaispalvelulain vaikeavammaisuuden määritelmässähän (Vpl 8 §, 8 c § ja 8 d §) ei ole diagnooseja vaan ratkaisevaa on toisaalta välttämätön ja toistuva avun tarve sekä henkilökohtaista avustajaa haettaessa hakijan voimavarat määritellä avun tarpeensa ja toteuttamismuoto. Diagnoosin ensisijaisuudella ei ole ollut asiassa merkitystä, vaan olennaista oli, että henkilöllä oli synnynnäinen tai kehitysiässä saatu kehityksen tai henkisen toiminnan viivästymä. Tärkeää olisi myös miettiä lapsen etua; mistä lapsi hyötyy ja mitä lapsi tarvitsee tuekseen. … onko tässä tilanteessa tarpeen luokitella häntä johonkin ryhmään kuuluvaksi? Sen sijaan yhteistyö hänen kanssaan ja hänen läheistensä sekä kuntoutus- ja hoitotahojen kanssa on nähdäksemme paikallaan. Sinänsähän edellä pohdittu luokittelu vaikeavammaiseksi, kehitysvammaiseksi tai mielenterveyskuntoutujaksi ei ole tärkeintä. [--] Suurempi merkitys on sillä, mikä on kyseisen asiakkaan toimintakyky ja palvelutarve.

10 Sosiaalinen osaaminen lääketieteellisen osaamisen rinnalla
Tarvitaan tietoa diagnooseista ja niiden merkityksistä toimintakykyyn, mutta lääketieteellisen sairauksia, vikoja ja vammoja korostavan tiedon rinnalle mahdollisuuksia, osallisuutta, selviytymistä korostavaa tietoa – mikä on mahdollista vammasta huolimatta, millaisin palveluin vammaisuudesta aiheutuvia esteitä voidaan poistaa tai madaltaa  toimintakyvyn sijasta toimintavalmiuksien korostaminen Ihminen ympäristössään, kyvyt suhteessa ympäristöön Nimeäminen on tarpeen, mutta muistettava yksilökohtaisuus Etunimi Sukunimi

11 3. Yhdenvertaisuutta korostava eettinen osaaminen
Asianajo – vammaisten henkilöiden etujen ajaminen Tasa-arvo, sosiaaliset oikeudet; Asiakkaiden keskinäinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tasa-arvoisuus kansalaisena Itsemääräämisoikeuden ylläpitäminen erilaisissa käytännöissä ja keskusteluissa Keskustelu normaalista Osallisuus – hoiva Vanhempien apu – ulkopuolinen apu Etunimi Sukunimi

12 Mielestäni tässä tapauksessa puhevammaisten/viittomakielen tulkin käyttö selventämään kommunikaatiota asiakkaan oman tahdon ilmaisemiseksi on tarpeen. Jos henkilö kykenee ns. fasilitoinnin ja vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien avulla ilmaisemaan omaa tahtoaan, tämä on riittävä peruste henkilökohtaiselle avulle.

13 4. Käytännöllinen osaaminen
Käytännön viisaus: tieto kasaantuu työskentelemällä useiden samanlaisten tai samankaltaisten asiakastilanteiden parissa Hyvät käytännöt: esim. verkostokokoukset Ympäristönhallinnan osaaminen, teknisluonteinen osaaminen (asunnon muutostyöt, auton varustelut) Etunimi Sukunimi

14 Muutamissa kunnissa on käytäntö, jossa tuki- ja palvelusuunnitelman laadinnassa on tämän tyyppisellä asiakkaalla yhtä aikaa mukana kehitysvammahuollon ja vammaispalvelujen työntekijä. Perheet ovat pitäneet tätä hyvänä, heidän kannaltaan ’yhden neuvottelun’ periaatteena, missä on voitu tehdä ratkaisut asiakkaan kokonaistilanteen kannalta järkevästi.

15 5. Asiakkaan yksilöllisen elämäntilanteen ja arjen sujuvuuden huomioon ottava työ
Valmius kokonaisvaltaiseen selvittelyyn Arjen sujuvuus ja sisältö, valintojen mahdollistuminen Kokonaisvaltainen, tilannekohtaisiin erityispiirteisiin pureutuva tieto  asiantuntijuus taitoa yhdistää erilaisia tietoperustoja kokonaisuudeksi huomioiden sosiaalityön arvot ja eettisyyden Vuorovaikutusosaaminen, yhdessä asiakkaan kanssa muodostettu jaettu ymmärrys Etunimi Sukunimi

16 Meidän on vaikea ottaa kantaa hissin rakentamiseen
Meidän on vaikea ottaa kantaa hissin rakentamiseen. Oikeuskäytännöissä kunnat on velvoitettu korvaamaan hissistä tai muusta nostolaitteesta vammaiselle henkilölle aiheutuneet kustannukset silloin, kun vammainen henkilö tarvitsee sellaista välttämättä selviytyäkseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Tarvitseeko tämä henkilö makuutilat toiseen kerrokseen ja onko sellainen ratkaisu pitkällä aikavälillä perusteltu ja hyvä? Tähän emme osaa ottaa kantaa. Tutustuttuanne ko. henkilöön, hänen elinympäristöönsä ja elämäntapoihin voitte tehdä päätöksen hissistä. Sosiaalityöntekijän tulee arvioida onko tämä nuori vaikeavammainen siten kuin Vammaispalveluasetus 6 § säätää. Hyvä että teillä on arviointeja fysioterapeutilta, neurologilta ja kuntoutusohjaajalta. Suosittelemme nuoren ja hänen vanhempiensa tapaamista, jolloin teillä on mahdollisuus pohtia tilannetta nuoren itsensä kertoman perusteella. Samalla voitte arvioida toimintarajoitteita ja suunnitella tarvittavia tukitoimia kokonaisvaltaisesti. Nuori asiakkaanne tarvitsee palvelutarpeen selvittämisen ja ajantasaisen palvelusuunnitelman.

17 Kiitos