Valmistavan opetuksen uusi todistus -koulutus

Esitys aiheesta: "Valmistavan opetuksen uusi todistus -koulutus"— Esityksen transkriptio:

1 Valmistavan opetuksen uusi todistus -koulutus

2 ARVIOINTI JA TODISTUS

3 Valmistavan opetuksen oppilaan arviointi
Oppilasta arvioidaan opsin tavoitteiden mukaisesti. Pääpaino opetuksessa on S2-opinnoissa, joiden osalta tavoitteena on saavuttaa kehittyvä alkeiskielitaito. Muiden oppiaineiden osalta pääpainona on omaksua oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet.

4 Arvioinnin työkalut Valmistavan opetuksen päätyttyä oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Opinto-ohjelma on tärkein arvioinnin työkalu. Lisäksi koulu voi käyttää erilaisia, koulun omia itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja väliarvioinnin työkaluja. Oppilaan on mahdollista suorittaa perusopetuksen opintoja valmistavan opetuksen aikana, joista annetaan erillinen todistus koulun oman mallin mukaan.

5 Uusi todistus Arvioidaan oppilaan edistymistä suomen kielen eri osa-alueilla: puheen ymmärtäminen puhuminen tekstin ymmärtäminen kirjoittaminen Skaala (tavoite = kehittyvä alkeiskielitaito): Olet saavuttanut tavoitteet hyvin Olet saavuttanut suurimman osan tavoitteista Olet saavuttanut tavoitteet osittain Tavoitteet ovat saavuttamatta Lisäksi todistuksessa mainitaan oppiaineet, joiden keskeisiin käsitteisiin oppilas on tutustunut

6 Puheen ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen
A1 Kehittyvä alkeiskielitaito Puheen ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen Ymmärtää sanoja, fraaseja, lyhyitä ilmauksia, kysymyksiä ja kehotuksia ja ohjeita, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin, tuttuihin teemoihin tai välittömään tilanteeseen. Tunnistaa pidemmästä puhejaksosta ja keskustelusta tuttuja sanoja ja ilmauksia. Ymmärtää tunteiden kehollista ja visuaalista ilmaisua. Tarvitsee puhekumppanin apua ymmärtämiseen: monikielistä ja omakielistä tukea, toistoa, hidastamista osoittamista. Osaa käyttää päättelyn apuna kuvia, tilannevihjeitä, nonverbaalisia viestejä Tunnistaa koulun opetuspuheen virrasta yksittäisiä tuttuja sanoja, mutta sisältöjen oppiminen puheesta on mahdotonta Hallitsee arjen vuorovaikutustilanteisiin liittyviä lyhyitä ilmauksia ja fraaseja. Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Osaa vastata itselle merkityksellisiin, tuttuihin tilanteisiin liittyviin ja tilanteiden kannalta tarpeellisin kysymyksiin. Osaa tehdä näihin tilanteisiin liittyviä kysymyksiä. Osaa nimetä tuttuja asioita ja ilmiöitä. Osaa käyttää apunaan monikielisiä, kehollisia ja visuaalisia resursseja, esim. lainasanoja, eleitä, ilmeitä, osoittamista ja piirtämistä. Ilmaisee nonverbaalisesti tai toiminnallaan, ettei ymmärrä. Tarvitsee paljon puhekumppaneiden apua. Puheenvuoron saaminen ja pitäminen keskustelussa ei onnistu ilman keskustelukumppaneiden tukea. Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. Ääntäminen ja kielen rakenteiden horjunta voivat aiheuttaa ymmärtämisongelmia Pystyy esittämään lyhyen ja etukäteen harjoitellun puheenvuoron tai mielipiteen. Pystyy lukemaan ja ymmärtää tuttuihin aihepiireihin ja tuttuun kontekstiin liittyviä sanoja, fraaseja, lyhyitä lauseita ja tekstejä, esim. otsikot, taulutekstit, kyltit, viestit. Tunnistaa pidemmästä tekstistä tuttuja sanoja ja fraaseja, lainasanoja, nimiä, lukuja, symboleja Osaa etsiä tietoa kuvista ja hyödyntää visuaalisia vihjeitä Pystyy maailmantiedon visuaalisten vihjeiden, sanakirjojen, kääntäjien ja vuorovaikutuskumppaneiden avulla selvittämään otsikoiden merkityksiä esim. oppikirjateksteistä Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. Lyhyenkin tekstikatkelman lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin. Osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään muutamin lyhyin lausein. Pystyy nimeämään kirjoittamalla asioita ja ilmiöitä esimerkiksi kuviin. Kirjoittaa enimmäkseen kokonaisina opituin, itselle tutuin fraasein ja ilmauksin. Tuotos on A1-tasollakin yleensä sanatasoa laajempaa. Voi yhdistellä lyhyitä ilmauksia jo esim. yleisimpiä sidoskeinoja käyttäen. Tuotos on usein niukkaa, mutta kiteytyneinä omaksutuissa ilmauksissa tarkkaa. Tuotoksessa voi esiintyä kuitenkin myös paljon monenlaista horjuntaa. Pystyy rakentamaan sisältöjä lyhyisiin arkeen ja kouluun liittyviin teksteihin, jos saa niihin sopivaa sanastoa ja paljon tukea sanottavan muotoiluun. Osaa tuottaa kuvallisia kertomuksia, esim. sarjakuvat, videot, animaatiot, yksinkertaiset kuvitetut ohjeet jne. Etunimi Sukunimi

7 Arvioinnin tekeminen Wilmassa
Koulusihteeri avaa opettajille arviointikirjan Primuksessa, jotta opettaja voi arvioida oppilaita wilmassa. S2–oppiaine arvioidaan seuraavasti: Arv. –kenttään valitaan S. Kielen osa-alue -kentissä löytyy pudotusvalikkona 4-portainen skaala. Muut oppiaineet arvioidaan arv. –kenttään: ”Olet tutustunut oppiaineen keskeisiin käsitteisiin”. Vahvuutesi –aine arvioidaan seuraavasti: Arv. -kenttään valitaan S. Sanallinen arviointi –kenttään valitaan lausepankista valmiita lauseita ryhmästä: ULV Vahvuutesi. Lausepankista valittavien kuvailujen määrää ei ole rajattu.

8 Q&A Jos oppilas on aloittanut valmistavalla marraskuussa ja siirtyy kesän jälkeen lähikouluun inklusiiviseen opetukseen, enkö voi antaa hänelle nyt todistusta? Ei voi antaa osallistumistodistusta, koska valmistava opetus ei ole päättynyt. Koulu voi halutessaan antaa välitodistuksen, tms. omaa pohjaa käyttäen. Jos oppilas, joka on aloittanut valmistavan opetuksen lokakuussa, siirtyy toiseen kouluun kaksikielisen opetuksen takia, päättyykö valmistava opetus siirtymiseen? Kyllä päättyy. Tällöin oppilaalle annetaan todistus valmistavasta opetuksesta. Voiko koulu kevätlukukauden lopussa antaa epävirallisen osallistumistodistuksen oppilaalle, joka on aloittanut kesken vuoden? Koulu voi esimerkiksi antaa oppilaalle koulun oman välitodistuksen tai opettaja voi tehdä jonkinlaisen koosteen/otannan opinto-ohjelmaan kirjatusta suunnitelmasta ja siinä edistymisestä, mutta osallistumistodistusta ei voi antaa ennen kuin valmistava on päättynyt.

9 Valmistavan opetuksen aikana suoritetut perusopetuksen opinnot ja niiden arviointi
Oppilasta arvioidaan perusopetuksen opsin tavoitteiden mukaisesti. Kyseistä oppiainetta opettanut luokanopettaja/ aineenopettaja arvioi. Valmistavan opetuksen osallistumistodistukseen tulee maininta: ”Oppilas on suorittanut erillisellä tutkinnolla xxx oppiaineen/oppiaineet x. vuosiluokan oppimäärän perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti ja siitä on annettu erillinen todistus.” Arviointi tehdään koulun omalle todistuspohjalle, koulun oman arviointikäytänteen mukaisesti. Ks. erilliset ohjeet muutoksista, joita koulun todistuspohjaan tulee tehdä.

10 Valmistava opetus Helsingissä

11 Valmistava opetus Helsingissä
Ryhmämuotoinen valmistava opetus Ryhmien sijaintikoulut päätetään lautakunnassa vuosittain 3-9 –vuosiluokkien ikäisille oppilaille Oppilas opiskelee sekä erillisessä ryhmässä että integroituna yleisopetuksen luokkaan Oppilas siirtyy omaan lähikouluun valmistavan opetuksen päätyttyä Inklusiivinen valmistava opetus Kaikissa esiopetusta tarjoavissa päiväkodeissa ja peruskouluissa Esiopetusikäisille ja 1-2 –vuosiluokkien ikäisille oppilaille Oppilas opiskelee omassa päiväkodissa/ lähikoulussa yleisopetuksen ryhmässä Oppilas jatkaa samassa luokassa perusopetuksen oppilaana valmistavan opetuksen päätyttyä

12 Valmistavan opetuksen ryhmät lv. 2017-2018
Jakomäen peruskoulu Porolahden peruskoulu (2) Kallion ala-aste Puistopolun peruskoulu Kannelmäen peruskoulu Pukinmäenkaaren peruskoulu Katajanokan ala-aste Ressun peruskoulu Kontulan ala-aste Sakarinmäen peruskoulu Käpylän peruskoulu Stadin ammattiopisto (2)* Maatullin ala-aste Vesalan peruskoulu (2) Malminkartanon ala-aste Vuoniityn peruskoulu Meilahden yläaste Mellunmäen ala-aste Yht. 29 ryhmää Merilahden peruskoulu Myllypuron peruskoulu (3) *oppivelvollisuusiän viimeisenä vuonna maahan muuttaneet (v syntyneet) Pihlajiston ala-aste (2) Pikku Huopalahden ala-aste (2)

13 Tulossa olevia koulutuksia ja www-sivut
30.8. Pedagoginen kirjoittaminen (opinto-ohjelma, oppimissuunnitelma) Inklusiivisen valmistavan opetuksen peruskoulutus Yhteisopettajuus (S2-lo-valmistavan opettaja työpareille/-tiimeille) Traumatisoituneiden oppilaiden opetus Kielitietoisuus & Vertaisryhmätapaaminen inklu- ja ryhmämuotoiselle valmistavan opettajille Tiedot ovat alustavia. Valmistavan opetuksen verkkosivusto: Nyt: Hallinnolliset ohjeet, opetussuunnitelma, tukimateriaalia Tulossa: inklusiivista valmistavaa opetusta pilotoineiden koulujen hyvät käytänteet

14 Toimialamuutos lyhyesti
1.6. alkaen Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala (KASKO) Eri linjat lakkaavat olemasta ja palvelut tuotetaan jatkossa Palvelukokonaisuudet Hallinnon ja tukipalveluiden palvelut Organisaatiokaaviot Pedagogisista asiantuntijapalveluista (esim. opetuksen kehittäminen, hankkeet) vastaa Kehittämispalvelut (Kepa), jonka alaisuudessa on seuraavat yksiköt: Pedagogiset asiantuntijapalvelut Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämisen tuki Kepaa johtaa kehittämispalvelupäällikkö Marjo Kyllönen

15 Pedagogiset asiantuntijapalvelut
Yksikköä johtaa pedagogisten palvelujen päällikkö Pertti Joona. Yksikkö vastaa toimialan pedagogiikan ja sen kehittämisen tuesta. Yksikön tehtäväalueeseen kuuluu mm. varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien kehittämistyö hyvinvoinnin ja oppimisen tukeen liittyvät tehtävät kieli- ja kulttuuriryhmien palvelut

16 Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämisen tuki
Yksikköä johtaa kehittämisentuenpäällikkö Mikko Mäkelä. Yksikön tehtäväalueeseen kuuluu mm. digitalisaation ja toimintakulttuurin muutoksen tuki kansainvälinen toiminta ennakointi, arviointi ja tutkimus, laatutyö tutkimustoiminta yritysyhteistyö hankepalvelut opinto-ohjauksen ja siirtymäpalvelujen tuki hakeutuminen ja yhteishaku, etsivä nuorisotyö osallisuuden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin tuki

17 Hankekatsaus

18 Käynnissä olevat hankkeet
Monikielinen ohjaaja –malli 5 monikielistä ohjaajaa 19 koulussa (rekry juuri käynnissä syksyn osalta) Voi hyödyntää mm. nivelvaiheessa valmistavan päätyttyä ja ohjaamisessa eri palveluihin VAVA – valmistava opetus ja vahvistava vapaa-aika Yhteistyömallin kehittäminen valmistavan opetuksen ja nuorisotalojen välille , kehitetty myös Hyvä vapaa-aika –hankkeessa sekä Lähde-verkostossa (NK) Tavoite: Toiminnallisuuden kautta tarjotaan nuorille lisää suomen kielen käyttömahdollisuuksia erilaisissa ympäristöissä ja vertaisten kanssa Mukana 4 nuorisotaloa, 4 valmistavaa luokkaa toivetta esitetty mallin laajentamiseksi Kaverikahvila –hanke Maahanmuuttajanuorten Helsinki –hanke (Nuorisoasiainkeskus & Me-säätiö Ideana: maahanmuuttajataustaiset vanhemmat oppilaat pitävät nuoremmille opetustuokioita, joko opetuksen sisällä tai oppituntien ulkopuolella Oppimisen lisäksi tarjolla syötävää ja juotavaa, koulu saa 200 € hankkeelta Mukaan toimintaan? ->